University of Helsinki
Kohdun myomat ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka vaivaavat maailmassa miljoonia naisia. Ne aiheuttavat runsaita vuotoja, hedelmättömyyttä ja kivuliaita kuukautisia. Myomia voi kohdussa olla useita eikä tiedetä ovatko ne kaikki erillisiä kasvaimia vai lähtöisin yhdestä kantatuumorista. Vaikka myomat äärimmäisen harvoin kehittyvät leiomyosarkoomiksi, ne assosioituvat joissain tapauksissa munuaissyöpään. Lauri Aaltosen artikkelissa tutkittiin kasvainten koko genomin sekvensoinnilla myoomien geneettisiä muutoksia. Työssä tutkittiin 30 kohdun 38 myoomaa, joiden kontrollina käytettiin kohdun seinämä lihaskudosta.
Saman naisen toisistaan erillisistä myomista löytyi samoja klonaalisia geenimuutoksia. Tämän perusteella toisistaan erillisillä kasvaimilla näyttäisi olevan yhteinen alkuperä. Tämä on tavallista esimerkiksi suolistosyövissä, mutta yllättävä havainto hyvänlaatuisista kasvaimista. Toinen yhteinen tekijä myoomilla ja syövällä on kromotripsis. Siinä kromosomin tai kromosomien joku osa pilkkoutuu äkillisesti useiksi tuhansiksi kappaleiksi, joiden korjaaminen epäonnistuu ja osat liittyvät toisiinsa kaoottisesti. Pilkkoutuessa syntyvien kappaleiden rajat sen sijaan ovat säännönmukaisesti samoissa paikoissa. Kromotripsistä on tähän asti löytynyt ainoastaan pahanlaituisista kasvaimista, niistä ensimmäisenä kroonisesta lymfaattisesta leukemiasta. Aaltosen artikkeli osoittaa, että kromotripsiksen seurauksena syntyy myös hyvänlaatuisia kasvaimia. Lisäksi löydettiin yksittäisiä kromosomin uudelleenjärjestymiä ja yksittäisten geenien mutaatioita (kuten transkriptiokompleksiin kuuluva MED12 syöpägeeni ja fumaraattihydrataasientsyymi Krebsin syklissä).
Löydösten perusteella myomat voivat syntyä joko virheestä solusyklissä ja DNA-virheiden korjauksessa, onkogeenisestä stressistä tai metabolisesta stressistä. Myomien patogeneesin selitysmallin lisäksi tutkimus tarjoaa täysin uusia kohteita myomien hoitoon, mihin tähän asti on ollut tarjolla vain veistä. Artikkelissä käytettyjä geneettisiä metodeja on pakko ihastella: koko genomin sekvenssi 38 kasvaimesta ja niiden päälle sama kontrolleista. Rinnakkaissekvensoinnin keksimisen seurauksena koko genomin sekvensointi onkin muuttumassa ihmiskunnan suurhankkeesta lääketieteellisen tutkimuksen arkipäiväiseksi työkaluksi.
Characterization of Uterine Leiomyomas by Whole-Genome Sequencing. Mehine M, Kaasinen E, Mäkinen N, Katainen R, Kämpjärvi K, Pitkänen E, Heinonen HR, Bützow R, Kilpivaara O, Kuosmanen A, Ristolainen H, Gentile M, Sjöberg J, Vahteristo P, Aaltonen LA. N Engl J Med. 2013 Jun 5. [Epub ahead of print]