University of Helsinki
Kun kerta Timokin rupesi rikkomaan sääntöjä, rupean minäkin. Ajattelin, että blogin lukijasta voisi olla kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkea tiedekunnan tutkijat ovat viime viikolla syytäneet julkaisuputkesta ulos. Saalis nimittäin oli varsin mahtava. Kaiken kaikkiaan julkaisuja ilmestyi helmikuun alkuviikolla 36. Se ei sinänsä ole mitenkään poikkeuksen suuri määrä, mutta huippujulkaisuja eli Jufo 3-luokkaa oli peräti viisi kappaletta.
Mitä Jufo-pisteet ovat? Eri tieteenalojen julkaisujen tason vertailu impaktipisteillä on vaikeaa varsinkin humanistien osalta. Tämän takia on laadittu Julkaisufoorumi- eli Jufo-luokitus. Korkeimpaan kategoriaan eli Jufo 3:een on listattu tieteen kärkilehdet kuten Nature, Science, Lancet ja niiden erikoisalalehdet kuten Nature Neuroscience tai Nature Communications. Seuraavassa kategoriassa eli Jufo 2:ssa ovat erikoisalojen kärkilehdet ja kaikki muut ovat Jufo 1-luokkaa. Nollaluokkakin on olemassa. Siinä artikkeli ei täytä Julkaisufoorumin määrittelemiä julkaisukriteereitä. Arviointityön suorittivat 23 tieteenalakohtaista paneelia, joihin kuului noin 200 ansioitunutta tutkijaa. Kaikkiaan noin 25000 julkaisusarjaa pantiin johonkin Jufo-koriin. Jufo 3:ea saa olla korkeintaan 5 % ja Jufo 2:ssa 20 % kaikista artikkeleista. Loput ovat joko Jufo 1- tai 0-luokkaa. Yliopistojen valtionapu perustuu osin Jufo-luokituksen tuottamiin pisteisiin ja Jufo 3-pisteistä saa tietysti eniten rahaa. Yksittäisten lehtien luokitus ja tarkat arviointikriteerit löytyvät osoitteesta www.julkaisufoorumi.fi.
Mitä viime viikon kärkiartikkelit sitten käsittelivät? Niissä näkyy vanha sanonta. Huipputiedettä voi tehdä vain tärkeästä aiheesta. Kärjen teemoja olivat viime viikolla imusuonien merkitys sydäntaudeissa, yersinia-bakteerin ominaisuudet, rasvamaksan riskigeenit, metabolisen oireyhtymän ja obesiteetin yhteinen geenitausta ja munuaisen fysiologiaan vaikuttavat geenilokukset. Lämpimät onnittelut kaikille viime viikon artikkeleita kirjoittaneille – Jufo-luokasta riippumatta.