Ed-Media 2011 TOP5

Osallistuin kesäkuun viimeisellä viikolla Portugalin Lissabonissa järjestetyyn AACE:n (Association for the Advancement of Computing in Education) konferenssiin ja tässä postauksessa tiivistän keskeisimmät esiin nousseet ajatukset (TOP 5)

1) Twitterin käytöstä:

Alec Couros avasi konferenssin omalla keynote-puheenvuorollaan “Why Networked Learning Matters” . Couros on apulaisprofessori Reginan yliopistossa Kanadassa. Courosin esityksessä kiinnostavinta oli auto-twiittaus, jossa puhuja twiittasi esityksensä aikana keskeisimmät  esiin tulleet linkit. Twiittaus tapahtui huomaamattomasti. Oliko käytössä joko aikataulutettu twitter-plugin vai assistentti, joka twiittasi Alecin puolesta, jäi meille kuuntelijoille epäselväksi? Joka tapauksessa pidin ideasta rakentaa ja tukea omaa esitystä Twitterin välityksellä.Twiittien jakaminen omille seuraajille ja itselle muistiin oli helppoa ja esitys sai twiiteistä ikäänkuin käsikirjoituksen.

Ylipäätään konferenssin twiittaus oli parinkymmenen aktiivisimman varassa (osallistujia konferenssissa oli yli 800). Lähinnä vitsiltä tuntui isoimman konferenssisalin twiit-seuranta, joka oli pienen siirettävän valkokankaan ja pikkutykin varassa. Twiitit taisivat näkyä vain ensimmäisten rivien reunapaikoille.

Alec Courosin blogi Open Thinking

Continue reading Ed-Media 2011 TOP5

Korkeakoulujen oma ratkaisu isojen tiedostojen jakoon

Isojen tiedostojen siirtely organisaation sisällä tai organisaatiosta toiseen on tavanomainen tarve. Toistaiseksi tiedostojen välitys on ollut melko villiä – välillä käytetään FTP:tä tai erilaisia verkkojakoja, välillä korkeakoulujen omia palveluita ja välillä yleisiä pilvipalveluita tiedostojen lähettämisestä mailien liitteinä aina Dropboxin käyttöön. Nyt tarpeeseen on vihdoin uusi, organisaatioiden omaan käyttäjätunnistukseen pohjautuva vaihtoehto.

Eri maiden tutkimusverkkojen yhdessä kehittämään FileSender-alustaan pojautuva tiedostojen välityspalvelu on nyt testikäytössä – alla pikaiset käyttöohjeet: Continue reading Korkeakoulujen oma ratkaisu isojen tiedostojen jakoon

“Vakavasti otettavaa” verkkojulkaisua Omekalla

Omeka on sangen uusi verkkojulkaisujärjestelmä erityisesti yliopistojen, museoiden ja kirjastojen väelle. Omekalla voi rakentaa esim. arkistolähteisiin perustuvan kurssisivuston tai online-taidenäyttelyn, mahdollisuuksista saa hyvän yleiskuvan katsomalla listaa Omekalla tehdyistä sivustoista. Omeka on kehitetty George Mason Universityssä ja se on vapaasti saatavilla GPL-lisenssillä.

Nuoret tutkijat suosivat avoimia verkkopalveluja

Nuoret tutkijakouluttettavat hyödyntävät  tutkimustyössään aktiivisesti avoimia verkkosovelluksia kuten verkostopalveluja, blogeja, wikejä ja keskustelufoorumeja. Oman tutkimusinstituution tarjoamia palveluj käyttää vain vähemmistö. Vain verraten pieni osa Y-sukupolvesta on  kuitenkaan valmis keskustelemaan tai julkaisemaan tuloksia keskeneräisesta tutkimuksesta verkossa esim. blogien kautta.

Tulokset selviävät British Libraryn ja JISCin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta. (Via Ilkka Kukkonen)

Suomalaista ATK-historiaa

Muutaman vuoden sisällä suomalaista ATK-historiaa on saatu kansiin useankin opuksen voimin. Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus juhlisti 50-vuotista toimintaansa historiikilla, joka julkaistiin 2010 loppuvuodesta, ja tietojenkäsittelytieteen laitos julkaisi omansa 17.3.2011. Kansallisista toimijoista FUNETin historiikki käsittelee suomalaisen internetin alkuaikoja ja NORDUnetin historiikki vastaavaa pohjoismaista yhteistyötä.

Itselläni oli prof Paakin mainio TKTL-historiikki Rupisia bittejä, karmeita kaavioita, unelmia ja toimistohommia matkalukemisena; sen saa ladattua ekirjanlukijaan pdf:änä. Kuulemma myös tietotekniikkakeskuksen Lisää muistia! olisi hyvää luettavaa, kunhan se vain löytyisi verkosta.

MoodleMoot 3×3

Osallistuimme pääsiäisviikolla 2011 tänä vuonna Lontoossa järjestettyyn Moodle-tapaamiseen. Tähän merkintään keräsimme joitain näkemyksemme perusteella mielenkiintoisia näkökulmia Moodlen ja sen opetuskäytön kehitykseen. Alle on joihinkin aiheisiin linkitetty lisätietona ko. esityksen videotaltiointi, mutta kaikkia videoita ei tätä kirjoitettaessa ole vielä julkaistu. Loputkin esitykset tulevat toivottavasti löytymään osoitteesta http://mootuk11.org.uk/videos/.

Continue reading MoodleMoot 3×3

Minkälaista olisi ketterä opetus?

Ketterä ohjelmistokehitys on yksi viime vuosien puhutuimmista innovaatioista it-alalla. Käytännössä kyseessä on pikemminkin yleinen toimintafilosofia kuin jokin spesifi menetelmä, mutta lyhyesti kuvattuna ketteryydellä pyritään korvaamaan perinteinen projektimalli jossa suunnittelu edeltää ja määrittää toteutusta. Toki ketterässäkin tuotantoprosessissa myös suunnitellaan, mutta se tapahtuu vaiheittain sitä mukaa kun toteutus etenee. Kun perinteinen projektimalli pitää arvossaan muodollista dokumentaatiota sekä tarkasti määriteltyjä prosesseja, pyritään ketteryydellä korostamaan toimivaa lopputuotetta sekä yksilöiden välistä vuorovaikutusta.

Agility
cc-by-robert.happek

Ketteryys kuulostaa kaikin puolin järkevältä ja käyttökelpoiselta toimintatavalta. Omaan käyttöön tuleva asuintalo voidaan vielä kuvata täydellisesti etukäteen mutta tietokoneohjelmiston kaltaisten abstraktien olioiden kokonaisvaltainen suunnittelu on paljon vaikeampaa. Kun tuotantoprosessi jaetaan lyhyisiin “pyrähdyksiin” päästään jo varhaisemmassa vaiheessa varmistamaan, että työ etenee oikeaan suuntaan ja lopputuotteesta on konkreettista hyötyä asiakkaalle.
Continue reading Minkälaista olisi ketterä opetus?