University of Helsinki
Kaisu Pitkälän ryhmä tutki hampaiston kunnon vaikutusta palvelutalon asukkaiden ravitsemustilaan ja terveyteen. Tiedot kerätiin 1475:ltä vanhukselta Helsingin ja Espoon palvelutaloissa. Asukkaat haastateltiin. Heiltä kerättiin demografiset tiedot,anamneesi, toimintakyky ja kognitiivinen status. Ravitsemustila tutkittiin MNA-menetelmällä. Hampaita puuttui yli puolelta asukkaista (52%). 7 prosentilla oli hampaattomuuden takia proteesi ja 45 prosentilla tekohampaat. 48 prosentilla hampaita oli jäljellä.
Kuten olettaa saattaa, hampaiden kunto korreloi ikään, sukupuoleen, koulutustasoon, terveydentilaan ja toimintakykyyn. hampaattomuus lisäsi aliravitsemukseen esiintymistä. 13% oli aliravittuja, 65 % sen riskissä. Vain 22 % oli ravitsemustilaltaan normaaleja.
3 vuoden seurannan jälkeen tutkittiin vanhusten kuolleisuus. Hampaattomista joilla oli proteesi kuolleisuus oli 52 %, tekohampaisilla 48% ja niillä joilla oli vielä hampaita 40%. Tulos alleviivaa tarvetta yhteistyöhön vanhusten hoidossa. Palvelutalojen vanhusten hampaat eivät ole riittävän hyvässä hoidossa.
Saarela RK, Soini H, Hiltunen K, Muurinen S, Suominen M, Pitkälä K.
Dentition Status, Malnutrition and Mortality among Older Service Housing Residents
J Nutr Health Aging. 2014;18(1):34-8. doi: 10.1007/s12603-013-0358-3.