”Tänään ei vittu puhuta ruotsia”

Minä olen suomenruotsalainen. Sanon sen ääneen enkä pelkää puhua ruotsia. Äidinkieleni ovat ruotsi sekä suomi (”Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa”).

Kielet ovat mielestäni rikkaus, itse olen etuoikeutettu koska vanhempani puhuvat suomea, ruotsia sekä englantia äidinkielinään. Kyllä kuulitte oiken, etuoikeutettu. Miksi sitten minulle huudetaan “saatanan hurri”, minua pyydetään menemään seuraavalla ruotsinlaivalla “kotiin” ja vanhemmat ihmiset sanovat että rautatienasemalla ei kannata illalla puhua ruotsia ääneen? OLETTEKO TOSISSANNE?

no_talking

Muistan hyvin tietyn tapahtuman Helsingin kauppatorilla, sanooko 6-1 jotain? Eli kultajuhlat 2011. Porukkaa oli ihan järjettömästi ja kavereiden kanssa vietettiin mukavaa iltaa. Puhuttiin ruotsia ja nautittiin ilmapiiristä niin kuin kaikki muutkin. “TÄNÄÄN EI VITTU PUHUTA RUOTSIA”, herra seisoo kaksi senttiä naamastani ja huutaa niin että sylki lentää silmille. Vastaan rauhallisesti suomeksi että puhun ruotsia ihan koska haluan. Tämän jälkeen ruvettiin toki siihen samaan kiivaaseen keskusteluun kuin aina. Häiritseekö ruotsinkieli oikeasti monia suomalaisia noin paljon?

Muistan myös miten opettajani ala-asteella kielsi minua puhumasta suomea välitunnilla, perusteluna se että kävin ruotsinkielistä koulua. Tämä kuullosti 9-vuotiaan korvilta kummalliselta, jatkoin salaa suomen puhumista kuitenkin. Itse koen olevani yhtä suomalainen kuin vain suomea puhuvat suomalaiset. Ruotsinkieleni saattaa olla vahvempi kuin suomenkieleni, ala-asteella kirjoitin “Minä tahton pappukaija jouluksi” kun taas “Jag vill ha en papegoja till julklapp” ei tuottanut vaikeuksia. Ruotsinkieli liittyy moneen negatiiviseen asiaan: pakko-ruotsiin, kilpailuun urheilussa Ruotsia vastaan jne. Jos vain jollain tavalla voisimme saada ruotsinkielen parempaan asemaan, kielenoppiminen voisi olla hauskaakin jos oppiminen tapahtuisi oikealla ja kiinnostavalla tavalla. Ehkä minun lapsieni perään ei enää huudettaisi ”saatanan hurri”.

Tuossa teille vähän sunnuntai lukemista tämä artikkeli oli osana taustatutkimustamme kun kirjoitimme lööpistämme joka käsitteli kielen oppimista kaksikielisenä. Voisiko joku välittää viestin kultajuhla herrallekin, kiitos.

“Why bilinguals are smarter” http://www.nytimes.com/2012/03/18/opinion/sunday/the-benefits-of-bilingualism.html?_r=1&

Leppoista sunnuntaita kaikille,

Terkuin Milla

7 thoughts on “”Tänään ei vittu puhuta ruotsia”

  1. mikko norilo

    Suomenruotsalaiset on maan syöpä. Pelkkää paskaa pakkoruotsi koulussa vieläkin 200 vuotta Ruotsista vapautumisen jälkeen. Pakolaiset onneksi vähentävät ruotsinkielisten suhteellista osuutta Suomessa, lisää niitä tänneja heti.

    Vastaa
  2. Juha Vilhelm Lehtonen

    Elinalle hieman historiallista perpektiiviä: Me suomenkieliset jouduimme elämään rasismin kohteena vuosisatoja sekä Ruotsin vallan alla että suomenruotsalaisten absoluuttisen vallan alla autonomian aikana ilman minkäänlaisia kielellisiä oikeuksia. Meillä on siis samanlainen kollektiivinen kokemus vähempiarvoisina kansalaisina elämisestä kuin esim. homoilla ja naisilla.
    Jopa suomenruotsalaisten edunvalvontapuolueen SFP:n perusajatus rakentui rasismille, käsitykselle suomalaisen rodun alemmuudesta. On siis suorastaan hupaisaa lukea bättre folkiin kohdistuvasta “rasismista”, kun muistaa miten rasistinen koko suomenruotsalaisuuden perusidea on alunperin!
    Julkisella paikalla huutaminen ei kuulu hyviin käytöstapoihin, mutta silti tavallaan ymmärrän sitä pienen ihmisen voimatonta raivoa, joka on ainoa mahdollisuus ottaa kantaan suomenkielisiin kohdistuneeseen ja edelleen pakkoruotsin muodossa jatkuvaan nöyryyttämiseen ja alistamiseen. Kaikki eivät osaa kirjoittaa ajatuksiaan lauseiksi, joten jokin muu keino pitää löytää. Pinnan alla kuplii, eikä pakkoruotsiin hirttäytyminen ainakaan paranna suhtautumista bättre folkkiin! Yhteinen kokemus nöyryyttämisestä ei unohdu, vaan säilyy kansan kollektiivisessa muistissa.
    http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rotuoppia_ruotsalaisittain_52215.html

    Vastaa
    1. Elina/ Isoveli valvoo

      Juhalle: Olen toki tietoinen historiasta, mutta miksi tuota negatiivista asennetta pitäisi jatkaa tänä päivänä ja kohdistaa se ihmisiin, joilla ei ole mitään vastuuta tai tekemistä Ruotsin vallan alla elämiseen? En esimerkiksi naisena, tänä päivänä, koe että minun tarvitsisi hyväksyä itseeni kohdistuvaa syrjintää. Minulla itselläni ei myöskään nuoresta iästäni johtuen ole tätä kollektiivista kokemusta naisena elämisestä vähempiarvoisena kansalaisena, enkä ymmärrä miksi minun pitäisi keskittää voimavarojani ajattelemalla negatiivista tilannetta historiassa, joka on jo nyt parantunut. Otan siis tässä kantaa ainoastaan tuohon rasismiin liittyvään kommenttiisi, en pakkoruotsin hyödyllisyyteen.

      Vastaa
  3. Tuulikki/Hiljainen tieto

    Mielestäni kaikenlaiset taidot, kuten kielitaito on rikkaus. Uskomatonta, miten erilaisuus ei voi elää rinnakkain ja toisiaan täydentävinä vahvuuksina. Rohkeasti vaan omana itsenään keskustelemaan ja kommentoimaan, oli se kieli mikä tahansa. Todella kurjaa, minkälaista vastaanottoa kielivähemmistöt voivat saada.

    Vastaa
  4. NRR

    “Jos vain jollain tavalla voisimme saada ruotsinkielen parempaan asemaan, kielenoppiminen voisi olla hauskaakin jos oppiminen tapahtuisi oikealla ja kiinnostavalla tavalla. Ehkä minun lapsieni perään ei enää huudettaisi ”saatanan hurri”.”

    Lapsillasi on oikeus elää onnellisina ja loukkaamattomina – ja ylpeinä äidinkielestään.

    Meillä on paljon vähemmistökieliä ja kaikkien näiden kielien puhujien lapsilla on sama oikeus. Siksi muihin kohdistuva kieltenopetus ei ole se tapa, jolla kaikinpuolista hyväksymistä rakennetaan. Päinvastoin, pakkoruotsi on niin iso ongelma, että se jopa vaikeuttaa moninaisen suomalaisuuden rakentamista.

    Pakkoruotsi
    – vie kohtuuttomasti aikaa ja voimia tavalliseltakin opiskelijalta ja monen kohdalla se pitkittää oleellisesti opintoja ja nousee jopa valmistumisen esteeksi.
    – hidastaa ja estää valmistumista (Satakunta-lehdessä kuvattiin paikallisen ammattikorkean tilannetta: “opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. — Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista — tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri.” Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta, joten en epäile heidän asiantuntemustaan.)
    – haittaa erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien kouluttautumista erityisesti (Vastikään Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa erityisesti maahanmuuttajalasten pakkoruotsista todettiin, että “opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. — Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen.”)

    Milloin kieltenopettajat rohkaistuvat puhumaan siitä, että kieliopintojen vapauttaminen on välttämätöntä – sekä pakkoruotsin haittojen poistamiseksi että monipuolisen kielivarannon saavuttamiseksi (siis eri yksilöillä erilaiset kielitaidot)!

    Vastaa
  5. Elina/ Isoveli valvoo

    Huh, mikä fiilis postauksesi lukemisesta tuli! En ole koskaan jotenkin ajatellut, että suomenruotsalaiset joutuvat kokemaan noin paljon rasismia Suomessa. Oma isoisäni on suomenruotsalainen, mutta ei puhunut omille lapsilleen pienestä pitäen ruotsia. Tämä harmittaa minua aivan vietävästi, koska muutoin olisi äitini saattanut puhua minulle ruotsia, jolloin oma ruotsinkielen taitoni saattaisi olla reilusti parempi kuin mitä se nyt on. Kuten sanoit kielet ovat rikkaus ja mitä enemmän kieliä osaa, niin sitä paremmin pärjää maailmalla ja esimerkiksi työelämässä.

    Vastaa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *