University of Helsinki
Rintamaidossa lapsi saa paitsi ravintoa, myös monia immuunivastetta muokkaavia tekijöitä äidiltä. On kuitenkin edelleen epäselvää, kuinka nämä tekijät vaikuttavat lapsen allergiariskiin. Erkki Savilahden ryhmä (HY ja HUS, Lasten ja nuorten sairaala) tutki useiden synnynnäisen immuniteetin tekijöiden, mm. liukoisen CD14:n, pitoisuuksia rintamaidossa sekä heti synnytyksen jälkeen että 3 kk kuluttua 250:lla äidillä. Lasten allergiaoireiden ilmaantumista seurattiin viiteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen lapsilla oli lähtökohtaisesti normaalia korkeampi allergiariski, koska vanhemmista vähintään yhdellä oli allerginen sairaus. Perimän on jo kauan tiedetty vaikuttavan allergiariskiin.
Kolmasosa lapsista sairastui johonkin allergiaan (esim. ekseema tai ruoka-aineallergia) viiden vuoden ikään mennessä. Tässä tutkimuksessa äidinmaidosta määritetyistä molekyyleistä vain liukoisen CD14:n pitoisuus 3 kk synnytyksen jälkeen korreloi lapsen myöhemmän allergian kanssa. Jos pitoisuus oli korkeampi, oli lapsen allergiariski myös korkeampi. Muiden tutkittujen molekyylien, mm. defensiinien, pitoisuuksilla rintamaidossa ei havaittu olevan yhteyttä lapsen allergiariskiin.
Liukoista CD14:ää on aiemmin todettu olevan enemmän seerumissa ja rintamaidossa niillä äideillä, joilla on atooppisia allergioita (= “nopeita”, IgE-välitteisiä allergioita kuten siitepölyallergioita). Tutkijat arvelevat, että tähän pitoisuuteen puolestaan vaikuttaa tärkeimpänä allergisen äidin perimä. Lapsen allergian puhkeaminen on perimän ja ympäristön yhteispelin summa. Tässä rintamaidon liukoisella CD14:llä vaikuttaisi olevan rooli lapsen B-solujen aktivoinnissa ja sitä kautta IgE-vasta-aineiden tuotannossa.
Savilahti EM, Kukkonen AK, Kuitunen M, Savilahti E. Soluble CD14, α-and β-defensins in breast milk: Association with the emergence of allergy in a high-risk population. Innate Immun. 2014 Nov 27. [Epub ahead of print]