Pitkät työpäivät eivät lisää diabetesriskiä johtavassa asemassa olevilla

Pitkien työpäivien on todettu lisäävän terveysriskejä. Mm. sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisempiä pitkää päivää (ja erityisesti ruumillista työtä) tekevillä, mutta monet aikaisemmat tutkimukset terveysriskeistä ovat yksittäisistä maista tai perustuvat verrattain pieniin aineistoihin. Professori Mika Kivimäen (Hjelt-instituutti ja University College London) johtamassa laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin pitkien työpäivien ja kakkostyypin diabetesriskin välistä yhteyttä korkeassa ja matalassa sosioekonomisessa asemassa työskentelevillä.
The Lancet Diabetes and Endicrinology-lehdessä julkaistussa meta-analyysissä tarkasteltiin yhteenä 1,7 miljoonaa henkilötyövuotta seitsemästä eri maasta, mm. USA:sta, Suomesta ja Japanista. Normaaliksi työajaksi määriteltiin 35-40 tuntia viikossa ja pitkäksi työajaksi 55 tuntia viikossa tai enemmän. Henkilöt luokiteltiin matalan, keskitason tai korkean sosioekonomisen aseman työntekijöiksi heidän tehtävänimikkeensä perusteella.
Kakkostyypin diabetekseen sairastui aineistossa keskimäärin 29 henkilöä kymmenestätuhannesta. Matalassa sosioekonomisessa asemassa työskentelevillä pitkät työpäivät lisäsivät selvästi diabetesriskiä, myös sen jälkeen kun otettiin huomioon ylipaino, liikuntatottumukset ja useat muut tekijät, jotka voisivat vaikuttaa riskiin. Mielenkiintoista oli, että johtavassa asemassa työskentelevillä pitkät työpäivät eivät lainkaan lisänneet riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tutkijat arvelevat, että pitkät työpäivät matalassa asemassa olevilla saattavat kertoa vaikeasta elämäntilanteesta, esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista, jolloin pitkää päivää tehdään pakon edessä. Diabetekselle altistava tekijä olisi tällöin vaikea elämäntilanne, eikä työtuntien suuri määrä sinänsä. Johtavassa asemassa työskentelevät puolestaan saattavat tehdä pitkiä päiviä omasta tahdostaan, vaikkapa lisäansioiden tai uratavoitteiden motivoimana. Myös se, että pitkän työpäivän jälkeen jää keskimäärin vähemmän aikaa palautumiseen ja lepoon, voi altistaa diabetekselle. Tutkijat kaipaavatkin jatkoselvityksiä erityisesti unen määrän ja laadun vaikutuksesta diabetesriskiin.

Kivimäki M, Virtanen M, Kawachi I, Nyberg ST, Alfredsson L, Batty GD, Bjorner JB, Borritz M, Brunner EJ, Burr H, Dragano N, Ferrie JE, Fransson EI, Hamer M, Heikkilä K, Knutsson A, Koskenvuo M, Madsen IE, Nielsen ML, Nordin M, Oksanen T, Pejtersen JH, Pentti J, Rugulies R, Salo P, Siegrist J, Steptoe A, Suominen S, Theorell T, Vahtera J, Westerholm PJ, Westerlund H, Singh-Manoux A, Jokela M. Long working hours, socioeconomic status, and the risk of incident type 2 diabetes: a meta-analysis of published and unpublished data from 222 120 individuals. The Lancet Diabetes & Endocrinology, Early Online Publication, 25 September 2014. doi:10.1016/S2213-8587(14)70178-0

Abstract