University of HelsinkiSuomessa on maailman korkein tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys, ja se näyttää yhä olevan kasvussa etenkin alle 5-vuotiailla lapsilla. Tyypin 1 diabetes kehittyy haiman betasoluihin kohdistuvan immunologisen tuhon seurauksena. Syitä tälle häiriölle ei tiedetä, mutta monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että varhaisiän ravitsemus voi vaikuttaa sairastumiseen. Esimerkiksi varhainen altistuminen lehmänmaidolle ja viljatuotteille saattaa vaikuttaa sairastumisriskiin. Yksi mahdollinen tekijä on äidin raskaudenaikainen ruokavalio.
Helsingin yliopistossa lastentautiopin professorina toimiva Mikael Knip on yksi DIPP (Diabetes Prediction and Prevention Study) -tutkimuksen kolmesta päätutkijasta. He tutkivat yhteistyössä professori Suvi Virtasen ryhmän (THL) kanssa äidin raskaudenaikaisen ruokavalion yhteyttä diabeteksen kehittymiseen 4887 DIPP-tutkimuksen lapsella, jolla oli perinnöllinen HLA-riskigeeni diabeteksen kehittymiseen.
Noin 4.6 vuoden seurannan jälkeen 240 lasta sairastui diabetekseen ja 112 lasta oli esidiabetesvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin, että äidin raskaudenaikainen palmitaatti-rasvahapon saanti (HR 0.82) ja juuston kulutus (HR 0.52) olivat käänteisesti yhteydessä diabeteksen kehittymiseen. Vähärasvaisen margariinin käyttö vähensi diabetesriskiä (HR 0.67), mutta hapanmaitotuotteet (1.14) ja tuoremaidosta saatu rasva (1.43) lisäsivät riskiä.
Palmitaatti on yleinen tyydyttynyt rasvahappo eläintuotteissa: lihassa, juustossa, voissa ja muissa maitotuotteissa. On siis loogista, että sekä palmitaatin saanti että juuston syönti vähensivät diabeteksen syntyä. Mekanismi tälle ilmiölle lienee epäselvä. Päinvastoin kuin juusto, tuoremaidon rasva ja hapanmaitotuotteet lisäsivät diabetesriskiä. Näissä hiukan ristiriitaisissa tuloksissa voi olla taustalla myös muita tekijöitä: ovatko juuston syöjät erilaisia kuin rasvaista maitoa juovat? Suuri määrä mahdollisia sekoittavia tekijöitä oli kuitenkin tutkimuksessa korjattu tilastollisesti. Aikaisemminkin on havaittu, että vähärasvaiset margariinit ovat yhteydessä pienempään sairastumisriskiin, ja sama tulos havaittiin myös tässä uudessa tutkimuksessa.
Ruokavalion ja diabeteksen yhteyksien tutkiminen on hyvin haasteellista. Elintarvikkeita on tuhansia ja niiden koostumus vaihtelee. Lisäksi raportointivirheet ovat mahdollisia. Kun tutkitaan varhaisen ravitsemuksen vaikutuksia, huomion kohteena ovat sekä äiti että lapsi. Näiden haasteiden edessä on selvää, että väestöpohjaiset, huolella tehdyt tutkimukset ovat jatkossakin tarpeen.
Lääketieteellinen tiedekunta