Tervetuloa Luonnonväriaineet blogiin!

Tämä blogi on luotu Helsingin yliopiston käsityötieteen (käsityönopettajan koulutus) opintojaksolle Luonnonväriaineet ja ilmiölähtöisyys.

Opiskelijoiden kanssa tulemme ideoimaan eri opetusasteille sopivia opintokokonaisuuksia luonnonväriaineet teemaan. Luonnonväriaineita voidaan lähestyä monesta näkökulmasta ja ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia laaja-alaisiin opintokokonaisuuksiin.

Toivomme että blogi voi olla innostamassa niin opettajia kuin oppijoita. Jokaista luonnonväriaineista kiinnostunutta!

Värikylläistä syksyä odotellen, Riikka

 

Luonto tehokkaasti käyttöön!

Ideana luontoaiheinen valinnainen kurssi (joko koulun tai seurakunnan/4H-kerhon kurssi), joka järjestetään koulun opetustuntien jälkeen

Kenelle?

  • Yläasteikäisille nuorille, käsitöistä ja luonnosta kiinnostuneille

Mitä sisältää?

  • Luonnossa käydään katsomassa värejä ja ideoita värjäyksiin
  • Maatilalla käydään vierailemassa lampaiden luona ja katsotaan mistä lankaa saadaan
  • Kurssin pituus kaksi tuntia kerrallaan, kaksi kertaa viikossa (yhteensä viisi kertaa)
  • Lopuksi tehdään tuote

Mitä tarvitaan?

  • Materiaalimaksu kaikilta, jolla maksetaan puretteet, kankaat yms.
  • Nuoret ei tarvitse hakkia mitään itse

Kurssin tehtävät:

  • Kerrotaan kurssista yleisesti ja värjäyksestä, mistä mitäkin väriä saa ja värjäyksen historiasta
  • Tutustu langan lähteeseen (teoriaosuus opettajalla, pohjustaa kurssin). Tutustutaan eri eläimiin ryhmissä, lopuksi esitellään kaikille mitä on opittu
  • Tutustutaan metsään ja kaikkeen mitä se sisältää. Miten esimerkiksi sieniä, kasveja ja puita voisi hyödyntää värjäyksessä?
  • Metsävierailua ennen oppitunti kasvivärjäyksestä ja metsässä kerätään kasvia jolla halutaan värjätä (vaihtoehtoisesti voi ostaa itse kaupasta värjäykseen esimerkiksi punajuurta tai muuta materiaalia)
  • Suunnittellaan tuote yhdistäen edellisiä vierailuja maatilalle ja metsään. Tuotteen pitää olla pienikokoinen neuletyö
  • Hahmotellaan suunnitelma paperille (paljonko materiaalia tarvitsee tuotteeseen, paljonko värjäykseen käytettävää materiaalia tarvitsee värjäykseen jne.)
  • Mietitään värimaailmaa ja minkä värisen tuotteen haluaa tehdä (metsävierailulla opittiin ettei ihan kaikenlaisia värejä saa luonnosta
  • Materiaalien värjäys ja lopuksi tuotteen valmistus

Kurssin tavoitteet:

  • Nuori ymmärtää mistä lanka tulee ja miten väriä voi saada luonnosta myös
  • Innostuminen luonnosta ja luonnon hyödyntämisestä värjäyksessä
  • Kierrätysajattelun lisääminen: mitä kaikkea värjäyksessä voi käyttää ja esimerkiksi materiaalien haaliminen kierrätyskeskuksista
  • Oppia suunnittelemaan oma neule/ompelutyö
  • Oppii suunnittelemansa tuotteen toteuttamiseen tarvittavat tekniikat ja välineiden käytön

Opetusmateriaali

  • Esimerkkikuvia luonnosta, kasveista, eläimistä, tuotteista
  • Esitellään värjäystä esimerkkilangoilla ja -kankailla, kerrotaan millaista väriä mistäkin kasvista, sienestä ja muusta saa
  • Selkeät ohjeet värjäämiseen (paperille tai taululle jotta värjätessä voi seurata samalla)
  • Neulonta- ja virkkausohjeita niille jotka tarvitsevat

Huomiotavaa

  • Kurssin osallistujamäärän pitää olla alhainen jotta kaikille riittävät materiaalit ja tilat
  • Kurssi pitää järjestää sellaisena vuodenaikana jotta luonnosta voidaan kerätä materiaalia (ei esimerkiksi talvea siis)
  • Lisäksi kurssista kannattaa tehdä mainos koulun käytäville jotta kaikki saavat tiedon siitä

Antoisia luontohetkiä toivottaa: Katri ja Roosa

Moni-ilmeinen metsä – Kestävän elämäntavan, kulttuuriperinnön ja metsäekosysteemin ilmiölähtöinen oppimisjakso

Luonnonväriaineet ja ilmiölähtöisyys
Syksy 2018 

Laura Vanhatalo & Milla Plit 

 Moni-ilmeinen metsä 

Kestävän elämäntavan, kulttuuriperinnön ja metsäekosysteemin ilmiölähtöinen oppimisjakso

Kohderyhmä: yläkoulun 8. lk 

Oppiaineet, joita on mahdollista yhdistää samaan teemaan:
Biologia, liikunta, kuvaamataito, kotitalous, käsityö, musiikki.

Neljä viimeistä ovat valinnaisia ja jokainen oppilas osallistuu niistä yhteen.
Aihetta voi laajentaa myös terveystietoon, äidinkieleen, historiaan, kemiaan, matematiikkaan jne. 

Ajankohta kouluvuodessa: elo-syyskuu 

Jakson pituus: 8-10viikkoa 

 Oppimiskäsitys 

 Oppilaat oppivat toiminnallisesti, tutkien ja ihmetellen. He ovat aktiivisia toimijoita monipuolisessa vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden esim. yhteisöjen kanssa. Yhdessä toimiminen, kokeileminen, onnistuminen ja epäonnistuminen on sallittua. Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on edellytys elinikäiselle oppimiselle. Syvempään oppimiseen päästäkseen oppilasta ohjataan uuden tiedon lisäämiseen ja yhdistämiseen aikaisemmin opittuun. Vertaisoppiminen on tärkeä osa oppimisprosessia. 

 Arvoperustaa: 

 OPS:n arvoperustasta tässä oppimisjaksossa painottuvat erityisesti seuraavat kohdat: 

 “Kulttuurinen moninaisuus rikkautena 

  • Tukee kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kiinnostusta muita kulttuureja kohtaan.
  • Vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta.
  • Luo pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. 

Kestävän elämäntavan välttämättömyys:

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.” (OPS 2014, s.16) 

 Tavoitteet 

Laaja-alaiset tavoitteet: 

Tässä projektissa toteutuu useimpien laaja-alaisten tavoitteiden osioita:  

  • L1 Ongelmanratkaisutaitojen ja ajatteluntaitojen ja opiskelutaitojen kehittyminen. Omien tavoitteiden asettaminen ja oppimisen suunnittelu. 
  • L2 Kulttuuriperinnön tunnistaminen liittyen elinympäristön ja luonnonantimien käyttöön ja säilyttämiseen. 
  • L3 Lähielinympäristöstä erityisesti metsistä löytyvien hyvinvointia tukevien asioiden huomaaminen ja käyttäminen.  
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologiantaitojen kehittäminen: tiedon hakeminen, kriittinen tarkastelu, tuottaminen ja jakaminen. 
  • L7 Kestävää kehitystä tukevien elämäntapojen ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen.  

 Oppiaineita yhdistävät tavoitteet: 

  1. Kestävä kehitys: Lähiympäristön arvostaminen ja siihen tutustuminen ja säilyttäminen. 
  2. Itsetekemisen kulttuuriin tutustuminen ja kokeileminen ja elämysten saaminen. 
  3. Kulttuuriperinnön tiedostaminen ja välittäminen eteenpäin. 
  4. Arki- ja hyötyliikunnan sekä henkisen virkistyksen näkökulman löytyminen lähiympäristöstä. 
  5. Työturvallisuus: Opitaan turvallisen ja huolellisen työskentelyn taitoja. 

Oppiainekohtaiset tavoitteet

Biologia 

 Sisällöt:
S2: Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön  

S3: Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta 

S6: Kohti kestävää tulevaisuutta 

 Tavoitteet: 

  • T1: Ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja 
  • T3: Ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle 
  • T6: Ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys (jokamiehenoikeudet!) 
  • T11: Kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa 
  • T12: Innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta 
  • T13: Ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja 
  • T14: Innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi 

 Liikunta 

 Sisällöt: 

S1: Fyysinen toimintakyky 

S3: Psyykkinen toimintakyky 

 Tavoitteet: 

  • T1: Kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen 
  • T2: Ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja 
  • T3: Ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa 
  • T7: Ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan 
  • T12: Auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille 
  • T13: Tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia

Käsityö
Sisällöt: 

  • S5 Tekeminen: Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. 
  • S6 Työturvallisuus: Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osana käsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti. 
  • S8 Tiedostaminen ja osallistuminen: Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä. 

 Tavoitteet: 

  • Projektiin kuuluu käsityön OPS:n kaikki tavoitteet, joista painotetaan erityisesti seuraavaa:  
  • T8 ohjata oppilaita taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa 

Tavoitteet oppilaan kielellä ja sisällöllisesti: 

  • Osaat perustella käsityön merkityksen kestävälle elämäntavalle ja toimit sen mukaisesti.  
  • Työskentelet kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti: Idointi, kokeilu, suunnittelu, työskentely, arviointi. 
  • Tutustut tekstiilien värjäysprosesseihin ja niiden ekologisiin vaikutuksiin. Pohdit luonnonväriaineilla värjäämisen merkitystä kestävälle elämäntavalle. Toteutat julisteen aiheesta. 
  • Tutustut perinteisiin luonnonväriaineilla tapahtuvaan värjäykseen ja toteutat sen itse. 
  • Valmistat värjäystuotteista valmiin käsityötuotteen jollakin lankatekniikalla. 

 

Kuvataide  

 Sisällöt: 

S2: Ympäristön kuvakulttuurit (“Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.”) 

 Tavoitteet: 

  • T1: Kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä  
  • T3: Innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä 
  • T4: Ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan 
  • T5: Ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä 

 

 Musiikki 

 Musiikissa on mukana muitakin OPS:n sisältöjä ja tavoitteita mutta nämä erityisesti korostuvat tässä oppimisjaksossa. 

 Sisällöt: 

S3: Musiikki omassa elämässä, yhteisössä ja yhteiskunnassa: Musiikillisten taitojen ja tietojen ohella opetuksessa käsitellään oppilaiden esille tuomia aihepiirejä sekä heidän musiikkiin liittyviä kokemuksiaan ja havaintojaan. Myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä musiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina. 

 Tavoitteet: 

  • T3: Kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin 
  •  T5: Tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan 
  •  T6: Kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn 
  •  T7: Ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia 
  •  T8: Ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa 
  •  T10: Ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin 

Kotitalous 

 Sisällöt: 

S1: Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri 

S3: Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa: 

 Tavoitteet: 

  • T3: Ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa 
  • T7: Aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä 
  • T10: Kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana 
  • T11: Harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä 
  • T13: Ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja 

 

Sisällölliset tavoitteet, jotka liittyvät edellisiin: 

  1. Tutustut lähimetsistä saataviin kotitaloudessa hyödynnettäviin marjoihin ja sieniin ja niiden ominaisuuksiin. 
  2. Keräät marjoja ja /tai sieniä ja valmistat niistä ruokaa, leivonnaisia, mehuja yms.
  3. Tutustut perinteisiin tapoihin hyödyntää luonnonantimia: leivontaan, ruuanlaittoon ja säilöntään.
  4. Pohdintaa ja tiedonhakua lähielinympäristöstä itse kerättyjen elintarvikkeiden ominaisuuksista ja ekologisuudesta verrattuna ostettaviin elintarvikkeisiin.
  5. Laadit aihepiiriin liittyvän vaikuttavan julisteen tai sähköisen esityksen loppugaalaan. 

 

Oppimisnäkökulmat ja toteutus oppiaineittain  

 Opintojakso alkaa kaikilla kahdeksasluokkalaisilla biologian tunneilta, joissa lähdetään tutkimaan metsäekosysteemiä ilmiölähtöisesti. 

 Kaikille oppilaille yhteiset: 

 Biologia: 

  • Oppilaat tutustuvat ekosysteemipalvelun käsitteeseen ja pohtivat sen merkitystä ja näkyvyyttä omassa elämässä. 
  • Oppilaat tutustuvat eri ekosysteemeihin ja eliölajien välisiin vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteisiin. 
  • Erityispainotus on eri tavoin hyödynnettävissä kasveissa ja sienissä, joita lähiluonnosta voi löytää. 

 Tunti 1.  

  1. Tutustutaan ekosysteemin käsitteeseen ja erilaisiin ekosysteemeihin. Aloitetaan pohtimalla erilaisia elinympäristöjä, joita oppilaat tietävät, joissa ovat käyneet tai joista oppilailla on esim. jokin henkilökohtainen mielipide tai näkemys. Pohditaan syvemmin näiden ympäristöjen erityispiirteitä ja niiden merkitystä oppilaan kokemukselle.  
  2. Jatketaan ekosysteemin käsitteeseen tutustumista suomalaisen metsäekosysteemin kautta. Oppilaat etsivät ekosysteemin erityispiirteitä ja esimerkkejä vuorovaikutussuhteista. 

 Tunti 2. 

  1. Käydään yhdessä läpi edellisen tunnin tiedonhaun tulokset. 
  2. Pohditaan ekosysteemipalvelun käsitettä. Etsitään esimerkkejä omasta elämästä: Mikä hyöty tai arvo lähiluonnolla on itselle? Entä mitä kokemuksia on ekosysteemipalveluista kauempana kotoa? Palataan siis ensimmäisen tunnin aiheisiin, tällä kertaa ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Huomioidaan valinnaisten kurssien teemat: luonnonantimien hyödyntäminen eri käyttötarkoituksissa. 
  3. Käydään läpi jokamiehenoikeudet. 
  4. Aloitetaan oman “metsäoppaan” kokoaminen. Oppilaat keräävät pieneen (A5-A4) vihkoon tai papereista koottuun omaan vihokseen tietoa suomalaisesta metsäekosysteemistä, ekosysteemipalveluista ja jokamiehenoikeuksista. “Metsäopasta” täydennetään seuraavalla tunnilla. Vaihtoehtoisesti voidaan yhdessä kerätä sähköinen metsäopas, joka on kaikkien käytettävissä.  

Tunti 4. 

  1. Lajintuntemusta metsäretkeä varten. Voidaan toteuttaa monin tavoin, mutta koska kasveja, sieniä tms. on tarkoitus kerätä, on opettajan ohjaus erittäin tärkeää. Tämä osa voi siten olla perusteltua toteuttaa opettajajohtoisesti. Tunnistamisen lisäksi tarvitaan tietoja esiintymisestä, kasvu- tai elinympäristöistä, sekä harvinaisuudesta tai myrkyllisyydestä. Huomioidaan lajien väliset vuorovaikutukset (esim.sienen ja puun symbioosi). 
  2. Oppilaat jatkavat metsäoppaansa tekoa lajintuntemustiedoilla. Oppaasta tulee löytyä opintojaksolla myöhemmin hyödynnettäviä eliölajeja, mutta myös mahdollisuuksien mukaan muita yleisiä ja oleellisia lajeja. 

 Tunti 5-6. 

  1. Metsäretki. Toteutetaan yhdessä liikuntatunnin kanssa. Tutustutaan lähimetsään. Hyödynnetään liikuntatunnin oppeja, sekä omaa metsäopasta. Opetellaan liikkumaan metsässä ja havainnoimaan sitä.
  2. Tarkkaillaan mahdollisia myöhemmin hyödynnettäviä eliölajeja (kasvit, sienet jne.), ja mahdollisuuksien mukaan kerätään niitä jo nyt tai merkitään esiintymispaikkoja ylös. 

 Tunti 7. 

  1. Käydään yhdessä läpi havaintoja metsäretkeltä. Pohditaan metsän arvoa eri näkökulmista. Verrataan kokemuksia kurssin alussa etsittyyn tietoon (metsäoppaat). 

 Näyttelyyn: Metsäoppaita, mahdollisesti kuvia retkeltä ja metsäekosysteemiä kuvaavia näytteitä (käpyjä, kiviä, risuja jne. helposti säilöttävää ja esillelaitettavaa, jokamiehenoikeuksin kerättävää) 

 Liikunta:

  • Tarkoituksena on tutustua luonnossa liikkumiseen yhtenä liikunnan muotona. Pohditaan sen merkitystä itselle ja yhteisölle osana ekosysteemipalveluja. Kerrataan/opetellaan suunnistuksen perusteita, ja toteutetaan retki lähimetsään. Retki pohjustaa valinnaisten kurssien metsäretkiä. 
  • Liikunnassa voidaan tehdä esim. Videoita, siitä miten metsässä voi liikkua ja miten se tukee hyvinvointia.  

 Tunti 1. 

  1. Tutustutaan hyöty- ja arkiliikuntaan käsitteinä. Miten eri tavoin päivän mittaan liikutaan? Kulkeeko oppilas kouluun kävellen, pyörällä vai autolla, pitääkö tanssimisesta musiikin tahtiin jne. Pohditaan, miten eri tavoin metsäympäristössä voi liikkua (rauhallinen liikunta, maastojuoksu jne.). Kerrataan jokamiehenoikeudet. 
  2. Kerrataan tai tutustutaan suunnistukseen ja suunnistusvälineisiin: kartat, karttamerkit, kompassit jne. 
  3. Tutustutaan lähimetsän karttaan: ilmansuunnat, maamerkit, pinnanmuodot, kasvillisuus jne. Pohditaan merkitystä reitinvalinnoille, tarvittaville varusteille jne. 

 Tunti 2-3. 

  1. Metsäretki. Toteutetaan yhdessä bilogian tunnin kanssa. Hyödynnetään suunnistusoppeja käytännössä. Tutustutaan lähimetsään ja siellä liikkumiseen. 
  2. Suunnitellaan valmiiksi valinnaiskurssien retkiä luonnonantimien näkökulmasta, kartoitetaan lupaavia kohteita. 
  3. Pohditaan retken vaikutusta omalle hyvinvoinnille.  

Tunti 4-6 

  1. Suunnitellaan videot, jotka kertovat miten metsässä voi liikkua eri tavoin tai miten metsäliikunta tukee hyvinvointia. Videot voidaan toteuttaa monella tavalla ja eri näkökulmista, hauskasti tai vakavasti. 

 Näyttelyyn: Lähimetsän kartta, suunnistusvälineitä, videoita

 

Kukin oppilas osallistuu yhteen seuraavista valinnaisaineista: 

 Käsityö:  

  • Oppilaat värjäävät ryhmässä itselleen villalangat, joista jokainen suunnittelee jollakin lankatekniikalla toteutettavan työn ja valmistavat sen. (Lankatekniikkatyöt vievät yleensä paljon aikaa, joten näyttelyssä voi olla esillä vain suunnitelmat, ettei muiden oppiaineiden tarvitse odottaa useampaa kuukautta.) (Portfolio omasta työskentelystä, kokeiluista ja lankatekniikkatyöstä)  
  • Valitaan aihe kestävän kehityksen näkökulmasta (tekstiiliteollisuuden päästöihin ja vaihtoehtoisiin menetelmiin liittyen tai kulttuuriperinnöllisestä näkökulmasta luonnonväriaineilla värjäämisestä). Tehdään pareittain tai ryhmissä vaikuttavia julisteita tai sähköisiä esityksiä. 

 Tunti 1.  

  1. Käydään läpi oppimisjakson tavoitteet käsityön näkökulmasta. 
  2. Tutustutaan luonnonväriaineilla värjäämisen perinteisiin ja pohditaan miten ne eroavat nykyisistä. Tutustutaan tekstiiliteollisuuden aiheuttamaan ympäristörasitukseen. Etsitään tietoa ja pohditaan vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla rasitetta saataisi pienemmäksi. 
  3. Valitaan ilmiö / aihe vaikuttavan julisteen tai esityksen tekemiseksi joko kulttuuriperinteen tai kestävän kehityksen näkökulmasta. Jätetään aiheet hautumaan ja tutustuttavaksi kotiin. 
  4. Suunnitellaan kasvien tai sienien keräysretki metsään seuraavaksi kerraksi. Lasketaan kuinka paljon kasveja tai sieniä pitäisi olla. Ideoidaan alustavasti lankatekniikkatyötä, joka on kokoa: lapaset, sukat, pipot, säärystimet jne…  Tavoitteena samalla opetella jotain uutta, mitä ei aikaisemmin ole vielä kokeillut.  

 Tunti 2-3. 

  1. Retki metsään: Kerätään sieniä tai värjäykseen sopivia kasveja lähiympäristöstä / metsästä. Otetaan kuvia kerättävistä materiaaleista. 
  2. Kerätty materiaali voidaan jättää kuivamaan viikoksi. Oppilaat voivat kerätä kotitehtävänä lisää kasveja tai sieniä, mikäli niitä ei tullut tarpeeksi. 
  3. Mietitään alustavasti työsuunnitelmia, jotta ope voi varmistaa lankojen määrät ja hankkia langat.  

Tunti 4. 

  1. Opettaja on laittanut kasviliemet jo kiehumaan aikaisemmin, koska 2 tuntia ei riitä koko prosessiin. Jos vain on mahdollista, voivat oppilaat käydä aikaisemmilla välitunneilla tai aamulla pilkkomassa värjäysmateriaalit kattiloihin valmiiksi ja laittaa kiehumaan. 
  2. Käydään värjäysohjeet läpi. Ohjeet mm. Räisänen, Primetta, Niinimäki; Luonnonväriaineet, Maahenki Oy, Helsinki 2015 
  3. Valmistetaan lankavyyhdit värjäykseen. 
  4. Puretusaineet laitetaan värjäysliemeen tai opettajan täytyy tehdä puretusliemi jo etukäteen ja laittaa langat purettumaan (mikäli aika ei riitä, voi opettaja purettaa langat etukäteen tai puretteet lisätään värjäysliemiin). Puretetaan langat mahdollisimman optimaalisilla ainemäärillä (10% alunaa ja 10% viinikiveä värjättävän langan painosta). Siivilöidään liemet ja värjätään langat ohjeiden mukaisesti. Odotusaikana tehdään julistetta ja kirjoitetaan portfoliota. Muista valokuvaus. 
  5. Huuhdellaan ja jätetään langat kuivumaan. 
  6. Odotusaikoina voi tehdä parityötä. 

 Tunti 5.  

  1. Kuvataan vyyhdit ja keritään langat. 
  2. Pohditaan ja tutkitaan värjäystuloksia ja odotusten toteutumista. 
  3.        Kehitellään ideoita, miten värjäystä voisi kehittää ja saada suurempaan tuotantoon.  
  4. Tehdään lopulliset työsuunnitelmat, kun värjäystulokset ovat valmiita. 
  5. Aloitetaan lankatekniikkatyöt. 
  6. Tehdään parityötä. 

 Tunti 6.  

  1. Tehdään parityö valmiiksi ja esitetään ne omalle ryhmälle.  
  2. Annetaan vertaispalautetta esityksistä. 
  3. Kootaan kuvista näyttelyä varten sähköinen tiedosto esim. PowerPoint. 
  4. Jatketaan omaa työtä. 

 Tunti 7. 

  1. Rakennetaan näyttelyä ja sovitaan esittelyistä 
  2. Tehdään portfoliot ajantasalle. (Niitä jatketaan työn loppuun saakka.) 
  3. Tehdään väliarviointia jakson yhteisestä osiosta.  (Lankatekniikatyöt jatkuvat.) 

 Näyttelyyn: julisteet tai muut esitykset, kuvia kasveista, värjäyksestä ja vyyhdeistä (mahdollisuuksien mukaan myös konkreettisia näytteitä) sekä suunnitelmat lankatekniikkatöistä

 Kuvataide:

  • Harjaannutaan hyödyntämään ympäristöä luovuuden lähteenä. Luodaan yksilö-, pari- tai ryhmätyönä teos/teoksia, joiden inspiraationa käytetään metsäretkeä lähimetsään. Retki voidaan toteuttaa yhdessä musiikin ryhmän kanssa.  
  • Teos/teokset voidaan myös tehdä yhteistyössä musiikin ryhmän kanssa, esimerkiksi kuvataiteen ryhmän tekemä teos/teokset ja musiikin ryhmän tekemä musiikki voidaan jo alusta pitäen suunnitella kokonaisuudeksi.
  • Teos/teokset esitetään loppunäyttelyssä, mahdollinen musiikkiryhmän kanssa yhteistyössä tehty teos esim. non-stop -esityksenä valkokankaalla. 

 Tunti 1. 

  1. Tutustutaan ympäristön havainnointiin inspiraationlähteenä. Tehdään inspiraatioharjoitus luokkahuoneessa: tutkitaan muotoja, värejä, ääniä, hajuja, tunnelmaa jne. 
  2. Pohditaan metsäympäristön käyttöä inspiraationlähteenä. Valitaan toteutettavien teosten luonne pääpiirteittäin, jotta metsäretkestä saadaan mahdollisimman suuri hyöty: Tehdäänkö yksilö-, pari- vai ryhmätyö? Mitä muistiinpanovälineitä voi käyttää (kamera, paperi ja kynä jne.), ja miten muistiinpanoja voisi hyödyntää myöhemmin?

 Tunti 2-3. 

  1. Retki metsään. Kerätään inspiraationlähteitä kaikin aistein: miltä metsä tuntuu, kuulostaa, näyttää ja tuoksuu? Maistaminen vain opettajan vastuulla, tai myöhemmin voidaan käydä maistelemassa kotitalousryhmän tuotoksia. Millainen tunnelma metsässä on, miltä metsässä oleminen tuntuu? Tallennetaan inspiraationlähteitä: otetaan valokuvia ja videoita, tehdään luonnoksia ja muistiinpanoja jne.  
  2. Kerätään konkreettista materiaalia työstettäviksi, malleiksi, myöhemmäksi avuksi teoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

 Tunti 4. 

  1. Käydään läpi metsäretken antia. 
  2. Aletaan suunnitella omaa/yhteistä teosta/teoksia. 
  3. Pidetään tarpeen mukaan yhteyttä musiikin ryhmän kanssa. Voidaan myös työskennellä jatkuvasti yhdessä, jos se on teoksen/teoksien kannalta merkityksellistä. 
  4. Aloitetaan teoksen/teosten toteutus. 

 Tunti 5. 

  1. Teosten toteuttamista. 

 Tunti 6. 

  1. Teosten toteuttamista. 
  2. Sovitaan näyttelyn toteutuksesta. Miten teokset esille (konkreettisia teoksia, digitaalisia esityksiä jne.?), miten sijoitetaan, tarvitaanko spottivalaistusta yms.? 

 Tunti 7. 

  1. Kootaan näyttely. 

Musiikki: 

  • Harjaannutaan hyödyntämään ympäristöä luovuuden lähteenä. Suunnitellaan ja toteutetaan musiikillinen teos (sävellys, äänimaisema tms.), jonka inspiraationa käytetään metsäretkeä lähimetsään. Retki voidaan toteuttaa yhdessä kuvataiteen ryhmän kanssa. Tarkoituksena on luoda loppunäyttelyyn teemaan sopiva, kaikki teokset äänellisesti yhdistävä ja tunnelmaa luova ääniteos. 
  • Teos voidaan myös tehdä yhteistyössä kuvataiteen ryhmän kanssa, esimerkiksi kuvataiteen ryhmän tekemä teos/teokset ja musiikin ryhmän tekemä musiikki voidaan jo alusta pitäen suunnitella kokonaisuudeksi. 
  • Yhdistelmäteos esitetään loppunäyttelyssä, esim. non-stop -esityksenä valkokankaalla. 

 Tunti 1. 

  1. Tutustutaan ympäristön havainnointiin inspiraationlähteenä. Tehdään inspiraatioharjoitus luokkahuoneessa: tutkitaan muotoja, värejä, ääniä, hajuja, tunnelmaa jne. ja pohditaan niiden siirtämistä ääneksi (musiikki, äänimaisema tms.). 
  2. Pohditaan metsäympäristön käyttöä inspiraationlähteenä. Valitaan toteutettavien teosten luonne pääpiirteittäin, jotta metsäretkestä saadaan mahdollisimman suuri hyöty: Tehdäänkö yksilö-, pari- vai ryhmätyö? Musiikkia vai aitoja ääniä? Ääntä metsästä löytyviä materiaaleja hyödyntäen? Yhdessä kuvaamataiteen ryhmän kanssa vai itsenäisesti? Mitä muistiinpanovälineitä voi käyttää (kamera, mikrofonit, paperi ja kynä jne.), ja miten muistiinpanoja voisi hyödyntää myöhemmin? 

Tunti 2-3. 

  1. Retki metsään. Kerätään inspiraationlähteitä kaikin aistein: miltä metsä tuntuu, kuulostaa, näyttää ja tuoksuu? Maistaminen vain opettajan vastuulla, tai myöhemmin voidaan käydä maistelemassa kotitalousryhmän tuotoksia. Millainen tunnelma metsässä on, miltä metsässä oleminen tuntuu? Tallennetaan inspiraationlähteitä: otetaan valokuvia ja videoita, tehdään luonnoksia ja muistiinpanoja jne. 
  2. Kerätään konkreettista materiaalia työstettäviksi, malleiksi, myöhemmäksi avuksi teoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

 Tunti 4. 

  1. Käydään läpi metsäretken antia. 
  2. Aletaan suunnitella omaa/yhteistä teosta/teoksia. 
  3. Pidetään tarpeen mukaan yhteyttä musiikin ryhmän kanssa. Voidaan myös työskennellä jatkuvasti yhdessä, jos se on teoksen/teoksien kannalta merkityksellistä. 
  4. Aloitetaan teoksen toteuttaminen. 

 Tunti 5. 

  1. Teoksen toteuttamista. 

 Tunti 6. 

  1. Lopullinen miksaus. 
  2. Sovitaan vastuualueet näyttelyssä: Mitä itse kukin asentaa paikoilleen, kuka käynnistää ja pitää käynnissä ääniraidan näyttelyn aikana, kuka vastaa mistäkin ongelmatilanteissa jne. 

Tunti 7. 

  1. Kootaan näyttely: kaiuttimet, sound check, videotykit jne.

Kotitalous:

  • Tutustutaan metsästä saataviin syötäviin marjoihin, sieniin (ja yrtteihin) ja valmistetaan niistä ruokaa, leivonnaisia, mehuja yms. 
  • Pohditaan lähiympäristöstä saatavia syötäviä marjoja, sieniä (ja yrttejä) monesta näkökulmasta: kulttuuriperintö ja kestävä elämäntapa, lähituote 
  • Valitaan sopiva aihe pareittain ja tehdään siitä vaikuttava juliste tai sähköinen esitys näyttelyyn. 

 Tunti 1. 

  1. Käydään läpi jakson tavoitteet ja sisältö kotitalouden näkökulmasta. 
  2. Mitä kokemuksia oppilailla on metsänantimien hyödyntämisestä? 
  3. Pohditaan mitä kaikkea syötäväksi kelpaavaa löytyy lähimetsistä. Mitä ovat jokamiehen oikeudet. Pohditaan, miten metsässä toimitaan, jotta muutkin voivat käyttää metsänantimia.  
  4. Mietitään aiheita parityötä varten. 
  5. Valmistetaan, jotain helppoa ja nopeaa marjaleivonnaista tai ruokaa. 
  6. Sovitaan seuraavan kerran metsäretkestä: Minne, mitä varusteita, poimitaanko marjoja/ sieniä/ yrttejä? 

 Tunti 2-3. (Tähän kertaan täytyy varata aikaa 4oppituntia) 

  1. Käydään metsässä retkellä. Riippuen lähimetsien mahdollisuuksista ja ajankohdasta: poimitaanko mustikoita, puolukoita, variksenmarjoja, sieniä ja/vai yrttejä. 
  2. Tunnistetaan syötäviä ja ruuaksi kelpaamattomia luonnontuotteita. (Pohjaa on jo saatu retkellä biologian tunneilla) 
  3. Tuodaan saaliit kotitalousluokkaan ja puhdistetaan ne ja laitetaan marjat pakastimeen tai sienet ja yrtit kuivumaan seuraavaa kertaa varten. 
  4. Kotitehtävänä on tutkia kaupan marja- ja sienituotteita. Mistä ne ovat peräisin? Missä ne on valmistettu? Onko niiden käyttäminen kestävän elämäntavan mukaista? 

 Tunti 4. 

  1. Pohditaan kotitehtävän tuloksia. 
  2. Päätetään nyt viimeistään paritöiden aiheet ja annetaan suunnitelmien tekeminen ja tiedonhankinta kotitehtäväksi. 
  3. Tutkitaan mitä kaikkea ryhmän keräämistä tuotteista voidaan tehdä perinteisesti ja modernimmin. 
  4. Valmistetaan eri ryhmissä erilaisia tuotteita perinteisesti: säilöntä (hillo tai mehu), leivonta (mustikkakukko tai piirakka, puolukkapiirakka, sienipiirakka jne.), ruoka: vispipuuro, ruismarjapuuro, kiisseli, sienikeitto, paistetut sienet jne.  Yrtit: yrttitee (esim.koivu, kanervan kukka, mesiangervo), nokkoskeitto, salaatit 

 Tunti 5. 

  1. Paritehtäväsuunnitemien lyhyt esittely. Sovitaan aikataulut ja erityisjärjestelyt, jos sellaisia tarvitaan. 
  2. Tehdään toistamiseen retken antimista ruokia tai leivonnaisia. Nyt uudempia reseptejä. 
  3. Jos on odotteluaikaa, tehdään parityötä. 

 Tunti 6.  

  1. Pohditaan edellisten tuntien opittuja asioita ja voisiko niitä käyttää omassa kodissa. 
  2. Parityön valmistaminen ja näyttelyyn valmistautuminen. 

 Tunti 7. 

  1. Harjoitellaan esitykset ja kootaan näyttely. 
  2. Jakson loppuarviointi ja koonti

 Oppi- ja virikemateriaalit yms. 

  • Sieni- ja kasvikuvastot, -kirjat, kasviot 
  • Nettisivut (lista hyvistä, arviot niistä) 
  • Värjättyjä lankoja, sieniruokia, taideteosesimerkkejä jne. 
  • Kartat ja kompassit 
  • Välineet: mitä koulun puolesta, mitä oltava itsellä? Keruuvälineet, kumisaappaat?  
  • Vierailijoiden/yhteistyötahojen materiaalit 

 Linkkejä ja vinkkejä:  

Kaikki aineet 

Luontoportti (kasvien ja sienten tunnistaminen) Hyvä apu tunnistaa kasveja sieniä erilaisten tuntomerkkien perusteella. 

Kestäväkehitys  Kestävän kehityksen toimikunnan ylläpitämät sivut. Toimikunta työskentelee valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. Sivut sisältävät paljon tietoa. 

Nuortenelämä.fi Perustietoa kestävästä kehityksestä ja jokamiehenoikeuksista 

Yle.fi Kestävästä kehityksestä Ohjelmia kestävän kehityksen teemasta eri näkökulmista 

OPH:n julkaisu kouluille kestävästä elämäntavasta  Ops:aan perustuva julkaisu  

Biologia: 

Edu.fi/ biologia (linkkejä) Paljon erilaisia käyttökelpoisia linkkejä 

Suomen luonnonsuojeluliitto (ekosysteemipalvelut) 

Käsityö:  

Värjärikilta, linkkejä Suuri määrä linkkejä erilaisille värjäykseen liittyville sivustoille 

Coloria.net, Päivi Hintsanen Laaja sivusto väreistä ja värjäyksestä 

Riihivilla Blogi kasvi- ja sienivärjäyksestä, hyviä ohjeita, nettikauppa 

Kasvivärjäyksestä Yle, Käyttökelpoisia lyhyitä videoita  

Lehtiartikkeli värjäristä, Mukava artikkeli käsityöyrittäjästä ja luonnonväriaineilla värjäämisestä 

Sieniseura / sienivärjäys Lyhyesti perustietopaketti sienivärjäyksestä + paljon muuta tietoa sienistä 

Open ilmasto-opas, tekstiiltyö Yleistä tietoa tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista, tehtävävinkkejä kouluun 

Kotitalous: 

10 luonnonyrttiä (Anna-lehti) Helppolukuista tietoa yrteistä 

Suomenluonto Villiyrtit Hyvää tietoa villiyrteistä 

Martat, luonnonyrtit Paljon vinkkejä, ohjeita ja tietoa 

Suomen syötävät marjat (Juuretmaassa) Mielenkiintoinen lista kaikista syötävistä marjoista 

Tietoa marjoista (Arktiset aromit) Luonnontuotealan valtakunnallinen järjestö, materiaalia ja tehtäviä myös kouluun 

Marjat ja sienet (luontoon.fi) Metsähallituksen sivusto luonnossa liikkumisesta, retkeilypaikoista ja kansallispuistoista 

Säilöntä (Martat)Paljon vinkkejä, ohjeita ja tietoa 

Liikunta: 

Lunto- ja elämysliikunta OPH:n ja koululiikuntaliiton julkaisu, jossa on toteutusesimerkkejä.
Helsingin suunnistajat ja muut suunnistusseurat (iltarastit yms.) 

Metsähallitus: hyvinvointia luonnosta 

Musiikki: 

Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry 

Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry (äänimaisema) 

 

Koulun ulkopuoliset tahot: 

  • *mm. seuraavista yhdistyksistä voi kysellä asiantuntijoita koululle: 
  • Paikallisen Sieniseuran esittely 
  • Martat 
  • Värjärikilta 
  • 4H 
  • Paikalliset yrittäjät 

 Kokoava näyttely: 

Jakson lopuksi jokaisessa oppiaineessa tuotetusta materiaalista kootaan näyttely: 

  • sähköisiä esityksiä  
  • julisteita  
  • näytteitä  
  • infotauluja  
  • valokuvia 
  • musiikkia 
  • (videoita opintojaksolta) 
  • Oppilaat esittelevät oman ryhmänsä tuotoksia. 
  • Näyttely voi olla koulupäivän aikana tai esim. Kodin- ja koulun-päivänä, jolloin vanhemmatkin pääsevät näkemään tulokset. 
  • Jos potkua riittää, voidaan järjestään kestävään elämäntapaan liittyvä paneelikeskustelu, väittely tai pyytää joku asiantuntija pitämään esitelmää koko koululle tai yläkoululle.  

Arviointiehdotuksia:

  • Portfolio 
  • Prosessikuvaus 
  • Vertaisarvionti 
  • Infotaulu tai juliste tai sähköinen esitys 
  • Biologian jakson lopussa metsäoppaiden esittely 
  • Valmiit tuotokset prosesseineen (KÄ, KU, KO, MU) 
  • Näyttelyn jälkeen: Mitä opin? -palautteet joko sähköisesti tai paperilla. 

                       

Kirjallisuutta: 

Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Helsinki 

Cantell, H. (toim.) 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus

Keittiötarpeet värjäyksessä

Luonnonvärjäystä varten jokaisen meidän keittiönkaapeista löytyy loistavaa tarpeistoa, joista osaa pidämme jo tarpeensa täyttäneinä ja hyödyttöminä. Monet mausteet, kasvisten kuoret sekä jo biojätteeseen siirretyt hieman pilantuneet tuotteet ovat loistavia värinlähteitä, joita hyödyntämällä voi käsityömateriaaleihin saada uusia ja yksilöllisiä vivahteita. Tällaisella kaappien sisältöjen tutkimisella saamme hyödyttömiäkin aineksia kierrätettyä ja käytettyä uudella tavalla, sekä kenties muokattua helpolla tavalla jo olemassa olevia tuotteita uudelleen käytettäväksi.

 

Keittiötarpeilla värjäyksen kurssikokonaisuus on 22 tunnin kokoinen viikonloppukurssi kansalais- ja työväenopistoihin.

Kurssi alkaa kahden tunnin mittaisella infotilaisuudella, joka järjestetään noin viikkoa ennen itse kurssiviikonloppua. Infossa osallistujille esitellään luonnonvärjäyksen toimintatavat ja perusperiaatteet, sekä esitellään, millaisia väriaineita kodin keittiöstä voi löytyä. Tärkeää on kertoa, millaiset materiaalit sopivat värjättäviksi luonnonaineksilla, sekä esitellä hyviksi värilähteiksi havaittuja mausteita, ruoka-aineita ja biojätteitä. Kurssin ohjaajan olisi hyvä esitellä infossa myös omia värjäyskokeilujaan sekä niistä tehtyjä tuotteita, jotta kurssin mahdollisuudet avautuvat paremmin.

Virallinen värjääminen tapahtuu infosta noin viikon päästä koko viikonlopun kestävässä 20 tunnin intensiivijaksossa. Ensimmäinen neljän tunnin mittainen osuus on perjantai-iltana, jolloin osallistujat pääsevät suunnittelemaan, mitä kurssilla tahtovat tehdä, sekä käsittelemään materiaalejaan. Perjantaina voidaan esimerkiksi laittaa värjäysaineksia likoamaan, jos ne vaativat pidempää liottamista tai järjestellä värjäysmateriaaleja värjäyskuntoon esimerkiksi vyyhdittämällä ja esipurettamalla niitä. Nopeimmat voivat aloittaa myös ensimmäisten väriliemien keittämisen.

Lauantaina ja sunnuntaina on kahdeksan tunnin rupeamat, joissa tuotteita päästään värjäämään kunnolla. Näiden päivien aikana ohjaaja voi esitellä enemmän ja tarkemmin erilaisia värjäysprosesseja ja materiaaleja, joita kurssilaiset voivat kokeilla halutessaan. Olisi hyvä, että koko kurssin aikana olisi esillä luonnonvärjäykseen liittyvää kirjallisuutta, sekä materiaaleja, joihin osallistujat saavat tutustua ja hakevat lisäideoita töihinsä. Ohjaaja voi myös tuoda kurssille hyväksi havaitsemiaan aineksia, joita kurssilaiset saavat kokeilla halutessaan ja nostaa esiin kurssilaisten tekemiä töitä, jotka ovat esimerkiksi onnistuneita tai poikkeuksellisia.

Kurssin lopusta tulisi varata pari tuntia yhteenvetoon ja  kurssitöiden esittelyyn. Tuolloin osallistujat saavat esitellä töitään, sekä jakaa kokemuksiaan ja havaintojaan toisilleen. Tuolloin kurssin onnistumiset ja hyödyt tulee jaettua kaikille, kun muillekin kerrotaan toimivimmat värjäysreseptit ja hyväksi koetut materiaalit.

Kurssin infotilaisuudessa osallistujille voi vinkata sivustoja ja teoksia, joista he voisivat saada paremman käsityksen luonnonväriaineilla värjäyksestä sekä saada ideoita kurssitöidensä suunnitteluun. Seuraavia sivustoja voi esitellä osallistujille, ne on kirjoitettu hyvin yleistajuisesti ja niistä löytyy tietoa myös ruoka-aineilla värjäyksestä

http://www.ullaneule.net/0307/artikkelit_kasvivarjays.html

http://riihivilla.blogspot.com/p/puretu.html

https://static.punomo.fi/uploads/2017/03/lankojen-varjaamista-elintarvikkeilla-ja-elintarvikevareilla.pdf

https://www.coloria.net/varjays/varjaysluonnonvareilla.htm

http://www.coloria.net/varjays/kasvit.htm

Luonnonvärjäykseen liittyvää kirjallisuutta, josta tietoa infotilaisuuteen sekä vinkkejä osallistujille

Räisänen, Primetta, Niinimäki (2017). Luonnon väriaineet. Helsinki: Maahenki Oy.

Tetri (2017). Luonnonvärjäys. Helsinki: Moreenikustannus Oy

Otsikkokuvan värjäysainekset ylhäältä vasemmalta alkaen: sipulinkuori, punasipulinkuori, aronia, nokkonen, kurkuma, nokkonen, keltasipulinkuori, punasipulinkuori, veriseitikki.

Tekijät: Essi Kronqvist, Eveliina Puska & Vilma Virtanen

 

Kasvivärjätty huovutettu lämmittävä tuote


Monialainen oppimiskokonaisuus (ympäristötieto, käsityö,
tvt) 

Kohderyhmä: 6 vuosiluokka

Opintokokonaisuuden tavoitteet

  • Kasvien tunnistus
  • Ympäristönäkökulmien huomioon ottaminen
  • Ymmärtää värjäyksen merkitys (värjäyksen historia, perinne ja tarpeellisuus)
  • Kokemuksen saaminen kasvivärjäyksessä
  • Oman tuotteen suunnitteleminen
  • Ryhmässä työskentely
  • Tuotteen valmistaminen ja esittely
  • Oman tuotteen arviointi ja vertaisarviointi
  • Kokonaisen käsityöprosessin dokumentointi
  • Toteuttaa huovutustekniikalla lämmittävä käsityötuote

        

Opintokokonaisuuden sisältö/tehtävät 

  • Tutustuminen huovutuksen tekniikkaan huovuttamalla heijastin valkoisesta villasta = orientoiva tehtävä. Tavoitteena oppia huovutuksen tekniikka ja käsittää, että väri ei ole villassa luonnostaan, vaan ne täytyy siihen jotenkin tuoda. Herättää lapsissa kysymys, mistä villaan saadaan väriä.
  • Vierailu luontotaloon, jossa opastus tunnetuimpiin värjäyskasveihin esimerkiksi Villa Elfvikin luontotaloon tai Meriharjun luontotaloon.  Siellä tutustuminen ympäristötietoon, jokamiehenoikeuksiin, tunnettuihin värikasveihin sekä ekologisuuteen. Vierailun voi korvata omatoimiretkellä lähiluontoon.
  • Ympäristöopin tunnilla tutustumista kasveihin sekä niiden keräystä pienryhmissä.
  • Projektin käynnistys –> työn tavoitteet, arviointi ja työn suunnittelun käynnistäminen pienryhmässä.
  • Väriliemen valmistus pienryhmissä (värjäysliemen määrä niin että siitä riittää myös muille oppilaille).
  • Huovutusvillan mikrovärjäys kirjovärjäystekniikalla. (ohje ohessa)
  • Oman projektin yksilöllinen, tarkempi suunnittelu. Lähtökohtana värjätyt villat.
  • Villasta valmistetaan jokin lämmittävä asia/tuote märkähuovutustekniikalla.
  • Eriyttävä tehtävä on valmistetun tuotteen koristelu vapaavalintaisella tekniikalla. Esim. neulahuovutus, kirjailu.
  • Projektin lopussa koko projektin ajan jatkunut dokumentointi kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi.

 Opintokokonaisuuden kesto

Ympäristöopin tunti:

vierailu n. 4h, tutustuminen värikasveihin ja niiden tunnistus 2h, keruuretki lähiluontoon 2h. Yhteensä 8h. Lisäksi oppilaille voi antaa läksyksi kasvien keräämisen itsenäisesti.

Käsityö:

Heijastimen huovutus 3-4 h, projektin käynnistys ja alustavat ryhmäsuunnitelmat 1-2 h, väriliemen valmistus 2h, mikrovärjäys ja yksilösuunnittelu 2 h, huovutetun tuotteen valmistaminen ja eriyttävät koristelut 6-8 h, tuotteen esittely ja arviointi 1-2 h. Yhteensä 15-20 h.

Tvt

Projektin dokumentointi jatkuvasti projektin edetessä, lopussa 0,5-1 h.

Tarvittavat materiaalit

  • Vaaleaa huovutusvillaa värjäykseen ja huovutukseen esim. 50g/oppilas.
  • Heijastavaa kangasta tai lankaa heijastimeen
  • Esimerkkejä mahdollisista huovutetuista lämmittimistä (kuvia/tuotteita)
  • Alunaa villan puretukseen (10% villan painosta)
  • Vaaka
  • Luonnonkasveja väriliemen valmistukseen
  • Kattiloita (erityisesti värjäykseen soveltuvia) väriliemen keittämiseen
  • Liesi
  • Lusikoita ja kauhoja
  • Muovikippoja ja esimerkiksi karkkirasioita värjäykseen
  • Mikroaaltouuni (vain värjäykselle)
  • Mäntysuopaa huovuttamiseen
  • Eriyttämiseen huovutusneuloja, lankoja, neuloja, nappeja/helmiä/paljetteja

        

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri opintokokonaisuuden taustalla

  • Luonnon monimuotoisuus ja arvostus -> kestävä kehitys
  • Yhteistoiminnallisuus
  • Tekemällä oppiminen
  • Onnistumisen kokemukset -> kaikki voivat onnistua
  • Eri oppiaineiden monialainen yhteistyö

 Opetuskokonaisuuden oheismateriaalit/ohjeet

Ohjeet kirjovärjäykseen mikroaaltouunissa kirjasta Luonnonväriaineet (Riikka Räisänen, Anja Primetta, Kirsi Niinimäki)

Oppilaat valmistavat värjäysliemen keittämällä pilkottuja värikasveja tunnin vedessä. Sienille riittää 0,5 tunnin keitto. Varvut ja muut kovat materiaalit (puun kuoret, kävyt) liotetaan ensin vuorokauden vedessä ja tämän jälkeen keitetään 3 tuntia. Veden määrä on n. 1:20 kasvien painosta. Tavoitteena on jokaisella parilla n. 1 litra valmista värilientä (1l lientä/100g värjäysvillaa).

       

Opettaja valmistaa puretusaineliuoksen, joka sekoitetaan väriaineliemeen. Puretukseen käytetään alunaa, 10% värjättävän materiaalin painosta. Aluna sekoitetaan ensin pieneen määrään vettä/värilientä, jonka jälkeen se sekoitetaan hyvin väriliemeen.

Aseta kuiva, vaalea huovutusvilla mikronkestävään astiaan (esim. karkkilaatikko).

Kaada päälle juuri niin paljon värjäyslientä, että villa juuri ja juuri sitä painellessa kastuu ja peittyy (n. 1l).

       

Peitä astia kannella tai kelmulla.

Lämmitä mikroaaltouunissa ensin täydellä teholla niin kauan, kunnes väriliemi kiehuu. Vähennä sitten teho puoleen ja jatka kuumennusta lyhyemmissä jaksoissa n. 10-30 min. Lopeta kiehutus, jos liemi kiehuu kuiviin. Älä turhaan liikuttele laatikkoa tässä vaiheessa.

       

Anna villan jäähtyä hyvin.

Huuhtele jäähtynyt villa hyvin.

Anna kuivua.

Kuivunut villa on valmista käytettäväksi huovutuksessa.

Linkkejä

Vinkkejä huopatuotteiden valmistukseen Punomosta. Työohjeiden alta löytyy myös kuvia huovutetuista tuotteista.

Ohje huovutetun heijastimen valmistukseen (Tässä neulahuovutuksella, voidaan toteuttaa myös tasohuovutuksena.)

Tasohuovutus

Huovutus mallin avulla, esim. rukkaset tai hattu

Huovutetut rannekkeet

Tossut

Hattu

 

Lähteet:

Luonnonväriaineet; Räisänen,R., Primetta A., Niinimäki, K. Maahenki, 2015.

Punomo – käsityö verkossa –sivusto. Haettu 24.9.2018.

 

Antoisia värjäyshetkiä toivottaen,

Jaana Krouvi, Johanna Doepel ja Minna-Mari Koskinen-Keipi

 

”Sienistä silmukoihin ja väriliemestä villapipoon”

6. luokalle suunniteltu oppimiskokonaisuus, jossa yhdistyvät käsityö, ympäristöoppi ja historia.

Aihetta käsitellään kaikkien kolmen oppiaineen tunneilla heti alkusyksystä alkaen rinnakkain. Oppiainekohtaiset kokonaisuudet voivat olla eri pituisia.

Arvotoppimiskäsitys ja toimintakulttuuri

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia​Kulttuurinen moninaisuus rikkautena​Tutkimisen ja kokeilemisen avulla opitaan yhdessä ​Innostutaan, onnistutaan ja opitaan arvostamaan omaa työtä    pitkäjänteisessä prosessissa​

Kestävän elämän välttämättömyys​: Ihminen osa luontoa ja riippuvainen ekosysteemin elinvoimaisuudesta​Ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus​

Oppimiskäsitys: Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa  seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.

Tavoitteet

Käsityö:​

Oppimisympäristöt ja työtavathistorian tunnilla käydyn museo vierailun avulla tutustutaan paikalliseen ja entiseen käsityökulttuuriin, jota  hyödynnetään ideoinnissa sekä suunnittelussa.​

Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla  oppiainerajat ylittäen, ohjataan oppilasta kokeilemisen ja tutkimisen         kautta  valmistamaan käsityötuote. 

  • S1 Ideointi,
  • S2 Suunnittelu,
  • S4 Tekeminen,
  • S5 Soveltaminen,
  • S6 Dokumentointi ja arviointi​

Ympäristöoppi:

Ympäristöopissa oppilaat nähdään osana ympäristöä, jossa he elävät.  Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien                mukainen  arvokas elämä.​

Biologia: Oppia ja tuntemaan elämää ja sen reunaehtoja ja elämistä  maapallolla.​Kemia: Havaita erilaisia aineita ympärillämme sekä tutkia, kuvailla ja        selittää  niiden ominaisuuksia, rakenteita ja niissä tapahtuvia muutoksia​

  • S2
  • S3
  • S4
  • S5
  • S6

Historia:

Historiassa perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan. Tavoitteena oppilaita ohjataan  tutkivaan opiskelutapaan ja  rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään        johtopäätöksiä ja  soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti  että kirjallisesti.

  • S3

Oppimiskokonaisuuden toteutus

  • Käsityön tunneilla aloitetaan tuotteen suunnittelusta ja  värjäysprosessista ja jatketaan tuotteen valmistukseen ja          käsityöprosessin arvioimiseen. Prosessia dokumentoidaan                         yhdessä sovitulla tavalla. Keskustellaan vaatteen valmistuksesta ja            siihen liittyvistä kestävän kehityksen näkökulmista.​
  • Ympäristöopin tunneilla perehdytään luonnosta löytyviin kasveihin ja  sieniin metsäretkellä sekä pohditaan jokamiehen oikeuksia ja yksilön  ja ihmiskunnan vastuita ja velvollisuuksia kestävän kehityksen        näkökulmista.​
  • Historian tunneilla perehdytään keski-aikaan  ja sen aikaiseen  pukeutumiseen sekä käytettyihin materiaaleihin  ja valmistustapoihin. Vierailu jossakin keski-aikaisessa linnassa esim.  Turun linna/ Olavin linna/ Hämeenlinna tai aiheeseen soveltuvassa    museossa.  Oppilaat vertailevat nykyaikaa ja keski-aikaan em.       näkökulmista  ja rakentavat ryhmissä molempiin aikakausiin soveltuvat  teesit/julisteet.

Projektin päätteeksi

Ympäristöopin 

Tunnilla esitetään omat kasvivärjäyksen tulokset ryhmissä.​

Raportin tulee sisältää:​

  • Lyhyt informaatio käytetystä kasvista/sienestä/muusta  luonnonväriaineen lähteestä​
  • Luonnonmukaisuuden perustelut​
  • Värjäysprosessin kulku ja resepti​
  • Saavutettu värjäystulos​
  • Ryhmän ja oman työskentelyn arviointi​

Käsityön​

Tunnilla esitetään oma käsityötuote.​

Raportin/blogin/vlogin tulee sisältää:​

  • Suunnitelma tuotteesta​
  • Prosessin kulku​
  • Tuote käyttökontekstissaan​
  • Vertaisarviointi​

Historian​

Tunnilla esitetään kunkin ryhmän valmiit teesit/julisteet.​

Teesien/julisteiden tulee sisältää:​

  • Selkeä erottelu nykypäivän ja keski-ajan välillä valitusta aiheesta​
  • Arviointi itsearviointina ​

Lähteet:

https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Cantell, H. (toim.) 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus

Tukimateriaalia ja vinkkejä:

https://www.kansallismuseo.fi/fi/olavinlinna/etusivu

https://www.kansallismuseo.fi/fi/haemeenlinna/etusivu

https://raaseporinlinna.fi/fi/

https://www.turunlinna.fi/

http://www.kastelholm.ax/fi

https://www.youtube.com/watch?v=KafQ3CznT5M

https://www.youtube.com/watch?v=NM8YUerHRdo

https://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/wp-content/uploads/2015/04/Narrin-tarinoita.pdf

http://www.ullaneule.net/0307/artikkelit_kasvivarjays.html

http://riihivilla.blogspot.com/p/varjayksesta-ja-puretuksesta.html

https://www.coloria.net/varjays/varjaysluonnonvareilla.htm

https://openilmasto-opas.fi/tekstiilityo/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/23/villalankojen-kasvivarjays

http://www.craftmuseum.fi/verkkonlyt/skm/nayttelyt_fin/aikamatka/index.hml

http://www.craftmuseum.fi/nayttelyt/perus_aikamatka_kasityohon.htm

Suunnittelu: Johanna Andersson ja Minna Laari-Lehtinen

Kirjallisuutta

  • Räisänen, R., Niinimäki, K. & Primetta, A. 2015/2017. Luonnonväriaineet. Helsinki: Maahenki.
  • Räisänen, R., Niinimäki, K. & Primetta, A. 2016. Dyes from Nature. London: Archetype Publications.
  • Bechtold, T. & Mussak, R. 2009. Handbook of Natural Colorants. London: John Wiley & Sons.
  • Cantell, H. (toim.) 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus.