Teksti: Elina Hellqvist ja Niko Huttunen
Vihapuhe on noussut viime aikoina keskusteluun erityisesti sosiaalisen median ilmiönä. Vuonna 2015 ilmestyi artikkelikokoelma Vihapuhe Suomessa (Edita), joka pohtii vihapuhetta oikeustieteen näkökulmasta. Oikeudellisessa mielessä vihapuhe on tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvaa ja julkista. Yksilöön kohdistuva vihapuhe on rikosoikeudellisessa mielessä kunnianloukkaus. Vihapuhe-käsitteellä on myös laajempi merkitys, jolloin sillä voidaan tarkoittaa loukkaavaa tai uhkaavaa puhetta yleensä. Vihapuhetta teologisena kysymyksenä on pohtinut Risto Saarinen artikkelissaan “Vihapuhe ja mustamaalaus teologian kysymyksenä” (Teologinen Aikakauskirja, 5/2015).
Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus järjestivät 4.5.2016 Helsingissä Usko+viha+puhe -symposiumin. Symposiumissa alustivat professori Jaana Hallamaa, dos. Johan Bastubacka, piispainkokouksen pääsihteeri, dos. Jyri Komulainen sekä huippuyksikkömme tutkijat dos. Niko Huttunen ja TT Elina Hellqvist.
Kuvassa etualalla Jyri Komulainen (vas.) ja Jaana Hallamaa (oik.).
Tähän blogiin kokosimme alustuksissa ja yleisökeskusteluissa toistuneita teemoja.
Vihapuhetta – vai oikeutettua erimielisyyttä?
Vihapuhe-käsitteen epämääräisyys tuli esille liki kaikissa alustuksissa. Yhtä lailla nostettiin esiin se, että kaikki erimielisyys ei ole vihapuhetta. Kritiikki ja erimielisyys on tervettä, myös silloin kun se kohdistuu uskontoon. Myös yleisökeskustelussa korostettiin eri mieltä olemisen taitoa, sekä kuuntelun ja keskustelun merkitystä. Vanhoja kunnon käytöstapoja kaivattiin erityisesti sosiaalisen median keskusteluihin.
Uskon ja vihapuheen rajapintoihin sisältyy jännite oman totuuden ja toisen totuuden välillä. Jos oma ja toisen maailmankatsomus ovat ristiriidassa, miten ratkaistaan se, kumpi on oikeassa? Vai onko se edes tarpeellista? Suvaitsevaisuuden käsitteeseen kuuluu Forstin mukaan sisäänrakennettuna ajatus siitä, että myös oma vakaumus voi olla erheellinen. Tunnustamisen keskeisiä piirteitä puolestaan ovat dialogisuus ja toisen kunnioittaminen persoonana. Jaana Hallamaa toi alustuksessaan esiin, että vihapuhe on pahuutta, älyllistä ja sosiaalista laiskuutta.
Dialogin tärkeys ja uhriutumisen kiusaus
Dialogisuus ja vastavuoroisuus ovat suvaitsevaisuuden ja tunnustamisen keskeisiä piirteitä. Samat perusperiaatteet toistuivat myös Jyri Komulaisen alustuksessa, jossa hän pohti dialogisuutta uskontodialogin ja uskontopedagogiikan näkökulmista. Komulainen tiivisti dialogin olennaiset pelisäännöt kolmeen kohtaan:
1) eroon stereotypioista: uskontojen sisällä on legitiimiä monimuotoisuutta
2) reilu peli: ei verrata oman tradition parasta puolta toisen huonoimpaan
3) sinne ja takaisin: toiseen uskonnolliseen traditioon voi tutustua osallistumalla ja altistumalla sille, ja sitten on hyvä palata takaisin oman tradition pariin.
Useammassa alustuksessa nostettiin esiin vaikea kysymys uhriutumisesta ja uskosta. Liittyykö uskoon sisäänrakennettuna ajatus siitä, että ”oikeamielistä vainotaan aina”? Helposti kaikki uskontoon ja uskonnolliseen uskoon kohdistuva kritiikki tulkitaan vihapuheeksi. Miten siis toisaalta säilyttää oma vakaumus ja maailmankatsomus, toisaalta olla avoin keskustelulle ja myös asianmukaiselle kritiikille?
Kotitehtäväksi kaikille
Symposiumin päättäneen paneelikeskustelun lopuksi keskustelun moderaattori, Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kimmo Saares antoi kaikille kotitehtävän: sosiaalisen median keskustelut tarvitsevat kaikkien läsnäolijoiden osallistumista ja aktiivista panosta, vaikka välillä keskustelu voi olla turhauttavaa.
Keskustelua ei siis pidä jättää vain ääripäille!
Uutisia symposiumista muualla:
Symposiumista ovat kirjoittaneet myös Kotimaa24-uutissivusto täällä ja täällä (https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/professori-hallamaa-paha-on-nopeaa-hyvyys-tarvitsee-aikaa/?katselukoodi=7a195e39a1e63775783f5ae93aa8f0d9aaf7576cb75b1ab3e67f8618b7154e0c https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/uskonnonvastaisesta-vihapuheesta-puhutaan-vahan/?katselukoodi=c22182cb54f20b294d37499a656f30bc0509f3953cc2f6df9df85415a2fa4871) sekä Teologia.fi –verkkosivusto (linkki tarvitaan).