Vierailimme NEFA-porukalla Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa tutustumassa Ajan kaikuja -näyttelyyn. Suosittelemme lämpimästi! Näyttely on avoinna vielä 15.4.2018 asti, ja opiskelijakortilla sisään pääsee vain 4 € hintaan. Museo on kävelymatkan päässä Keravan asemasta, jonne pääsee Helsingistä esimerkiksi K-, R- ja Z-junilla!
Ajan kaikuja juhlistaa Kalevalaseuran kymmenen vuotta täyttävää Taiteilijoiden Kalevala -projektia. Vuosien varrella eri kulttuureista tulevat taiteilijat ovat tutustuneet Kalevalan maailmaan ja kommentoineet sitä. Nyt vuorossa ovat japanilaisten ja Berliinissä asuvien taiteilijoiden tulkinnat, jotka saavat rinnalleen suomalaistaiteilijoiden teokset.
Taiteilijat löytävät Kalevalan tarinoista ja suomalaisen kansanrunouden teemoista monenlaisia erilaisia näkökulmia, jotka heijastuvat heidän omaan taiteelliseen tyyliinsä ja kulttuuritaustaansa. Kalevala näyttäytyy teoksissa esimerkiksi japanilaisten anime- ja mangavaikutteiden kautta sekä katutaiteen ja installaatioiden muodossa. Folkloristille näyttelyn teokset olivat mielenkiintoista pohdittavaa.
”Silloin Pohjolan emäntä Pakkasen pahan lähetti tuolle Pohjolan merelle, ulapalle aukealle. Itse tuon sanoiksi virkki, sekä käski jotta lausui: ”Pakko poika pienokainen, 130 oma kaunis kasvattini! Lähe tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan! Kylmä veitikän venonen, pursi lieto Lemminkäisen selvälle meren selälle, ulapalle aukealle! Kylmä itseki isäntä, jää’ä veitikkä vesille, jottei pääse päivinänsä, 140 selviä sinä ikänä, kun en pääsne päästämähän, kerinne kehittämähän.”
– Kalevala, 30. runo
Hyvää Kalevalan päivää kaikille!
Tänään, 28. helmikuuta, on suomalaisen kulttuurin päivä. Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan, Suomen kansalliseepoksen, merkitystä suomalaisen kirjallisuuden ja kielen kulmakivenä ei voi korostaa riittävästi. Kalevala on merkittävä osa kulttuurihistoriaamme ja identiteettiämme. Folkloristiikka henkisen kansankulttuurin tutkimuksena paneutuu myös oleellisesti Kalevalaan ja Kalevalaan liittyvät opinnot ovatkin olleet ainakin allekirjoittaneen mielestä yliopiston mahdollisesti mielenkiintoisinta antia.
Tenttikirjan ohella nämä ovat sopivaa luettavaa tälle päivälle.
Kukapa ei tietäisi säkeitä Vaka vanha Väinämöinen tai olisi koskaan nähnyt AkseliGallen-Kallelan kansallisromanttista maalausta Aino-taru?Kalevala ei ainoastaan näyttäydy maailmankirjallisuuden merkkiteoksena vaan se elää myös ansaitusti jokapäiväisessä elämässämme, sulautuneena ja kiinteänä osana ympäröivää kulttuuriamme. Monet Kalevalaan liittyvät teemat ja runouden säkeet ovat iskostuneet suomalaisiin lähtemättömästi. Kalevala elää myös populaarikulttuurissa, kuten esimerkiksi musiikissa, elokuvissa, taiteessa ja runoudessa. Se nousee myös tasaisesti esille kohun lailla, kuten viimeaikoina käyty kiivas keskustelu Gallen-Kallelan Aino-taru -teoksesta ja sen moraalikysymyksistä osoittaa. Mielestäni mielenkiintoinen esimerkki Kalevalan kansainvälisestä vaikutuksesta populaarikulttuurin on Helsingin Sanomien 3.10.2016 julkaisema artikkeliSormusten herran kirjoittaja rakasti suomalaisen kulttuurin outoutta ja hillittömyyttä – Kalevala käynnisti koko uran.
Kalevalan voit lukea kokonaisuudessaan verkosta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta. Mainittavan arvoinen on myös Ylen muutama päivä sitten julkaisema Kalevala-aiheinen kymmenen kysymyksen mittainen testi, jonka avulla voit testata jo olemassaolevat tietosi Kalevalasta ja täydentää niitä! Testiin pääset alla olevaa kuvaa klikkaamalla.
Mahtavaa loppuviikkoa kaikille ja eläköön suomalainen kulttuuri!
