Luonnoväriaineet ja ilmiölähtöisyys -kurssin yksi kurssitehtävä oli minitekstiilin valmistaminen luonnonväriaineilla värjätyistä langoista. Lähestyin tekstiilieni valmistamista valitsemalla miniryijyjäni varten ainoastaan sienillä värjättyjä lankoja. Harrastan sienestämistä ja värjäykseen soveltuvat sienet ovatkin olleet tänä syksynä mielenkiintoinen lisä sienikorissani. Työn nimi tulee sieniharrastuksen parhaasta osasta, eli uuden sienipaikan löytämisen aiheuttamasta ilosta. Monet herkulliset ruokasienet ovat taitavia piiloutujia ja on palkitsevaa löytää niitä syksyisen metsän mättäiden ja puista pudonneiden lehtien suojasta.
Työssä on käytetty äikätatilla, samettitatilla, ruskotatilla, keltasarvikkaalla (kantohaarakas), keltahaarakkaalla, kangaskarvaslakilla, nummitatilla ja limanuljaskalla värjättyjä lankoja. Hyödynsin erilaisia kirjontapistoja (varsipisto, tikkipisto, etupisto, laakapisto, pykäpisto) ja tietenkin myös ryijypistoja. Ajatuksenani oli nostaa työstä esiin vaikkapa kantarellia tai suppilovahveroita kuvaavat kohdat. Ne toteutin ryijypistoja varioimalla.
Minitekstiilien tekeminen oli mukavaa ja työskentely vei mukanaan. Valmistin kaksi eri kokoista työtä ja tavoittelin niiden yhteensopivuutta valitsemalla samat langat ja samat pistot molempiin töihin. Pienemmän tekeminen sujuikin todella nopeasti koska isompi oli jo mallina valmiina. Varioin teemaani hieman, mutta kyllä nämä kaksi työtä pariksi tunnistaa. En koe olevani kovin taitava värien sommittelijana, mutta tässä työssä ja näillä langoilla työskentelyssä se ei haitannut ja koen onnistuneeni. Sienillä värjättyjen lankojen sävyt sopivat mielestäni kauniisti yhteen.
Hanna Sorvisto