Eurooppalaiset demokratia- ja oikeuskäsitykset ovat länsimaisen sivistyksen tärkeitä tunnusmerkkejä. Studia Generalia -illassa professorit Liisa Laakso ja Pia Letto-Vanamo tarkastelevat niiden merkitystä erityisesti tämän päivän Euroopassa – ja maailmassa. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!
Yleisökeskusteluun voi osallistua paitsi paikan päällä, myös kommentein tässä blogissa, tekstiviestitse (p. +358 50 415 4892) ja Twitterissä (#studiageneralia)
Liisa Laakso on kehitysmaatutkija ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani. Hän on tutkinut mm. Afrikan demokratisoitumista, Lähi-itää ja Aasiaa sekä EU:n ja Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja kriisinhallintaa. Dekaani Laakso vaikuttaa myös muun muassa Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Ulkopoliittisen instituutin hallituksessa ja Kehityspoliittisessa toimikunnassa.
Pia Letto-Vanamo työskentelee tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa. Hän on myös myös yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun johtaja. Letto-Vanamon erityisalaa ovat lakimieskunnan, tuomioistuinmenettelyn ja oikeudellisten käsitteiden historia sekä pohjoismaisen oikeushistorian erityispiirteet. Parhaillaan hän on mukana kahdessa kansainvälisessä tutkimushankkeessa sekä kirjoittaa oppikirjaa globaalista oikeuskulttuurista.
Professori Markku Kivinen luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 20.2.2014. Tilaisuuden teemana on Itä ja länsi.
Professori Markku Kivinen on sosiologi ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja. Kivinen johtaa myös Suomen Akatemian Venäjän tutkimuksen huippuyksikköä, jonka teema on Venäjän modernisaatio. Kivisellä on myös kaunokirjallista tuotantoa (mm. Betonijumalia, Teos 2009).
Dosentti Heikki Mikkeli luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 20.2.2014. Tilaisuuden teema on Itä ja länsi.
Heikki Mikkeli on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti ja yleisen historian yliopistonlehtori. Hänen erityisalaansa on aatehistoria ja tieteidenvälisyys opetuksessa ja tutkimuksessa. Mikkeli kiinnostui Euroopan tutkimuksesta 1990-luvun EU-keskusteluiden myötä. Hänen teoksensa Euroopan idea (1994) tavoitteena oli juuri näiden keskusteluiden taustoittaminen. Parhaillaan Mikkeli tutkii transnationalismia 1800-ja 1900-lukujen historiassa – toisin sanoen sitä, millaisin tavoin aikansa erilaiset ilmiöt läpäisivät ja ylittivät kansallisvaltioiden rajat
Kevään 2014 Studia Generalia -luentosarjalla tarkastellaan Eurooppaa: Mistä eurooppalainen ihminen tulee? Millainen on antiikin perintö Euroopalle? Voidaanko puhua eurooppalaisesta identiteetistä? Mihin Eurooppa on menossa?
Seuraavassa luentosarjan ohjelmaa suunnitelleet professori Jaakko Hämeen-Anttilan ja professori Markku Löytösen ajatuksia siitä, millaisista aineksista luentosarja on syntynyt.
Mikä on Eurooppa?
Taustaa aikamme ilmiöille
Eurooppa on tämän päivän puheenaiheista suosituimpia niin otsikoissa kuin kantapöydissäkin: puhutaan talouden kriisistä, EU:n horjumisesta ja lähestyvistä eurovaaleista. Näiden keskusteluiden yleissävy on sekä Jaakko Hämeen-Anttilan että Markku Löytosen mielestä turhan kielteinen. Aikamme kuumimpia aiheita ei voida – eikä haluta – luentosarjalla sivuuttaa, mutta niitä halutaan taustoittaa pidemmän aikavälin tarkasteluin. Monet aikamme kriiseistä näyttäytyvätkin hyvin toisenlaisina, jos niitä katsotaan kymmenen vuoden sijaan esimerkiksi 500 vuoden aikajänteellä.
Esiin halutaan nostaa myös Euroopan myönteisempiä kehityskulkuja. Pitkällä aikavälillä katsottuna Eurooppa on ollut aina vakaa, vauras ja kehittynyt verrattuna moniin muihin maapallon kolkkiin. Muun muassa länsimainen oikeuskäsitys, demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat nimenomaan eurooppalaisia aikaansaannoksia.
Tämän päivän Eurooppa ja eurooppalaisuus ovatkin monisyinen summa menneiden vuosikymmenten ja -satojen kehitystä. ”Kulttuuristen muutosten kaaret ovat pitkiä, eivätkä niiden monet merkitykset näy kovin lyhyellä aikavälillä”, professorit summaavat.
Monta Eurooppaa Luentosarjalla halutaan tarkastella myös Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta. Eurooppa on kautta historiansa ollut vuorovaikutuksessa sitä ympäröivien kulttuurien kanssa. Niin läntiset, itäiset kuin afrikkalaisetkin vaikutteet ovat aikojen saatossa muokanneet tapoja, maailmankatsomusta, arkea ja juhlaa sen eri osissa. Professori Hämeen-Anttila kuvaakin Eurooppaa ”Välimeren alueen palapeliksi”. Tähän monimuotoisuuteen liittyy myös ajatus johonkin kuulumisesta ja kotikulttuurin tärkeydestä ihmiselle.
Yleissivistystä lukioon! Lukioiden tuntijaosta keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Oppilaiden valinnanvapautta ollaan lisäämässä, ja reaaliaineiden – muun muassa historian ja maantieteen opetus saattaa vähentyä tuntuvasti. Professorit ovat yksimielisiä siitä, että ajatus on lyhytnäköisyydessään kestämätön. Historianopetus sekä taustoittaa nykyaikaa että opettaa kriittisen ajattelun taitoja. Nuorten ja aikuisten on välttämätöntä tuntea niin omaa kuin muidenkin historiaa – myös tulevaisuudessa. Historia ja maantiede kulkevat puolestaan käsi kädessä, sillä”Elämä tapahtuu aina ajassa ja paikassa”, kiteyttää professori Löytönen.
Jaakko Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Markku Löytönen on Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professori. Molemmat ovat Studia Generalia -tieteellisen ohjausryhmän jäseniä ja tunnettuja tieteen popularisoijia.
Studia Generalia -yleisöluentosarja Eurooppa alkaa torstaina 6.2.2014.
Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
Järjestää: Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.
Tervetuloa! Luentosarjan ohjelma
Miten ihminen on sopeutunut maapallon ilmastonvaihteluihin historian eri aikoina? Tästä keskustelevat geologian professori Juha Karhu ja arkeologian professori Mika Lavento:
Lisää näistä teemoista luentosarjalla Muuttuva ilmasto torstaina 3.10.2013:
Ilmastohistoria ja asutus
Professori Juha Karhu: Maapallon ilmastohistoria
Professori Mika Lavento: Ilmaston muutos ja asutuksen kehitys
Luennot myös verkossa suorana lähetyksenä ja jälkikäteen.
Ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori Hannele Cantell luennoi Studia Generalia -luentosarjassa Muuttuva ilmasto otsikolla: Voinko itse vaikuttaa? Tässä hän kuvaa suomalaisten asennoitumista ympäristökysymyksiin:
Mitä mieltä sinä olet? Miten asenteet muuttuisivat myös toiminnaksi? Millaisia ratkaisuja teet omassa arjessasi?
Helsingin yliopiston professorit Markku Kulmala, Juha Karhu, Ilkka Hanski ja Markku Löytönen pohtivat sitä, millainen maapallo on sadan vuoden kuluttua, jos ilmastonmuutos etenee nykyiseen tahtiin. Katso video!
Lisää asiaa ilmastonmuutoksesta syksyn Studia Generalia -luentosarjassa Muuttuva ilmasto.
