Munuaisfunktio vaikuttaa liuotushoidon saaneen aivoinfartipotilaan ennusteeseen.

Joka päivä Suomessa noin 40 kansalaista saa aivoinfarktin. Hoitotulokset ovat ratkaiseavasti parantuneet viimeisen 20 vuoden aikana, osittain parantuneen yleishoidon (neurotehohoito) osittain lääkehoidon ansiosta. Aivoinfarktin laskimonsisäinen liutoshoito rTPA:lla (Alteplaasi, rekombinantti kudostyypin plasminogeeniaktivaattori) on ollut Meilahden sairaalassa hoitomuotona vuodesta 1998, yhtenä ensimmäisistä keskuksista maailmassa. Kokemusta on jo karttunut ja terveydenhuollon kansainvälisiä arvioita tekevän Dr Fosterin elokuussa 2013 tekemän vertailun mukaan kuolleisuus Meilahdessa on maailman alhaisimmalla tasolla.

 
Aivoinfarktin liuotushoitopäätös edellyttää multiparametristä arviota, jossa samanaikaisesti otetaan huomioon useita riskitekijöitä. Näitä ovat potilaan ikä ja muut sairaudet sekä niiden lääkitys, halvausoireen kesto ja vaikeusaste, verensokeri, mahdollisen verenpainetaudin hoitotasapaino, sydämen kunto, aivokuvantamisessa havaittava “pienten suonten tauti”, ruumiin lämpö ym. Hoitopäätös on lisäksi tehtävä nopeasti, koska kello tikittää jatkuvasti. Liutoushoidon saa nykyisin Meilahdessa noin 30% päivystyspoliklinikalle saapuvista aivoinfarktipotilaista.

 
Tuoreessa 11 keskuksen tutkimuksessa tutkittiin munuaisfunktion yhteyttä 4780 liuotushoidon saaneen aivoinfarktipotilaan ennusteeseen. Meilahdesta olivat mukana neurologit Turgut Tatlisumak, Jukka Putaala, Elena Haapaniemi ja Ville Artto. Tutkimuksessa käy varsin kiistatta ilmi, että matala munuaisglomeruluksen filtraatiokyky (GFR<60 ml/min/1.73m2) lisäsi kuolleisuutta, aivoverenvuodon riskiä ja huonoa kliinistä toipumista. Tulokset viittasivat jopa siihen, että liutushoito voi heikentää ennustetta niillä potilailla, joilla GFR oli <60. Munuaisfunktio saattaa heijastaa pienten arteriolien kuntoa, niin munuaisessa kuin aivoissakin. Pienten suonten tauti onkin jo aiemmin tunnistettu liutoushoidon varatekijäksi. GFR-määritys näyttäisi olevan halpa ja hyvä lisätyökalu liuotushoitopäätöstä tekevälle lääkärille.

 
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24122182?dopt=Abstract
Gensicke H, Zinkstok SM, Roos YB, Seiffge DJ, Ringleb P, Artto V, Putaala J, Haapaniemi E, Leys D, Bordet R, Michel P, Odier C, Berrouschot J, Arnold M,Heldner MR, Zini A, Bigliardi G, Padjen V, Peters N, Pezzini A, Schindler C, Sarikaya H, Bonati LH, Tatlisumak T, Lyrer PA, Nederkoorn PJ, Engelter ST.
IV thrombolysis and renal function. Neurology. 2013 Oct 11. [Epub ahead of print]