Apuraharaportit

Tohtorikoulutusapuraharaportti

Janni Haapaniemi

The third part of my doctoral studies lasted from March 2020 to end of July 2020. During that time the manuscript of my third article was completed and most of the summary of the thesis written. Luckily, this period included mainly writing work and the Covid-19 virus did not affect the ability to proceed with the work.

In the beginning of March, this period started with an international conference, NERA/NFPF 2020, held in Turku (4.-6.3.20). There I held a conference presentation in a Home Economics symposium presenting my second part-study. Additionally, I listened several interesting presentations, from both fields of Home economics and multidisciplinary learning. Seeing the national and international colleagues was also a delight.

March brought good news also about publications and my second article was published online in the 1st of April (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00220272.2020.1759145). This gave me an extra push to write the third manuscript ready and in May it was sent to the Scandinavian Journal of Educational Research. In this study a diamond ranking method was used to study pupils’ perspective on integrative approach to learning. The main conclusion was that the pupils held collaborative group work utilising interthinking important for succeeding in integrative learning task, together with teacher-chosen practical elements, such as being able to use a computer. Rest of the study period I used to write the summary of the thesis. Over this time, the main parts were written, yet several rounds of rewriting were left to be done.

Virtual seminar group meetings were held during this study period and one of the most interesting of them was the virtual summer meeting (1.6.2020), where we got to hear about the upcoming study about the history of home economics teacher education in Swedish. These seminars and the seminar group members with my supervisors have been the most valuable support for my work.

I sincerely thank the Foundation of Elli Suninen ja Rachel Troberg for supporting my doctoral studies and enabling me to work with such an interesting field of research.

Janni Haapaniemi is a PhD student of education at the Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki. Her current research interests are integrative approaches to learning and the development of home economics education.

Tohtorikoulutusapuraharaportti

Janni Haapaniemi

Second year as a doctoral student – summary

Starting my second year as a doctoral student (2/2019), my first article had just been published (https://doi.org/10.1080/00131881.2018.1564626) and I had started to write the theoretical part for my second article. In March, I attended my first international conference, NERA/NFPF 2019, in Uppsala, Sweden (6.-8.3.19), where I held a conference presentation in a Home Economics symposium presenting my first part-study. This was a fruitful journey, which broadened my views and provided several pleasant new acquaintances in both fields of home economics and education research.

As the spring went by, and also several rounds of reading, writing, thinking and re-writing, the theoretical background of my second part-study was getting together. Then, it was time to analyse the data, which I had collected simultaneously with the data for the first article. Data analysis followed the guidelines of a theory-driven content analysis, and consisted of listening to teachers’ interviews, transcribing them and analysing the content.

After the data analysis, I went back to the manuscript and started writing the results, limitations and conclusions, followed with several rounds of polishing the manuscript. During the summer symposium of our seminar group in the beginning of the June, I got a lot of good ideas for improvement. Eventually, at the end of the June, the manuscript was submitted to The Journal of Curriculum Studies (https://www.tandfonline.com/toc/tcus20/current).

After submission, there is a moment of satisfaction, which then, in a blink, turns into excitement of waiting the review from the paper. Having the review often takes a while, so I set my mind into the next article and found plenty of joy in the thought that this was already the third article I was starting with. So, I fell into work with composing the theoretical background, designing the data collection and finding suitable participants (teacher and pupils). For all this, our seminar group meetings were very useful and my supervisors’ support most valuable.

The third part-study utilises diamond ranking method and during November and December, the data collection method was first pre-tested and then the data collected. January and February went by with analysing the data and the second study year draw to an end.

Simultaneously with working with the third article, the second article went onwards in its own procedure. In September, the reviews came and luckily, they wanted me to resubmit. I received very thoughtful reviews and made major revisions to the manuscript. At the end of January, another round of reviews came and again some revisions were asked to be done. These rounds of revisioning and resubmitting improved the article a great deal, so even when the process was long, it was worth the wait. And even going beyond the timeline of this article, I am glad to reveal, that in April, the manuscript was accepted for publication and published online on 1st of May (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00220272.2020.1759145).

I sincerely thank the Foundation of Elli Suninen ja Rachel Troberg for supporting my doctoral studies and enabling me to work with such an interesting field of research.

Janni Haapaniemi is a PhD student of education at the Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki. Her current research interests are integrative approaches to learning and the development of home economics education.

yhteistyöhankeapurahaRAPORTTI

Anne Malin

Kotitalouspedagogiikan kehittäminen opetusharjoitteluverkostoissa (2017-2019)

Kotitalouden opetusharjoitteluiden ohjaaminen on tavoitteellista toimintaa, jossa koulutetut harjoittelu- ja kenttäkoulujen ohjaajat sekä yliopiston didaktikot tukevat opiskelijoita opettajuuteen kasvussa. Ammatti-identiteetin sekä opettajuuden kasvu vaativat opetusharjoittelijoiden, harjoittelijakollegoiden ja ohjaavien opettajien aktiivista osallistumista opetustapahtumien suunnitteluun, toteutukseen, palautteen antoon ja arviointiin.

Kotitalouspedagogiikan kehittäminen opetusharjoitteluverkostoissa hankkeen (2017–2019) tavoitteena on ollut löytää keinoja yhteistyön ja yhteisten ohjauskäytäntöjen lisäämiseksi kotitalousopettajakoulutuksen, harjoittelukoulujen ja kenttäkoulujen opettajien välille (https://blogs.helsinki.fi/kotitalouspedagogiikka/opeta-toisin-hanke/). Hankkeessa on työstetty oppilaan tuntemukseen sekä vertaispalautteeseen liittyviä uusia työkalua. Opiskelijoita on rohkaistu POPS (2014) mukaisiin opetusmenetelmiin, joissa korostetaan oppilaan roolia aktiivisena toimijana. Hankkeeseen muodostettiin dialoginen harjoitteluohjaustiimi, johon kuuluvat harjoittelu- ja kenttäkoulujen kotitalousopettajia, KARVI:n asiantuntija sekä didaktiikan yliopistonlehtori ja pedagogiikan professori. Uusien työkalujen (havainnointi- ja vertaisarviointilomake sekä opetusharjoittelujen yhtenäinen portfolio) tarkoituksena on auttaa sekä opiskelijaa että ohjaajaa hahmottamaan opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia oppilaantuntemuksen pohjalta.

Työkaluja on kokeiltu eri harjoitteluissa vuosina 2017-2019. Niiden toimivuudesta ja kehitystarpeista on kerätty tutkimusaineistoa opiskelijoiden suostumuksella kyselyvastausten (yhteensä 55 kappaletta) ja portfolioiden (yhteensä 55 kappaletta) avulla. Soveltavan harjoittelun ainedidaktiset raportit (yhteensä 89 kappaletta) ovat myös osa tutkimusaineistoa (https://blogs.helsinki.fi/kotitalouspedagogiikka/ainedidaktiset-kehittamisprojektit/).

Työryhmän dialogiset tapaamiset (9 kpl) rakensivat ohjaajien yhteistä ymmärrystä kotitalousopettajaopiskelijan opettajuuden kehittymisestä kokonaisuuksien hallintaan opetussuunnitelman hengessä huomioiden samalla opiskelijan harjoitteluvaiheen ja harjoittelukoulun toimintaympäristön. Työryhmä työsti kaksi työkalua tukemaan opiskelijoiden opetaajuuden kasvua eri opetusharjoitteluissa.

Yhteisen havainnointityökalun käyttäminen on auttanut kotitalouden opetusharjoittelijoita oppilaantuntemuksessa, avannut ymmärrystä jatkuvan havainnoinnin tarpeellisuudesta sekä helpottanut arvioinnin tekemistä. Vertaisarviointityökalu on edistänyt rakentavan ja jäsennellyn palautteen antamista. Ohjaavia opettajia työkalut ovat helpottaneet ohjaustilanteiden strukturoimisessa ja palautteen antamisessa.  Kestävän kehityksen mukaisia teemoja on sovellettu aiempaa enemmän ja opiskelijat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia OPS:n mukaisesta toiminnasta.

Hankkeesta tiedottaminen

Keväällä 2019 toteutettiin opetusharjoittelun ohjaajakoulutus, johon osallistuu 12 kotitalousopettajaa. Tässä koulutuksessa hyödynnetiin uusia työkaluja. Ohjaajakoulutuksessa olevat kenttäkoulun opettajat saivat kokeilla omissa kouluissaan työkalujen toimivuutta ja antaa niistä palautetta yhteisissä tapaamisissa. Lisäksi keväällä 2019 opiskelijat olivat harjoittelemassa ohjaajakoulutuksessa olleissa kenttäkouluissa, joissa heitä ja ohjaajia on pyydetty käyttämään ja kommentoimaan kehitettyjä työkaluja. Hankkeen antia käsiteltiin yhteistyössä soveltavan harjoittelun opiskelijoiden ja kenttäkouluopettajien kanssa kevään 2019 aikana.

Syksyllä 2019 hanketta esitteltiin kasvatustieteen päiville otsikolla; Kotitalouden opetusharjoittelut opettajuuden kehittäjänä. Keväällä 2020 hankeesta oli myös esitys pohjoismaiden konferenssissa (Nerassa) Turussa otsikolla; Developing home economics pedagogy during student teacher’s teaching practice.

Meillä on myös valmistelussa hankkeesta kaksi artikkelia, jotka tulemme julkaisemaan seuraavissa lehdissä:

  • Norssien oma lehti Novissima, jossa näkökulmana on perus- ja syventäväharjoittelu ohjaajan näkökulmasta (Miia Haveri, Terhi Hinkkanen, Merja Väkiparta-Sarlin ja Erja Kauntola eli Norssien kotitalousopettajat).
  • Ainedidaktiikka-lehti, jossa tarkastellaan opiskelijan näkökulmasta opettajuuden kasvua eri opetusharjoitteluissa sekä ainedidaktisen kehittämisprojektin kokeiluja soveltavassa harjoittelussa (Anne Malin, Päivi Palojoki ja Silpa Maria Pöntinen HY:stä).

Tammikuussa 2019 käynnistyi valtakunnallinen KAARO-hanke, joka on Helsingin yliopiston koordinoima hanke. Tämä on yksi hallituksen kärkihankkeista, jossa kehitetään arviointiosaamista. Olemme (Anne Malin ja Päivi Palojoki) mukana tässä hankkeessa ja voimme hyödyntää kotitalousopetukseen kehittämiämme työkaluja myös arviointiosaamisemme kehittämiseen.

Filosofian tohtori Anne Malin on kotitalouden didaktiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Tohtorikoulutusapuraharaportti

Kristi Koppel

A year of my research in 2019 with S&T

January brought me good news about the submission of my first article. The final steps before publishing were just an excitement – to have a proof-version of the article and to check all the details. It was amazing how intense the end of the publication process is. Finally my article, written with my supervisor Päivi Palojoki, named Aims and challenges of handicraft and home economics education in Estonia, was published and openly accessed from the website of the International Journal of Consumer Studies https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ijcs.12509

During next months, after this pleasing news, the motivation to continue my second article writing increased rapidly. As I had already collected all the data needed for the next article, the process continued mainly with data analysis, digging into previously collected data to be presented in the second article. Having previously good experiences with computer-based data analysis, I had an opportunity to attend the Atlas.ti continuation course, which had most appropriate timing for me – using your own data in course assignments.  The coding could be the main focus at that period; however, the several other activities take place simultaneously, such as collecting next data and writing paragraphs of the second article. Within springtime I managed to draft the next article and in May I had an opportunity to participate in an article workshop organised by FinEd Network (http://www.fined.fi/en/fined-2/) in Tampere. I truly appreciate the discussions we had over article drafts in small groups of other PhD students and researchers.

In the beginning of June our seminar group “Food, culture and learning” had an intensive whole day seminar, where I received useful comments on my final version of the article. Following the period involved polishing the paper, and other necessary procedures like language editing and submission guidelines check. The article was finally submitted in August. And then the long-time waiting for reviews started.

Doing an article based doctoral thesis, the major challenge to overcome is the starting from blank page every time with each article. It makes you to think through your manuscript and all the parts of it. My third article started with a data analysis, which started with reading data I collected during this year. I followed the previous practice with an analysis and used computer-based assistance. The challenge with an analysis is the translations, as article will be in English and the outcomes of the analysis and excerpts from data should be carrying the same meaning as in original language. Therefore finding the correct names to the themes is essential at this stage. And yet, the preliminary results might not be satisfying, which often lead to the need of next round of analysis. In my practice, the analysis usually needs time to think through all the process and see the connections, as the best ideas may come after some time. The autumn was filled mainly with reading literature and various studies to create a theoretical background of my third article. At the same time the methodological part of the manuscript writing was in focus. In the end of the year the draft version of my article was discussed in our research group seminar, although the article was not having all the parts, the received feedback and comments helped me to continue the process. At the end of the year I was satisfied with the work done so far.

Kirsi Koppel is a doctoral student at University of Helsinki, where she studies how home economics teacher students’ professional identity develops during their studies.

Matkaraportti

Janni Haapaniemi

NERA 4.-6.3.2020, Turku: Rethinking the futures of education in the Nordic countries

The Nordic Educational Research Association (NERA) järjesti 48. pohjoismaisen konferenssin Turussa. Konferenssin tavoitteena oli kannustaa koulutuksen tutkimukseen, lisätä koulusta koskevan tutkimuksen näkyvyyttä ja tarjota mahdollisuus tutkijoiden kohtaamiselle keskittymällä pohjoismaisen koulutuksen tulevaisuuden hahmottelemiseen. Osallistujia konferenssissa oli yli 600, pääasiassa pohjoismaista, joka osaltaan kertoo konferenssin tärkeydestä.

Konferenssin tutkimuksellinen anti

Konferenssissa oli mahdollista esittää omaa tutkimustaan posteriesityksellä tai laajemmalla esityksellä järjestäjien kokoamina yhdistelminä tai osallistumalla tietyn teeman ympärille kerättyyn symposiumiin. Erityisesti symposiumit edistävät saman kiinnostuksen kohteen jakavien tutkijoiden kohtaamista ja yhteistä keskustelua. Kotitalous-teemalle (Home Economics) oli järjestetty kaksi symposium-sessiota. Ensimmäisen teemana oli luokkahuonekäytännöt ja esityksiä kuultiin kotitalousopetuksen arvioinnista ruotsalaisten opettajien näkökulmasta sekä leikillisten ja tarinallisten kotitalousteemaisten oppituntien pitämisestä alakoululaisille Suomessa. Tähän symposiumiin sisältyi myös oma esitykseni kotitalousopettajien käsityksistä heidän autonomiastaan ja yhteistyöstä osana integratiivista opetusta Suomessa.

Toinen symposium-sessio käsitteli opettajankoulutusta ja esityksiä kuultiin kotitalousopettajien videoreflektoinnista ammatillisen kehittymisen tukena suomalaisessa täydennyskoulutuksessa sekä opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelua tukevista käytännöistä Suomessa. Kolmannen esityksen aiheena olivat ruoanvalmistusta korkeakoulussa opiskelevien käsitykset ruoanvalmistuskursseista ja aineistona sekä suomalaiset että ruotsalaiset korkeakouluopiskelijat. Esityksissä ja etenkin niistä käydyn keskustelun aikana esille tulivat eri maiden erilaiset käytännöt, esimerkiksi Suomen koulukohtaisen OPS:in malli ihmetytti ja Norjassa käytössä oleva aplikaatio opetusharjoittelun palautteen antamiseen ihastutti. Näiden esitysten moninaiset teemat osaltaan myös osoittavat, kuinka monipuolista kotitalous-alan tutkimusta jo pelkästään pohjoismaissa tehdään.

Omien symposium-sessioidemme lisäksi valitsin seurattavaksi konferenssin laajasta tarjonnasta kiinnostavia esityksiä liittyen monialaiseen opetukseen, johon oma tutkimuksenikin liittyy. Lisäksi tutustuin suureen joukkoon postereita. Näistä kaikki tarjosivat ajatuksia etenkin menetelmällisistä ratkaisuista ja niiden perusteluista sekä arvokkaita lisäyksiä lukemistoon. Keynote sessioista etenkin Kristi Kletten esitys ilahdutti keskittymällä videoaineiston analyysitapoihin valmiiden analyysimallien avulla. Valmiit mallit tarjoavat yhteisen kielen ja käsitteistön analyysille, joka etenkin kansainvälisessä tutkimuksessa on tärkeää. Samalla valmiit mallit voivat kuitenkin tahtomattaan yksipuolistaa analyysiä ja heikentää erojen taustalla olevien kansallisesta kontekstista nousevien seikkojen tavoittamista. Kolmipäiväinen konferenssi huipentui paneelikeskusteluun korkeakoulutuksen tulevaisuudesta Pohjoismaissa. Keskustelu sivusi myös vahvasti koko yliopiston tulevaisuutta instituutiona ja maailmanlaajuisesti. Haasteiksi keskustelijat Jussi Välimaa, Ivar Bleiklie ja Fazal Rizvi kokivat muun muassa yliopistojen halun laittautua samaan muottiin erikoistumisen sijasta, yritysmaailman sääntöjen ja testaamisen kulttuurin levittäytymisen myös tälle sektorille sekä uusien vaatimusten asettamisen vanhojen päälle ilman tilanteen kokonaistarkastelua.

Konferenssin merkitys aloittelevalle tutkijalle

Konferensseihin osallistuminen on kiinteä osa tutkijan työtä jo jatko-opintovaiheessa, sillä koen tärkeäksi olla tietoinen siitä, millaista tutkimusta saman alan sisällä tehdään, useastakin syystä. Tärkeimpinä muun muassa omien teoreettisten ja metodologisten lähestymistapojen laajentaminen sekä yhteisten kiinnostuksen kohteiden ja mahdollisten yhteistyökuvioiden hahmottaminen. Koulutus-alalla (education) pohjoismainen yhteistyö on hedelmällistä etenkin siksi, että jaamme samanlaisen ajatusmaailman didaktiikan merkityksestä koulutuksen kentällä ja ylipäänsä siitä, että didaktiikka on muutakin kuin valmiiden opetusmateriaalien tekemistä. Tämä näkökulma erottaa meidät useista muista maista. Edellä esitettyjen asioiden lisäksi minulle tärkeää on myös konferenssien mahdollistama (kotitalouden) tiedeyhteisöön kuulumisen tunteen vahvistuminen sekä siihen kiinteästi liittyvä kollegoiden tapaaminen. Näiden merkitys kirkastuu etenkin vapaahetkinä, jolloin ideointia jatketaan ja (kotitalouden) tulevaisuuden suuntia pohditaan.

Kokonaisuutena konferenssi tarjosi hyviä kohtaamisia, mielenkiintoisia näkökulmia tutkimusaiheisiin ja tutkimusmetodologiaan ja ennen kaikkea vahvistusta kotitalous-oppiaineen merkityksellisyydestä. Kiitos symposiumimme järjestäneelle Päivi Palojoelle ja Elli Sunisen & Rachel Trobergin rahastolle, joka avusti osallistumistani konferenssiin. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Tanskassa. Toivottavasti tapaamme taas silloin (kotitalouden) tutkimuksen äärellä.

Janni Haapaniemi on Helsingin yliopiston kasvatustieteen jatko-opiskelija, jonka kiinnostuksen kohteita ovat etenkin peruskoulun kotitalousopetus ja oppiaineyhteistyö.