Author: Liisa H Kauppi

Posted on

Parkinson-lääkitys ja syöpäriski

Eturauhassyöpä ja Parkinsonin tauti ovat kumpikin ikääntyvien miesten vitsauksia. Niiden välillä ei kuitenkaan ole raportoitu olevan yhteyttä, ts. eturauhassyöpää esiintyy Parkinson-potilailla saman verran kuin samanikäisillä miehillä keskimäärin. Parkinsonin tautia hoidetaan tyypillisesti levodopalla. Levodopan päivittäistä vaikutusaikaa voidaan pidentää yhdistämällä lääkitys entakaponiin. Entakaponi hidastaa levodopan muuntumista tehottomaksi.

Kysymys eturauhassyövän ja Parkinson-lääkityksen välisestä yhteydestä nousi uudelleen esiin STRIDE-PD (Stalevo Reduction in Dyskinesia Evaluation–Parkinson’s Disease)-nimisessä kliinisessä tutkimuksessa. Siinä havaittiin nelinkertaisesti enemmän eturauhassyöpätapauksia potilaissa, jotka käyttivät samanaikaisesti levodopaa ja entakaponia verrattuna pelkästään levodopaa käyttäneisiin. Otos oli kuitenkin verrattain pieni, alle 250 miestä per ryhmä, ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA pyysi lisäselvitystä laajemmassa potilasaineistossa.

Dosentti Jari Haukan (Hjelt-Instituutti ja EPID Research Oy) johtamassa, Orion Pharman sponsoroimassa arkistotutkimuksessa selvitettiin tuhansien potilaiden aineistosta, onko levodopaa ja entakaponia samanaikaisesti käyttävillä kohonnut eturauhasssyöpäriski. Kohonnutta riskiä ei havaittu. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta mainiota suomalaista tietokantaa, Syöpäjärjestöjen ylläpitämää Suomen Syöpärekisteriä sekä Kelan reseptilääkerekisteriä.

Korhonen P, Kuoppamäki M, Prami T, Hoti F, Christopher S, Ellmén J, Aho V, Vahteristo M, Pukkala E, Haukka J. (2015) Entacapone and Prostate Cancer Risk in Patients With Parkinson’s Disease. Mov Disord [Epub ahead of print]

Abstract

Posted on

Lapsen allergisuus ja liukoiset CD14-molekyylit äidinmaidossa

Rintamaidossa lapsi saa paitsi ravintoa, myös monia immuunivastetta muokkaavia tekijöitä äidiltä. On kuitenkin edelleen epäselvää, kuinka nämä tekijät vaikuttavat lapsen allergiariskiin. Erkki Savilahden ryhmä (HY ja HUS, Lasten ja nuorten sairaala) tutki useiden synnynnäisen immuniteetin tekijöiden, mm. liukoisen CD14:n, pitoisuuksia rintamaidossa sekä heti synnytyksen jälkeen että 3 kk kuluttua 250:lla äidillä. Lasten allergiaoireiden ilmaantumista seurattiin viiteen ikävuoteen asti. Tutkimuksen lapsilla oli lähtökohtaisesti normaalia korkeampi allergiariski, koska vanhemmista vähintään yhdellä oli allerginen sairaus. Perimän on jo kauan tiedetty vaikuttavan allergiariskiin.

Kolmasosa lapsista sairastui johonkin allergiaan (esim. ekseema tai ruoka-aineallergia) viiden vuoden ikään mennessä. Tässä tutkimuksessa äidinmaidosta määritetyistä molekyyleistä vain liukoisen CD14:n pitoisuus 3 kk synnytyksen jälkeen korreloi lapsen myöhemmän allergian kanssa. Jos pitoisuus oli korkeampi, oli lapsen allergiariski myös korkeampi. Muiden tutkittujen molekyylien, mm. defensiinien, pitoisuuksilla rintamaidossa ei havaittu olevan yhteyttä lapsen allergiariskiin.

Liukoista CD14:ää on aiemmin todettu olevan enemmän seerumissa ja rintamaidossa niillä äideillä, joilla on atooppisia allergioita (= “nopeita”, IgE-välitteisiä allergioita kuten siitepölyallergioita). Tutkijat arvelevat, että tähän pitoisuuteen puolestaan vaikuttaa tärkeimpänä allergisen äidin perimä. Lapsen allergian puhkeaminen on perimän ja ympäristön yhteispelin summa. Tässä rintamaidon liukoisella CD14:llä vaikuttaisi olevan rooli lapsen B-solujen aktivoinnissa ja sitä kautta IgE-vasta-aineiden tuotannossa.

Savilahti EM, Kukkonen AK, Kuitunen M, Savilahti E. Soluble CD14, α-and β-defensins in breast milk: Association with the emergence of allergy in a high-risk population. Innate Immun. 2014 Nov 27. [Epub ahead of print]

Abstract

Posted on

Pitkät työpäivät eivät lisää diabetesriskiä johtavassa asemassa olevilla

Pitkien työpäivien on todettu lisäävän terveysriskejä. Mm. sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisempiä pitkää päivää (ja erityisesti ruumillista työtä) tekevillä, mutta monet aikaisemmat tutkimukset terveysriskeistä ovat yksittäisistä maista tai perustuvat verrattain pieniin aineistoihin. Professori Mika Kivimäen (Hjelt-instituutti ja University College London) johtamassa laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin pitkien työpäivien ja kakkostyypin diabetesriskin välistä yhteyttä korkeassa ja matalassa sosioekonomisessa asemassa työskentelevillä.
The Lancet Diabetes and Endicrinology-lehdessä julkaistussa meta-analyysissä tarkasteltiin yhteenä 1,7 miljoonaa henkilötyövuotta seitsemästä eri maasta, mm. USA:sta, Suomesta ja Japanista. Normaaliksi työajaksi määriteltiin 35-40 tuntia viikossa ja pitkäksi työajaksi 55 tuntia viikossa tai enemmän. Henkilöt luokiteltiin matalan, keskitason tai korkean sosioekonomisen aseman työntekijöiksi heidän tehtävänimikkeensä perusteella.
Kakkostyypin diabetekseen sairastui aineistossa keskimäärin 29 henkilöä kymmenestätuhannesta. Matalassa sosioekonomisessa asemassa työskentelevillä pitkät työpäivät lisäsivät selvästi diabetesriskiä, myös sen jälkeen kun otettiin huomioon ylipaino, liikuntatottumukset ja useat muut tekijät, jotka voisivat vaikuttaa riskiin. Mielenkiintoista oli, että johtavassa asemassa työskentelevillä pitkät työpäivät eivät lainkaan lisänneet riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Tutkijat arvelevat, että pitkät työpäivät matalassa asemassa olevilla saattavat kertoa vaikeasta elämäntilanteesta, esimerkiksi taloudellisista vaikeuksista, jolloin pitkää päivää tehdään pakon edessä. Diabetekselle altistava tekijä olisi tällöin vaikea elämäntilanne, eikä työtuntien suuri määrä sinänsä. Johtavassa asemassa työskentelevät puolestaan saattavat tehdä pitkiä päiviä omasta tahdostaan, vaikkapa lisäansioiden tai uratavoitteiden motivoimana. Myös se, että pitkän työpäivän jälkeen jää keskimäärin vähemmän aikaa palautumiseen ja lepoon, voi altistaa diabetekselle. Tutkijat kaipaavatkin jatkoselvityksiä erityisesti unen määrän ja laadun vaikutuksesta diabetesriskiin.

Kivimäki M, Virtanen M, Kawachi I, Nyberg ST, Alfredsson L, Batty GD, Bjorner JB, Borritz M, Brunner EJ, Burr H, Dragano N, Ferrie JE, Fransson EI, Hamer M, Heikkilä K, Knutsson A, Koskenvuo M, Madsen IE, Nielsen ML, Nordin M, Oksanen T, Pejtersen JH, Pentti J, Rugulies R, Salo P, Siegrist J, Steptoe A, Suominen S, Theorell T, Vahtera J, Westerholm PJ, Westerlund H, Singh-Manoux A, Jokela M. Long working hours, socioeconomic status, and the risk of incident type 2 diabetes: a meta-analysis of published and unpublished data from 222 120 individuals. The Lancet Diabetes & Endocrinology, Early Online Publication, 25 September 2014. doi:10.1016/S2213-8587(14)70178-0

Abstract