Author: Ari P Ristimäki

So we have started to break the rules. There must be a good reason why this blog is in Finnish, but I cannot right now recall what is the basis of this conduct. Well, since I am right now on my way back from an international meeting (in a non-phone/internet environment) and again a bit late with the blog, it seems OK to write in English for a change.

In this paper the senior author prof. Johan Lundin (FIMM & Karolinska) with his team present an integrated decision support system using smartphone and cloud-based software, which provides consultation platform for burn injury patient data collection. Consultation of a clinical expert on acute injuries can be crucial prognostic indicator for optimal recovery of the patient, and the aim of this project was to provide an interactive mobile phone application that enables transfer of both patient data and pictures to a clinical expert, who can provide aid to the point-of-care location.

When injured body surface is inserted to the system using a touchscreen interface, an integrated calculator estimates the affected body surface area and suggests for example fluid requirement and other treatment options. Further, a message is sent to an expert on call who can review the case and deliver further advice to the health care professional on location. Challenges, strengths and limitations are discussed that include patient anonymity (facial burns), acceptance of the application by health care professionals and naturally network coverage and functionality. I especially enjoyed the figures of this paper.

Lee A. Wallis, Julian Fleming, Marie Hasselberg, Lucie Laflamme, Johan Lundin. A Smartphone App and Cloud-Based Consultation System for Burn Injury Emergency Care. PLOS ONE | DOI:10.1371/journal.pone.0147253 February 26, 2016.

Mikro(mi)RNA:t ovat lyhyitä proteiineja koodaamattomia RNA-molekyylejä, jotka säätelevät geenien ilmentymistä yksilönkehityksen aikana, normaaleissa soluissa ja sairauksiin liittyen. Yleensä ne estävät lähetti-RNA:n transloitumista proteiiniksi tai edistävä lähetti-RNA:n hajoamista.

Vesa Olkkonen ryhmineen tutkii maksan ja viskeraalirasvan mikroRNAiden roolia alkoholista riippumattoman rasvamaksan, insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä.

Tässä työssä he profiloivat runsaasti rasvaa (n=15; alkoholista riippumaton rasvamaksa) vs ei rasvaa (n=15) sisältävien maksabiopsioiden miRNA (1438 kpl) profiilit qPCR tekniikkaa hyödyntäen. Näin löytyi yli neljänkymmenen miRNA molekyylin yli- tai ali-ilmentyminen, joiden tiedetään säätelevän mm. solun kasvua, aineenvaihduntaa, insuliinin välittämiä signaaleja ja tulehdusta. Yksi näistä (miR-576-5p) osoittautui myös biologisesti mielenkiintoiseksi soluviljelmissä. Työ osoittaa mielestäni kahden seikan. Ensinnäkin sen, että laajoja molekulaarisia seulontamenetelmiä käyttäen voidaan löytää useita mielenkiintoisia uusia tutkimuksen kohteita (42/44 kpl nyt identifioiduista miRNA molekyyleistä oli aikaisemmin julkaisemattomia). Toisaalta myös sen, että tuloksia funktionaalisesti validoitaessa käy usein niin, että vain osa (tässä työssä 1/44 kpl) osoittautuu biologisesti mielekkäiksi – onneksi.

Soronen J, Yki-Järvinen H, Zhou Y, Sädevirta S, Sarin AP, Leivonen M, Sevastianova K, Perttilä J, Laurila PP, Sigruener A, Schmitz G, Olkkonen VM. Novel hepatic microRNAs upregulated in human nonalcoholic fatty liver disease. Physiol Rep. 2016 Jan;4(1). pii: e12661. doi: 10.14814/phy2.12661. PubMed PMID: 26733244.

On blogin kirjoitusvuoro, ja etenen prosessikaavioni mukaisesti klikkaamalla ensin sivun https://blogs.helsinki.fi/med-viikonjulkaisu/ auki. Sieltä luen edellisen tuotokseni jälkeen julkaistu(t) blogi(t), joita siis tällä kertaa on yksi. Me kirjoittajat olemme näköjään olleet vähän joustavia blogiotsikon aikamääreen suhteen, mutta eipä ole puuttuvista tuotoksista tietooni tullut raastavaa palautetta tai karhukirjeitä lukijakunnalta. Kävijälaskurin perusteella sivua on klikattu yli 14000 kertaa eli noin 14 kertaa per päivä (toiminta alkoi lokakuussa 2012, mutta laskurin aloitusajankohta on minulle hämärän peitossa). Seuraavaksi siirryn https://www.terkko.helsinki.fi/helsinkischolarchart/?articles –sivulle, johon päivittäin päivittyvät Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan nimissä tuotetut julkaisut. Jotta homma pelittää ja voimme maksimaalisesti hyödyntää työmme hedelmät, on meidän kaikkien Helsingin yliopistossa ja/tai HYKS:ssa työskentelevien käytettävä molempia affiliaatioita (University of Helsinki and Helsinki University Hospital; tuo ”keskus” on tosiaan tiputettu pois englanninkielisestä versiosta).

Viimeisen viikon aikana on julkaistu 27 kpl artikkeleita, joiden JUFO jakauma on ykkösiä (perustaso) 18 kpl (66,7%), kakkosia (johtava taso) 8 kpl (29,6%) ja yhtä julkaisua ei oltu vielä ehditty arvioida näiden pisteiden kannalta. Seuraavaksi käyn otsikot läpi ja aihepiiri on varsin tautikeskeistä ja translationaalista, joka hyvin sopii tutkimusympäristöömme. Genetiikka jonkin verran prominoi, mutta tutkimuksen kohteena olevat sairaudet jakautuvat useaan eri osaamiskeskukseen. Vaikka artikkelien pisteytyksen mielekkyyttä voi kritisoida, hieman harmittaa, ettei noita JUFO3 (korkein taso) töitä sattunut tälle viikolle. Vähänhän tuo jufoilu tuntuu vielä oudolta, kun sellainen huippujulkaisu kuin JNCI jää kakkostasolle (itselleni tutumpi impaktifaktori on yli 12).

Tällä viikolla silmiin sattui yksi syöpägeneettinen artikkeli, jossa on mukana edustava suomalasitutkijoiden joukko, ja noin 255 kirjoittajan joukosta löytyy ainakin neljä helsinkiläistutkijaa: Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna, Liisa M. Pelttari ja Ralf Bützow. On tärkeää, että suomalaiset ovat mukana tätä tutkimusalaa edustavissa kansainvälisissä yhteistöissä, johon oma väestöpohjamme ja muut resurssimme eivät tällä hetkellä riitä. On myös yhtä tärkeää, että aktiivisesti ohjaamme näiden havaintojen pohjalta syntyviä innovaatiota diagnostiikkaan potilaidemme parhaaksi, joka on onneksemme em. tiimin ydinosaamisaluetta. Miten tällainen tutkimustyö synnyttää uusia tutkimusavauksia ja innovaatioita Suomeen, on huomattavasti visaisempi kysymys. Entä mitä jutussa tutkittiin? Abstraktin perusteella on tunnistettu alttiusgeeni rinta- ja munasarjasyövälle BRCA2 geenistä (K3326X), jonka aiheuttama riski on 1,10-1,43 kertainen, mutta biologinen mekanismi ilmiön takana ei näytä tässä jutussa selviävän. Tarkemmin juttuun pääsee tutustumaan vähän myöhemmin, sillä tänään siitä oli saatavilla vain abstrakti.

Meeks HD, ym. (noin 255 kirjoittajaa, mm. Nevanlinna H, Pelttari LM, Aittomäki K ja Butzow R). BRCA2 Polymorphic Stop Codon K3326X and the Risk of Breast, Prostate, and Ovarian Cancers. J Natl Cancer Inst. 2015 Nov 19;108(2). pii: djv315. Print 2016 Feb. PubMed PMID: 26586665.

Sydänlihaksen paksuuntuma (hypertrofia) yleistyy ikääntymisen myötä, ja sille altistavat mm. perintötekijät, korkea verenpaine ja läppäviat. Paksuntavan sydänlihassairauden epäily syntyy yleensä sukuhistorian, poikkeavan sydänfilmin, sydänoireiden tai sydämen kuuntelulöydöksen perusteella. Siitä voi seurata sydämen vajaatoiminta, joka lisää sydänkuoleman riskiä.

BMX tyrosiinikinaasi on sytoplasminen signaalimolekyyli, joka säätelee solujen migraatiota ja proliferaatiota. Sitä on todettu ilmentyvän etenkin endokardiumissa ja verisuonten endoteelissä. Sillä näyttäisi olevan myös proinflammatorisia vaikutuksia ja se on liitetty mm. eturauhassyövän patogeneesiin. Useita eri BMX inhibiittoreita tutkitaan parhaillaan syöpätautien hoidon kannalta.

Nyt Akatemia professori Kari Alitalo ryhmineen ja yhteistyökumppaneineen on julkaissut angitensiini II:lla aiheutetun sydänlihaksen paksuuntuman olevan vähäisempää BMX poistogeenisissä hiirissä. Ang II signaalit näyttävät välittyvän ainakin osaksi BMX:n ja sen alavirran STAT3 signaalien välittäminä. Näyttää siis siltä, että sydämen endoteelisolujen BMX signaalireitin inhibitio voi estää sydänlihassolujen hypertrofiaa ja mahdollisesti myös tähän liittyvää sidekudosmuodostusta sekä haitallisten proinflammatoristen sytokiinien muodostumista. BMX signalointi on siis tärkeä osa sydänlihaksen paksuuntumisprosessia, jota inhiboimalla voidaan mahdollisesti estää tämän sydäntaudin ja sen seurannaisvaikutusten syntyminen.

Holopainen T, Räsänen M, Anisimov A, Tuomainen T, Zheng W, Tvorogov D, Hulmi JJ, Andersson LC, Cenni B, Tavi P, Mervaala E, Kivelä R, Alitalo K.
Endothelial Bmx tyrosine kinase activity is essential for myocardial hypertrophy and remodeling.
Proc Natl Acad Sci U S A. 2015 Oct 1. pii: 201517810. [Epub ahead of print] PMID: 26430242 [PubMed – as supplied by publisher]