Professori Antti Arjava luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 13.2.2014. Tilaisuuden teemana Perintö.
Antti Arjava on Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies ja Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentti. Hänen tärkein tutkimusaiheensa on ollut roomalaisen naisen asema ja roomalainen perheoikeus erityisesti antiikin loppuvaiheissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Antti Arjavalle professorin arvonimen joulukuussa 2013.
Eero Huovinen on Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Helsingin hiippakunnan emerituspiispa. Hän oli Helsingin yliopiston hallituksen jäsen vuosina 2010–2013. Hän on toiminut myös Helsingin yliopiston dogmatiikan professorina ja teologisen tiedekunnan dekaanina.
Professori Heikki Seppä luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 6.2.2014. Tilaisuuden teemana Juuret.
Heikki Seppä on kvartäärigeologian professori Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Hänen erityisalojaan ovat maapallon luonnonolojen pitkäaikainen kehitys sekä erityisesti elottoman ja elollisen luonnon keskinäinen vuorovaikutus. Parhaillaan professori Seppä tutkii viime jääkauden loppua sekä jääkauden vaikutusta ihmisen, kasvien ja eläinten levinneisyyteen. Hänen tutkimuskohteenaan ovat myös jääkauden jälkeiset ympäristönmuutokset.
Mikael Fortelius on evoluutiopaleontologian professori Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Hänen erityisalojaan ovat suurten kasvinsyöjänisäkkäiden – kuten sarvikuonojen ja sikojen – hampaiden rakenne ja kuluminen sekä edelleen lajien evoluution sekä ympäristönmuutoksen tutkimus.
Kevään 2014 Studia Generalia -luentosarjalla tarkastellaan Eurooppaa: Mistä eurooppalainen ihminen tulee? Millainen on antiikin perintö Euroopalle? Voidaanko puhua eurooppalaisesta identiteetistä? Mihin Eurooppa on menossa?
Seuraavassa luentosarjan ohjelmaa suunnitelleet professori Jaakko Hämeen-Anttilan ja professori Markku Löytösen ajatuksia siitä, millaisista aineksista luentosarja on syntynyt.
Mikä on Eurooppa?
Taustaa aikamme ilmiöille
Eurooppa on tämän päivän puheenaiheista suosituimpia niin otsikoissa kuin kantapöydissäkin: puhutaan talouden kriisistä, EU:n horjumisesta ja lähestyvistä eurovaaleista. Näiden keskusteluiden yleissävy on sekä Jaakko Hämeen-Anttilan että Markku Löytosen mielestä turhan kielteinen. Aikamme kuumimpia aiheita ei voida – eikä haluta – luentosarjalla sivuuttaa, mutta niitä halutaan taustoittaa pidemmän aikavälin tarkasteluin. Monet aikamme kriiseistä näyttäytyvätkin hyvin toisenlaisina, jos niitä katsotaan kymmenen vuoden sijaan esimerkiksi 500 vuoden aikajänteellä.
Esiin halutaan nostaa myös Euroopan myönteisempiä kehityskulkuja. Pitkällä aikavälillä katsottuna Eurooppa on ollut aina vakaa, vauras ja kehittynyt verrattuna moniin muihin maapallon kolkkiin. Muun muassa länsimainen oikeuskäsitys, demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat nimenomaan eurooppalaisia aikaansaannoksia.
Tämän päivän Eurooppa ja eurooppalaisuus ovatkin monisyinen summa menneiden vuosikymmenten ja -satojen kehitystä. ”Kulttuuristen muutosten kaaret ovat pitkiä, eivätkä niiden monet merkitykset näy kovin lyhyellä aikavälillä”, professorit summaavat.
Monta Eurooppaa Luentosarjalla halutaan tarkastella myös Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta. Eurooppa on kautta historiansa ollut vuorovaikutuksessa sitä ympäröivien kulttuurien kanssa. Niin läntiset, itäiset kuin afrikkalaisetkin vaikutteet ovat aikojen saatossa muokanneet tapoja, maailmankatsomusta, arkea ja juhlaa sen eri osissa. Professori Hämeen-Anttila kuvaakin Eurooppaa ”Välimeren alueen palapeliksi”. Tähän monimuotoisuuteen liittyy myös ajatus johonkin kuulumisesta ja kotikulttuurin tärkeydestä ihmiselle.
Yleissivistystä lukioon! Lukioiden tuntijaosta keskustellaan parhaillaan kiivaasti. Oppilaiden valinnanvapautta ollaan lisäämässä, ja reaaliaineiden – muun muassa historian ja maantieteen opetus saattaa vähentyä tuntuvasti. Professorit ovat yksimielisiä siitä, että ajatus on lyhytnäköisyydessään kestämätön. Historianopetus sekä taustoittaa nykyaikaa että opettaa kriittisen ajattelun taitoja. Nuorten ja aikuisten on välttämätöntä tuntea niin omaa kuin muidenkin historiaa – myös tulevaisuudessa. Historia ja maantiede kulkevat puolestaan käsi kädessä, sillä”Elämä tapahtuu aina ajassa ja paikassa”, kiteyttää professori Löytönen.
Jaakko Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Markku Löytönen on Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professori. Molemmat ovat Studia Generalia -tieteellisen ohjausryhmän jäseniä ja tunnettuja tieteen popularisoijia.
Studia Generalia -yleisöluentosarja Eurooppa alkaa torstaina 6.2.2014.
Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
Järjestää: Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.
Tervetuloa! Luentosarjan ohjelma
Torstaisin klo 17.00–19.00
Porthania, sali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
6.2.
Juuret Professori Heikki Seppä: Jääkauden jälkeen
Professori Mikael Fortelius: Eurooppalaisen ihmisen alkuperä
Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Kimmo Kontula
13.2.
Perintö
Dosentti Antti Arjava: Antiikin hailea varjo
Dosentti Eero Huovinen: Teot vai hyveet?
Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Laura Kolbe
20.2.
Itä ja länsi
Dosentti Heikki Mikkeli: Eurooppalainen identiteetti ja Eurooppa-kertomukset
Professori Markku Kivinen: Eurooppa ja Venäjä
Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Jaakko Hämeen-Anttila
27.2.
Valttikortit
Professori Liisa Laakso: Eurooppalainen demokratia
Professori Pia Letto-Vanamo: Oikeus turvanamme
Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Maija Aksela
6.3.
Tiede, talous ja tulevaisuus
Johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki: Euroopan talous: riskejä ja mahdollisuuksia
Professori Kari Enqvist: Tieteen ja teknologian Eurooppa
Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Sari Lindblom-Ylänne
13.3.
Nousu, uho vai tuho?
Euroopan tilanteesta keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sekä tutkijatohtori Timo Miettinen.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) pääsihteeri, FM Katri Korolainen
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton.
Järjestää: Helsingin yliopiston Avoin yliopisto. Tervetuloa!
Osallistu keskusteluun:
Twitterissä: #studiageneralia
Studia Generalia -blogissa
Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää tilaisuuksien aikana myös tekstiviestitse: +358 50 415 4892
VTT Antto Vihma on tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hänen erityisalaansa ovat kansainvälisten sopimusten ominaisuudet ja niihin liittyvä politiikka sekä energia- ja ilmastopolitiikka valtioiden ulkosuhteissa. Tällä hetkellä Antto Vihma tutkii neuvotteluprosessin organisointia ja päätöksentekoa YK:n ilmastosopimuksen alla käytävien neuvotteluiden tehostamiseksi. Kirjoittamalla ja toimittamalla Earth Negotiations Bulletin -lehteä hän osallistuu myös valtioiden välisten ympäristöneuvotteluiden läpinäkyvyyden parantamiseen.
Dosentti Kati Kulovesi luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.11.2013. Tilaisuuden teemana Kansainväliset sopimukset.
Kati Kulovesi on ilmasto-oikeuden dosentti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Hänen erityisalaansa on kansainvälinen oikeus. Vuodesta 2004 alkaen hän on seurannut YK:n ilmastoneuvotteluja ja raportoinut niistä Earth Negotiations Bulletin -julkaisussa. Parhaillaan käynnissä olevia tutkimushankkeita ovat mm. YK:n ilmastoneuvottelujen tehostaminen ja legitimiteetti, WTO ja luonnonvarojen kansainvälinen kauppa, luonnonvarojen kansainvälisoikeudellista sääntelyä koskeva käsikirja sekä ilmasto- ja kauppaoikeuden yhtymäkohdat.