Täällä taas 6. ryhmä! Toisessa blogitekstissämme kerromme nimikkotutkijamme tutkimuksesta ja miten sen olemme ymmärtäneet. Lopuksi olemme koonneet ryhmämme ajatuksia ja “fiiliksiä” yleisesti tekstistä.
Nimikkotutkijamme on Liisa Hakala ja saimme luettavaksi hänen yhteistyössä Tiina Kujalan ja Riitta Asantin Kasvatus-lehteen kirjoittaman katsauksen “Tämä hetki vai tulevaisuus – koululiikunta murroksessa”. Odotimme tyypillistä tutkimusta koeasetelmalla ja yllätyimme kun kyseessä olikin katsaus, jossa peilattiin teoriaa ilmiöön. Pohdimme pitkään katsauksen tutkimusstrategiaa ja vaikka “Tutkimuksen voimasanat”-teos esittelee kattavasti erilaisia tutkimusstrategioita, ei mikään tuntunut sopivan katsaukseen. Jyväskylän yliopiston Koppa-internetsivuilta löysimme kriittisen tutkimuksen kuvauksen, joka tuntui osuvalta. Kriittisen tutkimuksen pyrkimyksenä on ymmärtää ilmiötä syvällisemmin, ja mitä ilmiöstä seuraa. Tämän tutkimusstrategian tavoitteena on kyseenalaistaa niitä rakenteita, joissa tutkimuskohde ilmenee. Käännyimme kuitenkin vielä Hakalan puoleen ja saimme vastaukseksi, että kyseessä on konstruktiivinen tutkimus kriittisellä lisällä. Kari Lukan “Konstruktiivinen tutkimusote”-artikkelissa todetaan, että konstruktiiviselle tutkimusstrategialle on tyypillistä, että tutkimuksen kohteena on todellisen elämän ongelma, johon pyritään löytämään käytännön ratkaisu. Tutkimusongelman ratkaisemisella pyritään luomaan uusi konstruktio, jonka avulla kehitetään uudenlainen todellisuus.
Kun tapasimme nimikkotutkijamme Liisa Hakalan, hän kertoi, että ajatus artikkelista heräsi kun Kataisen hallitusohjelmassa 2011 mainittiin liikunta erillisenä taito- ja taideaineista. Suhtautuminen koululiikuntaan muuttuisi, sillä taito- ja taideaineilla katsotaan olevan myös päämäärästä tai lopputuotoksesta riippumaton arvo. Alunperin tutkijoilla oli tarkoituksena kirjoittaa tieteellinen artikkeli. Kommenttikierroksella he kuitenkin saivat palautetta, että artikkelissa esiintyvä ilmiö oli liian kapea tieteelliseen artikkeliin ja siinä oli liikaa teoriaa. Näin artikkelista tuli katsaus.
Katsauksessa tarkastellaan koululiikunnan asemaa uusliberalistisessa maailmassa, jossa koulumaailmaankin on soluttautunut kilpailukykydiskurssi. Tämä on johtanut päämäärätietoiseen terveyspuheeseen, joka aikalaiskeskusteluissa haki asemaansa koululiikunnan määrittäjänä. Katsauksessa kritisoidaan tätä tutkijoiden mukaan “vääristyneen muodon saanutta” terveyspuhetta ja nähdään tämän vievän liikuntaa kouluaineena väärille urille. Tutkijat näkevät terveyspuheen välineellistävän ja mekanisoivan koululiikuntaa, jolloin siitä häviää liikunnan muut ulottuvuudet. Mitattavien tulosten ollessa keskiössä oppilas on tuomittu ikuiseen epäonnistumiseen, sillä aina voisi juosta kovempaa tai elää terveemmin. Terveyspuheen liikuntaa yksiuloitteistava näkökulma ei myöskään ota huomioon hetkessä elämisen tärkeyttä ja lasten tarvetta tähän. Hakalan aiemman tutkimuksen materiaalissa 9-luokkalainen poika toteaakin: “Kaikki tietävät , että koulu tekee hyvää tulevaisuudelle, mutta suurin osa nuorista, mukaan lukien minä, haluaa olla onnellisia NYT eikä kymmenen vuoden päästä”.
Katsauksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi ja katsauksessa käsite avataan huolellisesti. Sosiaalinen konstruktionismi on ymmärrystapa, jossa otetaan huomioon tiedon vuorovaikutuksessa syntyvä luonne. Se, miten näemme maailman riippuu näkökulmastamme, joka taas on yhteydessä sosiaaliseen ympäristöömme. Käsite on tyypillinen postmodernille ajalle ja taustalla on muutokset tiedon sekä tieteen ymmärtämistavassa. Tavatessamme Hakala kertoi, että näkee teorian merkityksen tärkeänä ja ihmisen ajattelua avartavana. Hakalan sanoin teoria voi olla “tajunnanräjäyttävää”.
Alun vaikeuksien jälkeen opimme pitämään katsauksesta ja teorian auettua pääsimme käsiksi artikkelin ajatuksiin. Katsauksen avautuessa huomasimme olevamme samaa mieltä monista tutkimuksesta nousevista ajatuksista. Koululiikunnan tulee mielestämme olla muutakin kuin mitattavia suorituksia eikä päämääränä voi olla vain tulevaisuuden terveys. Artikkeli on tuonut hyvää näkökulmaa keskusteluun ja avartanut varmasti monen ajatuksia koululiikunnasta.
Hakala kertoi, että tavoitteena oli ollut kirjoittaa hieman kärkäs ja keskustelua herättävä artikkeli. Jäimmekin pohtimaan saako tutkijalla olla näin vahva ennakkoasenne tutkittavaa ilmiötä kohtaan. Toisaalta “Tutkimuksen voimasanat”-teoksessa todetaan, että hahmottaakseen todellisuuden monimuotoisuutta tutkijan tulee valita näkökulma, joka ei koskaan voi olla täysin objektiivinen. Tärkeintä on, että näkökulma tiedostetaan ja hyväksytään tiedon rajallisuus. Artikkelissa tutkijat toteavat myös, että “toisen puolesta tietämisen uhallakin liikkumisen ja terveenä olemisen voi sanoa olevan niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta tavoiteltavaa”. Jäimme miettimään, kuinka tutkijat voivat sanoa näin tutkimuksessa, jonka viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Voiko todella sanoa, että liikkuminen ja terveys on yksilön kannalta tavoiteltavaa jos yksilö ei itse näin koe?
Ja nyt se hetki mitä te kaikki olette odottaneet! Miten kävi liikunnan Kataisen hallitusohjelman kaavailuiden jälkeen? Ei hätää, liikunta säilyi osana taito- ja taideaineita eikä terveyspuhe saanut yliotetta liikunnasta.Tätä varmasti edesauttoi se, että Hakala oli mukana tekemässä vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Kyseisessä opetussuunnitelmassa liikunnan keskeisiksi sisältöalueiksi on määritelty fyysisen toimintakyvyn rinnalle sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nauttikaamme siis liikunnan kaikista osa-alueista tasapuolisesti!
Ryhmä 6: Johanna Kankaanpää, Essi Hernesniemi, Teemu Mielonen, Hanna Majuri, Katariina Laakso, Esra Karsandi, Carina Maria Pellja ja Anni Pelander
Lähteet:
Tutkimuksen voimasanat
Jyväskylän yliopisto Koppa-internetsivusto
Konstruktiivinen tutkimusote-artikkeli (Metodix-internetsivusto)
Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014
Kuvat:
https://ubisafe.org/explore/confused-clipart-confused-expression/
https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/valkealanylakoulu/oppiaineet/terveystieto/nimetön-5ed7/tutkija-gif
http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249224-annika-saarikko-co-perhevapaiden-uudistamiseen-uudenlaista-energiaa