Kumpulan viimeiset mohikaanit – verkko-opetuksen tukihenkilöiden verkosto

Helsingin yliopiston verkko-opetuksen kehittämisen ja tuen avainhenkilöitä ovat tiedekunnissa ja laitoksilla toimivat verkko-opetuksen tukihenkilöt. Toiminta ja verkoston vahvuus vaihtelee tiedekunnittain. Tässä jutussa keskitytään pohtimaan Kumpulan kampuksen verkko-opetuksen tuen vaiheita. Kampuksella on matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, viisi laitosta ja yli 6000 opiskelijaa.

Jäsennyksenä ja väliotsikoina on käytetty Anni Rytkösen ja Marja Silentin ITK2010 päivässä pitämää esitystä Mikä tekee verkostosta toimivan? (pdf). Continue reading Kumpulan viimeiset mohikaanit – verkko-opetuksen tukihenkilöiden verkosto

Tekopyhyys avointen oppimateriaalien käytössä

Kansalliskirjastolaisten blogissa on Jyrki Ilvan mielenkiintoinen kirjoitus avoimesta julkaisemisesta. Ilva viittaa Dan Cohenin tekemään huomioon, jonka mukaan tutkijat käyttävät yhä enemmän verkkomateriaaleja työssään, mutta samalla ovat edelleen erittäin konservatiivisia avoimen verkkojulkaisun suhteen.

Nähdäkseni tämä sama pätee – muunnettavat muuttaen – avoimiin oppimateriaaleihin. Niitä käytetään mielellään, mutta samalla omien oppimateriaalien julkaisemista vältellään. Miten oppimateriaalien julkaisun institutionaalista arvostusta voitaisiin lisätä?

Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita

Taustakeskustelu Twitterissä on jo pitkään ollut (teknologia)konferenssien arkipäivää. Mikroblogipalvelussa yleisö voi rauhassa supista keskenään esitystä häiritsemättä. Osallistujien kravatin värin kommentoinnin lisäksi kanavilla keskustellaan usein myös itse aiheesta, verkostoidutaan ja luodaan samalla kollektiivisesti muistiinpanoja. Vaikka taustakeskusteluihin osallistuukin yleensä vain  murto-osa tilaisuuden osallistujista, ne ovat muuttaneet konferenssien luonnetta pysyvästi.

Itselleni Twitterin tarjoama vuorovaikutus muiden paikalla olijoiden ja myös etänä suoraa videostreamia tai pelkkää keskustelua seuraavien kanssa on keskeinen osa konferenssikokemusta. Ilman toimivaa langatonta verkkoa koen että esitys jää vajaaksi ja yhteisen hashtagin puuttuminen on järjestäjiltä aidosti närkästystä herättävä moka. Taustakanavan hyödyntäminen on myös leviämässä konferensseista mitä erilaisimpiiin tilaisuuksiin, myös luennoille. Continue reading Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita

Verkko-opetus soveltuu myös lääketieteen koulutukseen

Mitä yhteistä on verkko-opetuksella ja lääketieteellä? Tätä kysyin itsekin aloittaessani aikanaan työni lääkiksen verkko-opetuksen tukihenkilönä. Vaikkei heti uskoisi, verkko-opetuksella on lääkiksessä pitkät perinteet. Vuotuinen Opetusteknologiapalkinto on jaettu lääkikseen neljästi ja kunniamainintoja on myös tullut useampia. Ensimmäinen lääketieteelliseen tiedekuntaan tullut opetusteknologiapalkinto on vuodelta 1996.
Continue reading Verkko-opetus soveltuu myös lääketieteen koulutukseen

MoodleMootUK 2010

MoodleMootit ovat Moodlea käyttävien opettajien, kehittäjien ja ylläpitäjien yhteisiä konferensseja tai tapaamisia. Brittien MoodleMoot pidettiin tänä vuonna aivan keskellä Lontoota, University College Londonin Senate Housessa. Jyhkeä 1930-luvun art deco -rakennus antoi aimo annoksen arvokkuutta muuten hyvin epämuodolliselle konferenssille.

Viime vuoteen verrattuna konferenssi oli huomattavasti pedagogiapainotteisempi. Noin parista kymmenestä työpajasta hieman yli puolet käsitteli Moodlea opetuskäytössä.
Continue reading MoodleMootUK 2010

Koulut putosivat tietoyhteiskuntakelkasta

Valtiosihteeeri Heljä Misukan vetämän Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehittäminen valmisteluryhmän väliraportissa etsitään lääkkeitä asian korjaamiseen.

Korkeakouluja koskevassa osassa todetaan, että erityisesti opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön on panostettava nykyistä enemmän. Määrärahaa suunnataan ensi vuonna opettajankoulutuksen laitehankintoihin ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön koulutukseen.

Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Seminaarin nimi herätti jälleen kerran keskustelua käytävillä ja esityksissä. Käännös blended learning termistä esiteltiin Piirtoheittimessä vuonna 2005. Jostakin syystä käännös ei tunnu juurtuvan kielenkäyttöön ja käsite kirvoittaa keskustelua vuodesta toiseen.

Keskustelussa pyöritellään käsitteitä opetus, opiskelu ja oppiminen mutta termiä, joka kokoaisi nämä napakasti nippuun, ei toistaiseksi ole löytynyt.   Käsitteiden viidakon haltuunotto on varmasti tärkeää mutta seminaarin innostavinta antia olivat konkreettiset esimerkit käytänteistä ja keskustelut case-esityksissä. Continue reading Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä ovat ansiokkaasti käsitelleet Anshuman Khare ja Helen Lam artikkelissaan Assessing student achievement and progress with online examination: some pedagogical and technical issues, joka ilmestyi International Journa of E-Learning -lehdessä 2008.  Ohessa englanninkielistä opintopiiriä varten laadittu tiivistelmä artikkelista.

In recent decades computers have become more and more important part of teaching. There is extensive body of writings about how to teach online and about the benefits of online learning, but online examinations have received less attention. Anshuman Khare and Helen Lam’s article scrutinizes the issue of online examination taking into account both the pedagogical and technical aspects of them. Continue reading Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Oletko määrätietoisen itsenäinen vai haaveiletko saavasi hyväksyntää?

Tämänvuotisessa Sulautuvan opetuksen seminaarissa 11.-12.3. toisena keynote-puhujana oli Charles Dziuban University of Central Floridasta, USAsta. Dziuban piti myös seminaarin toisena päivänä työpajan sulautuvasta opetuksesta.

Työpajassa pohdittiin ja keskusteltiin erilaisista käyttäytymistyypeistä (behavioral types) ja miten ne vaikuttavat kokemukseen verkko-opiskelusta ja oppimisesta. Dziubanin esiintuomat käyttäytymistyypit perustuvat vanhoihin oppimistyyli ja –strategiatutkimuksiin (mm. Kolb, Kiersey & Bates, Tyler & Balen), mutta University of Central Floridassa on sovellettu Longin ja Dziubanin Learning Model-mallia. Continue reading Oletko määrätietoisen itsenäinen vai haaveiletko saavasi hyväksyntää?

Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1

Montaako sähköpostiohjelmaa olet ehtinyt käyttää, vaikkapa tällä vuosituhannella, ja kuinka usein olet vaihtanut järjestelmästä toiseen? Kun olet vaihtanut käyttämääsi ohjelmaa, ovatko postilaatikot ja osoitekirjat aina siirtyneet automaattisesti ja ehjinä?

Järjestelmästä toiseen välillä halutaan ja välillä on välttämätöntä vaihtaa. Järjestelmät saattavat vanhentua nopean teknisen kehityksen vuoksi tai käyttäjillä on tarpeita, joita ei voi olemassa olevassa järjestelmässä toteuttaa. Jatkossa mielekkäiksikin osoittautuvat muutokset saattavat näkyä käyttäjille kummallisina tai turhina, ylimääräisen työn aiheuttajina. Kuluneena vuonna osalle yliopiston opetushenkilökunnasta vahvasti näkyvä ja työhön vaikuttava järjestelmän vaihto on oppimisympäristö Blackboardin vaihto Moodleen siksi, että Blackboardista ollaan yliopistolla kokonaan luopumassa vuoteen 2011 mennessä. Continue reading Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1