Tervetuloa Luonnonväriaineet blogiin!

Tämä blogi on luotu Helsingin yliopiston käsityötieteen (käsityönopettajan koulutus) opintojaksolle Luonnonväriaineet ja ilmiölähtöisyys.

Opiskelijoiden kanssa tulemme ideoimaan eri opetusasteille sopivia opintokokonaisuuksia luonnonväriaineet teemaan. Luonnonväriaineita voidaan lähestyä monesta näkökulmasta ja ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia laaja-alaisiin opintokokonaisuuksiin.

Toivomme että blogi voi olla innostamassa niin opettajia kuin oppijoita. Jokaista luonnonväriaineista kiinnostunutta!

Värikylläistä syksyä odotellen, Riikka

PS. Jo pian 20 vuotta sitten (vuonna 2004) loimme ensimmäiset opintokokonaisuudet luonnonväriaineteemaan Tuija Timosen, Anne Mäkelän sekä opiskelijoiden kanssa Etelä-Kaarelan koulussa Helsinginssä. Voit käydä tutustumassa näihin materiaaleihin osoitteessa
https://www.mv.helsinki.fi/home/riraisan/tutkimus/integraatiop/index.htm

”Nii just silleen, että älyy sen koko jutun, eikä vaan sitä, mitä näkee.”

 

Miniryijy Metsä

Lähdimme ideoimaan miniryijyä metsä-teemalla ja sieltä löytyvistä mättäistä. Ideoinnissani lähdin liikkeelle ajatuksesta metsän eri kerroksista, sammaleista, varvuista ja kanervista. Näiden mukaan valitsin värit ryijyyn. Väreiltään luonnonväreillä värjätyt langat sointuvat kaikki kauniisti yhteen.

Ryijyn valmistus oli minulle tekniikkana täysin uusi. Valitsin tekniikaksi neulalla ompelun. Käytin langan paksuuden mukaan joko neljää tai useampaa lankaa. Huomasin työn edetessä, että saadakseen tiivistä ja peittävää pintaa, oli hyvä käyttää useampaa lankaa. En tehnyt varsinaista suunnitelmaa, vaan etenin värien kanssa luovasti. Langat leikkasin noin samanmittaisiksi. Ryijynukan pituutta vaihtelemalla olisi saanut pintaan erilaista ilmettä.

Ryijyn valmistus oli hyvin inspiroivaa. Tekniikka oli helppo oppia ja työn tekeminen vei mukanaan. Lopputulos ilmentää mielestäni metsän mättäitä ja värit sointuvat kauniisti yhteen. Pienen ryijyn tekeminen oli melko nopeaa. Yhdessä koko ryhmän ryijyt muodostivat hienon kokonaisuuden. Ajattelen, että tällainen miniryijy idea olisi oiva käsityö monelle erilaiselle ryhmälle

Noora Tommila

Miniryijy, metsä syksyllä

Työn aloittamiseen innosti kauniin väriset luonnonväriaineilla värjätyt langat sekä mielikuva syksyisestä metsästä. Miniryijy kuvaa maata, jossa on kuihtuneita kasveja ja ruskan värejä. Olisin halunnut joukkoon vielä vihreitä sävyjä, mutta lankavaihtoehtojen joukosta ei löytynyt paljoa vihreää.

Suunnittelin työtä sen edetessä ja etenin materiaalin ehdoilla. Ryijyn työstäminen oli enemmänkin tekniikan kokeilua, minkä vuoksi en halunnut suunnitella työtä etukäteen. En osannut arvioida minkälaista jälkeä eri väriyhdistelmät nukassa tuottavat.

Miniryijyn työstäminen innosti ryijytekniikan oppimiseen. Tulen varmasti jatkossa tekemään joko miniryijyjä tai isompia projekteja.

 

Emma Vesa

Ruskaretki -miniryijy

Lankalaatikon värimaailma vei ajatukset heti syksyisille poluille, joissa puiden välistä pilkistävä aurinko saa ruskan värittämän maiseman hehkumaan.

Lähdin toteuttamaan omaa pientä ryijyäni ommellen yrittäen saada pinnasta mahdollisimman runsasta, mutta kuitenkin vaihtelevaa. Ajatuksenani oli saada aikaan luonteva väriliuku, jossa eri osiot kuitenkin erottuvat erottuvat toisistaan nukan eri pituuksien ansiosta.

Värien valinta oli helppoa, sillä luonnonväriaineilla värjätyt langat sointuvat luonnostaan hyvin toisiinsa ja muodostavat harmonisia yhdistelmiä ja kokonaisuuksia. Nukkien sommittelu vie kyllä mennessään ja miniryijyn tekeminen sytytti kipinän tehdä myös jotain vähän suurempaa, koska ”tilahan” loppui ihan kesken!

Johanna Halonen

Miniryijy: sammalten sointu

Luonnonväriaineilla värjätyistä langoista tehtävän miniryijyn prosessi lähti liikkeelle kohdallani värimaailmasta. Halusin työhöni ehdottomasti vihreän eri sävyjä. Lähdin työstämään ryijyä vapaasti inspiroituen työn edetessä. Niinpä ryijyn muodonanto tapahtui pitkälti tehtävää tehdessä.

Olen ajoittain pysähtynyt metsässä kulkiessani tutkimaan eri sammalia ja niiden varsin rikasta muotokieltä. Niinpä pyrkimykseni oli luoda sammalten erilaisuutta kuvaava teos.

Käytin teoksen yhteen osaan neuloksesta purettua lankaa, joka mielestäni sopi varsin hyvin tuomaan sammalten erilaisuuden elävyyttä teokseen.

Miniryijy on helposti toteutettavissa esimerkiksi koulukontekstissa, sillä se valmistuu nopeasti. Lisäksi luonnonväreillä värjätyt langat tuovat mukavasti esiin luonnonmukaisuuden, joka on ajassamme nouseva asia.

Tiina Kantanen

Löytämisen ilo -minitekstiilit

Luonnoväriaineet ja ilmiölähtöisyys -kurssin yksi kurssitehtävä oli minitekstiilin valmistaminen luonnonväriaineilla värjätyistä langoista. Lähestyin tekstiilieni valmistamista valitsemalla miniryijyjäni varten ainoastaan sienillä värjättyjä lankoja. Harrastan sienestämistä ja värjäykseen soveltuvat sienet ovatkin olleet tänä syksynä mielenkiintoinen lisä sienikorissani. Työn nimi tulee sieniharrastuksen parhaasta osasta, eli uuden sienipaikan löytämisen aiheuttamasta ilosta. Monet herkulliset ruokasienet ovat taitavia piiloutujia ja on palkitsevaa löytää niitä syksyisen metsän mättäiden ja puista pudonneiden lehtien suojasta.

 

Työssä on käytetty äikätatilla, samettitatilla, ruskotatilla, keltasarvikkaalla (kantohaarakas), keltahaarakkaalla, kangaskarvaslakilla, nummitatilla ja limanuljaskalla värjättyjä lankoja. Hyödynsin erilaisia kirjontapistoja (varsipisto, tikkipisto, etupisto, laakapisto, pykäpisto) ja  tietenkin myös ryijypistoja. Ajatuksenani oli nostaa työstä esiin vaikkapa kantarellia tai suppilovahveroita kuvaavat kohdat. Ne toteutin ryijypistoja varioimalla.

Minitekstiilien tekeminen oli mukavaa ja työskentely vei mukanaan. Valmistin kaksi eri kokoista työtä ja tavoittelin niiden yhteensopivuutta valitsemalla samat langat ja samat pistot molempiin töihin. Pienemmän tekeminen sujuikin todella nopeasti koska isompi oli jo mallina valmiina. Varioin teemaani hieman, mutta kyllä nämä kaksi työtä pariksi tunnistaa. En koe olevani kovin taitava värien sommittelijana, mutta tässä työssä ja näillä langoilla työskentelyssä se ei haitannut ja koen onnistuneeni. Sienillä värjättyjen lankojen sävyt sopivat mielestäni kauniisti yhteen.

Hanna Sorvisto

 

Miniryijy kasvivärjätyistä langoista

Työskentelyn lähtökohtana oli inspiroituminen kasvivärjättyjen lankojen sävyistä sekä metsän mättäistä. Metsästä minulle tuli heti mieleen syksyisen vuoden ajan sävyt sekä mättäillä odottavat marjat. 

Aloitin toteuttamisen täysin intuitiivisesti alku ajatuksen pohjalta ja valitsin minua inspiroivia värejä ja lisäsin sävyjä työn edetessä.  Alussa tein ryijyä pidemmällä nukalla käyttäen eri sävyisiä vihreitä lankoja sekä yksittäisiä ruskean sävyjä varvuiksi. Keskelle toteutin pyöreän punaisen marjan, joka pilkottaa pidempien lehtien lomasta. 

Annoin työn viedä mukanani ja keskityin luovaan prosessiin. Lopussa lankoja trimmatessa kannattaa kuitenkin muistaa myös lopettaa ajoissa, ettei langat pääse lyhenemään liikaa. 

Suosittelen kaikille ryijyn tekemistä ja pienen koon valitessa saa nopeasti valmista aikaiseksi ja valmiin tuotteen käyttöön. 

Vilma Kejonen

Syksyinen miniryijy

Luonnonvärinaineet-kurssin erikoisuus vuonna 2021 oli miniryijyn solmiminen tiedekeskus ja museo Arktikumin Biocolour-näyttelyyn Rovaniemellä. On hauskaa ajatella, että ryijyni matkustaa.

Syksyn tunnelmaa oli luonnonväriainekurssin aikana mukavasti ilmassa. Kauniita kuulaan aurinkoisia päiviä, viileää, joka kannusti ajatustyöhön. Oli ihanaa palata yliopistolle pitkästä aikaa. Valitsin syksyisiä värejä ryijyyni. Oranssia kuin pihlajanmarjat, keltaista kuin koivun lehdet, valkoista kuin huurre. Langat olivat kokeneen värjärin jäämistöstä ja tuoksuivat hieman parfyymiltä.

Olen jo joskus aiemmin tehnyt miniryijyn ja kotini seinällä on kirpputorilta löydetty kasviväreillä värjätyn näköinen ryijy. Värisävyt ovat maanläheisiä: Ruskeaa, oranssia, vaaleanruskeaa. Mummokin teki ryijyjä, joten koen ryijyihin ylisukupolvista yhteyttä. Tahtoisin tehdä joskus suurenkin ryijyn.

Lähiaikoina aion solmia vielä yhden miniryijyn punasipulin kuorilla vihreiksi värjätyistä langoista. Se olisi kuin sammalta. Voisin laskea sen päälle päivällä käytetyt korut lepäämään.

Ryijyn tekemisessä on rytmiä kun se pääsee vauhtiin. Langan tuntu ja liike käsissä viehättää. Oikeaa ryijyneulaa oli helppo käyttää.  Pidän siitä kun ryijyn hapsuja pörröttää tai sivelee, ryijyn ilme muuttuu. Ryijyn teko ja koskettelu on kuin maalaamista. Pidän myös auki leikkaamattomista lenkeistä ryijyissä. Sormet kuitenkin saattavat jäädä niiden sisälle jumiin!

Voisin nukahtaa ryijy pään alla. Ryijyn historia peitteenä ja alustana on mielestäni mielenkiintoinen. Mietin, että jos tekisin joskus ison ryijyn se voisi olla oikeasti käytössä eikä vain seinällä.

Miniryijyn aiheena metsä

Miniryijyni suunnittelu alkoi lankojen valinnalla. Materiaaleiksi sai valita omia  luonnonväriaineilla värjättyjä materiaaleja tai sitten yliopiston lankoja. Sammalet ja kalliot olivat ajatuksissani, kun uppouduin metsä teemaan. Rahkasammalta katsellessa voi mielestäni nähdä pienoismaisia puita.

Valmistin miniryijyni käyttämällä ryijykoukkua, ja kotona kun jatkoin työtä käytin apuna virkkuukoukkua. Halusin melko tiiviin ryijyn ja käytin useampaa lankaa pohjakankaan ruutua kohden.  Vaihtelin langan värejä ilman suunnitelmaa ja etenin kiinnittämällä loimi -ja kudelankoja vuorotellen. Langat leikkasin valmiiksi hieman eri kokoisiksi, mutta päädyin kuitenkin tasoittamaan lopulta kaikki langat ja koko työn melko lyhyt nukkaiseksi. Kokeilin röyhyjen punomista osaksi lankaa ja tuloksena oli melko onnistunut tehostelanka, jota lisäsin muutamaan kohtaan ryijyä.

Muistaakseni tämä on ensimmäinen ryijyni ja alku kömpelyyden jälkeen innostus nousi! Ensi kerralla suunnittelen kuvion ja kokeilen myös eri tekniikoita. Millaistakohan ryijyä sitä saisi tehtyä esimerkiksi rautalankaverkkoon?

Siiri Walve

Miniryijy metsä teemalla

Miniryijyn tekeminen oli mieluisa tehtävä, sillä pidän ryijyistä.  Metsä aiheeseen sopi mielestäni luonnolliset materiaalit. Itselleni valikoitui erilaisia ruskean sävyisiä lankoja. Tavoittenani oli saada värit sointumaan yhteen, mikä luonnonväriaineilla värjätyillä langoilla onkin suhteellisen helppoa. Halusin kuitenkin mukaan jonkun yksityiskohtana toimivan värivaihtelun ja lisäsin mukaan vaalean beigen sävyisiä lankoja.

Tein ryijyn neulalla ompelemalla. Tekniikka oli yksinkertainen, kunhan pääsi vauhtiin. Ompelin ryijysolmuja rivi kerrallaan niin, että ne tulivat lomittain ruudukkoon. Tein ompelua neljällä langalla, mutta vielä tiiviimmän ja muhkeamman ryijyn olisi saanut viidellä tai kuudella langalla.

Leikkasin lenkit auki aina jokaisen kierroksen jälkeen. Näin syntyi ryijynukkaa. Lenkki määräsi nukan pituuden ja on hyvä huomioida se, ettei nukasta kannata jättää liian lyhyttä. Tässä miniryijyssä ruutujen välit olivat niin suuret, että ryijysolmu olisi saattanut purkaantua, jos nukan olisi jättänyt liian lyhyeksi. Ratkaisu tähän pulmaan olisi ollut lankojen lisääminen, niin ryijystä olisi tullut tiiviimpi.

Valmiista miniryijystä tulee mieleeni syksyinen metsä ja jo maahan tippuneet lehdet. Mielestäni ​​​luonnonväriaineilla värjätyt langat sopivat todella hyvin ryijyihin, sillä huomasin, että kaikki värit sointuvat toisiinsa. Miniryijyn suunnittelu ja tekeminen oli mukavaa puuhaa. Aijonkin hyödyntää kurssilla värjäämiäni lankoja omaan tulevaan ryijyprojektiini.

– Paula Rivinoja

Metsäinen miniryijy

Tehtävänämme oli valmistaa metsäinen miniryijy. Puhuimme metsän mättäistä, mutta katsoessani lankatarjontaa, näin paljon ruskan eri sävyjä. Mieleeni tulivat mielikuvat vaahteroiden vahvasta punaisesta, hehkuvasta oranssista sekä kauniin kirkkaasta keltaisesta. Seassa ruskeita puunrunkoja ja vielä osittain vihreää lehdistöä. Valmistin siitä inspiroituneena miniryijyni.

Solmin lankoja läppäkoukun avulla. Aluksi mittasin langat tarkasti ja suunnittelin ”trimmaavani” valmiin ryijyn tasaisemmaksi, mutta työn edetessä tykästyin hieman epäsäännölliseen ulkoasuun. Eihän luontokaan ole täsmällisen säännöllinen! Ryijyssä onneksi kaikki tekniikat ovat sallittuja ja suunnitelmaa voi muuttaa vaikka lennosta.

Mielestäni ryijy ja kasvivärjätyt langat palvelivat ruskametsän materialisointia loistavasti. Näen työssäni samaan aikaan kokonaisen laajan ruskamaiseman, suuren vaahterapuun tai myös vain yhden kauniin maahan pudonneen vaahteranlehden. Tekeminen oli kivaa ja rentouttavaa. Ryijy oli mukavan kokoinen työstettäväksi.

Loppuun vielä varoituksen sana, ryijyn tekemiseen jää pahasti koukkuun!

– Jenna Säe