Author: Timo P J Otonkoski

Raskausajan diabetes on nopeasti lisääntyvä ongelma, jolla on suuri merkitys sekä äidin että lapsen terveydelle. Tärkein syy tähän kehitykseen on ylipainoisuuden yleistyminen odottavilla äideillä. Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen välinen vahva yhteys on hyvin tunnettu ja useat tutkimukset osoittavat, että diabeteksen riskiä voidaan merkittävästi vähentää jos liikuntaa saadaan edes vähän ylös ja painoa alas. On hämmästyttävää, että yhtään kunnollista kontrolloitua tutkimusta ei ole julkaistu raskausdiabeteksen ehkäisystä elmäntapamuutosten kautta. Tämä puute on nyt korjattu erinomaisella tavalla RADIEL-tutkimuksen kautta, joka toteutettiin HUS:n ja Etelä-Karjalan keskussairaalan naistentautien yksiköissä.

Tutkimukseen rekrytoitiin alkuraskauden aikana naisia, joilla oli aiemmin todettu raskausdiabetes tai joiden painoindeksi oli yli 30. Lopulta 290 naista pystyttiin arpomaan interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventio oli verrattain yksinkertainen. Se koostui yhdestä ravitsemusterapeutin antamasta ryhmäneuvontatilaisuudesta ja kolmesta ylimääräisestä käynnistä tutkimushoitajan (kätilön) luona, jolloin kullekin tutkittavalle räätälöitiin mahdollisimman hyvin hänelle sopiva liikunta- ja ruokavaliosuositus, jonka toteutumista seurattiin. Vertailuryhmä sai normaalin äitiysneuvolapalvelun, joka toki myös pyrki painonhallintaan. Tulokset osoittivat, että raskausdiabeteksen ilmaantuvuus oli kontrolliryhmässä 21.6 % (27 tapausta) ja interventioryhmässä 13.9% (20 tapausta). Ero oli merkitsevä (p=0.044) monimuuttuja-analyysin jälkeen.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksia on kritisoitu siitä, että saavutetut hyvät tulokset perustuivat niin ekstensiiviseen interventioon, ettei siihen ole mahdollisuuksia normaalin terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa. Tämä tutkimus on erityisen tärkeä, koska käytetty interventio olisi varmasti toteutettavissa normaalin äitiyshuollon toimesta, kunhan riittävistä resursseista huolehditaan. Tutkimus lähettää tärkeän viestin poliitikoille ja terveyspäättäjille, jotka haluavat säästöjä: erinomaisen neuvolamme resursseja ei missään tapauksessa pidä leikata vaan päinvastoin lisätä.

Koivusalo SB, Rönö K, Klemetti MM, Roine RP, Lindström J, Erkkola M, Kaaja RJ, Pöyhönen-Alho M, Tiitinen A, Huvinen E, Andersson S, Laivuori H, Valkama A, Meinilä J, Kautiainen H, Eriksson JG, Stach-Lempinen B. Gestational Diabetes Mellitus Can Be Prevented by Lifestyle Intervention: The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL): A Randomized Controlled Trial. Diabetes Care. 2015 Jul 29. pii: dc150511. [Epub ahead of print] PubMed PMID: 26223239.

Viikon julkaisu on kaunis esimerkki siitä, miten toimiva biolääketetieteellinen kampus tuottaa merkityksellistä uutta tietoa sairauksien mekanismeista ja hoitokeinoista. Sanna Lehtosen johtama kokeellinen tutkimusryhmä, yhdessä diabeettista nefropatiaa tutkivien kliinikoiden kanssa, on löytänyt selkeän molekulaarisen mekanismin, joka selittää sitä, miksi joidenkin diabeetikoiden munuaiskeräset ”alkavat vuotaa” ja miten tätä mahdollisesti voisi ehkäistä.

Diabeettinen munuaissairaus syntyy glomerulusten podosyyttisolujen vaurioituessa, jolloin proteiineja pääsee virtsaan. Kyseessä on monitekijäinen ilmiö. Jo pitkään on tiedetty, että lisääntynyt veren lipopolysakkaridipitoisuus lisää nefropatian riskiä. Lipopolysakkaridit (LPS) ovat gram-negatiivisten bakteerien seinämän rakennusaineita, joiden pitoisuus nousee akuuttien ja kroonisten bakteeri-infektioiden yhteydessä. LPS:n yhteys munuaisvaurioon septisen infektion yhteydessä on hyvin tunnettu.

Tässä työssä on suoraan testattu molekulaarisia mekanismeja, jotka voisivat selittää LPS:n munuaistoksisuutta. Työssä on käytetty monipuolisesti jyrsijöiden ja ihmisen munuaissolumalleja ja tyypin 1 diabeetikoiden seeruminäytteitä, joissa on vaihtelevia LPS-pitoisuuksia. Tulokset paljastavat selkeästi vauriomekanismin: Runsaasti LPS sisältävä seerumi alentaa podosyyteille elintärkeän PDK1-kinaasin ilmentymistä, mikä altistaa solukuolemalle. Tämä vaikutus voitiin tehokkaasti estää lääkeaineella, jolla on potentiaalia kliinisiinkin kokeisiin.

Saurus P, Kuusela S, Lehtonen E, Hyvönen ME, Ristola M, Fogarty CL, Tienari J, Lassenius MI, Forsblom C, Lehto M, Saleem MA, Groop PH, Holthöfer H, Lehtonen S. Podocyte apoptosis is prevented by blocking the Toll-like receptor pathway. Cell Death Dis. 2015 May 7;6:e1752. doi: 10.1038/cddis.2015.125. PubMed PMID: 25950482.

Lisääntyvä lasten ja nuorten ylipaino on maailmanlaajuisesti puhuttava aihe. Erityisen iso tämä ongelma on Yhdysvalloissa ja siellä tehdyt tutkimukset myös dominoivat ongelman tieteellistä tutkimusta, ehkä turhankin voimakkaasti. Työterveyslaitoksen tutkimusryhmä on selvittänyt nuorten ylipainon yhteiskunnallisia riskitekijöitä Suomessa.

Tämä tutkimusraportti perustuu peruskoulun 8.-9.-luokkalaisille suunnattuun valtakunnalliseen kyselytutkimukseen, jossa tiedusteltiin terveyteen ja elintapoihin liittyviä asioita. Myös pituus ja paino perustuivat haastateltavan omaan ilmoitukseen (mikä vaikuttaisi olevan tutkimuksen ilmeinen heikkous). Analyysissa keskityttiin ensisijaisesti kouluruokailuun ja välipalatottumuksiin ja tulokset yhdistettiin tietoon siitä, kuinka kaukana koulusta sijaitsi lähin pikaruokaa tarjoava liikelaitos, oletettavasti siis hampurilaisbaari, kioski tai ruokakauppa.

Vastausprosentti oli häikäisevän hyvä (83%) – osoittaen murkkujen korkeaa kuuliaisuusastetta. Kaikkiaan analysoitavaksi saatiin 23 182 nuoren vastaukset, joten materiaali edustaa varsin suurta osaa koko maan ikäluokasta. Tulokset osoittavat, että 13% vastanneista oli joko ylipainoisia tai lihavia (BMI yli 25). Pojat olivat useammin ylipainoisia kuin tytöt ja lisäksi ylipainoon korreloivat mm. alempi sosioekonominen status, epäsäännölliset ateriointitottumukset ja suurempi viikkoraha. Tutkimuksen pääkohde eli koulun ja pikaruuan välinen etäisyys liittyi myös lihavuuteen, mutta vain alimmassa sosioekonomisessa ryhmässä.

Tutkimuksessa on epäilemättä heikkouksia, mm. liittyen vastausten luotettavuuteen. Voisiko tyttöjen vähäisempi ylipainoisuus perustua aliarvioituun painoon vastauslomaketta täytettäessä? Epäilemättä tulokset kuitenkin heijastelevat todellisia ilmiöitä. Mitä johtopäätöksiä tästä sitten pitäisi vetää? Auttaisiko suojaetäisyyden säätäminen Mäkkärin ja koulun välille? Parempi vaihtoehto taitaisi kuitenkin olla sosioekonomisen statuksen nostaminen. Valitkaamme eduskuntavaaleissa oikeat henkilöt tätä toteuttamaan!

Virtanen M, Kivimäki H, Ervasti J, Oksanen T, Pentti J, Kouvonen A, Halonen
JI, Kivimäki M, Vahtera J. Fast-food outlets and grocery stores near school and
adolescents’ eating habits and overweight in Finland. Eur J Public Health. 2015
Mar 18. pii: ckv045. [Epub ahead of print] PubMed PMID: 25788473.