Koekentän kasvihuonekaasupäästöjen näytteenotto alkoi viikolla 21 helteisissä merkeissä. D-vitamiinipurkit voi huoletta unohtaa ylähyllylle! Neljän hengen porukka suoriutui näytteenotosta lähes direktiivin mukaisessa tavoiteajassa (klo 10-14 välillä). Koska jokainen mittaaja oli ns. ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, ensimmäinen kerranne meni lievän sekasorron merkeissä tarkkuuden silti kärsimättä. Käytäntö opetti, ja loppumittaukset sujuivat mallikkaasti. Pönttöjen sisälämpötilan mittaus ei sujunut kuten Strömsössä, sillä mittarin lukema tasaantui yllättävän hitaasti. Kaasuvakiota (PV=nRT) miettien tulimme aatokseen, että keskimääräistä loppulämpötilaa käyttäen muutaman asteen heitto todellisesta lämpötilasta ei tuo liikaa kohinaa tuloksiin.
Tag Archives: keste
Työkohtaisia polttoaineenkulutuksia
Polttoaineen keskimääräinen hintakehitys etenee melko vakaasti väärään suuntaan viljelijän kannalta. Tämä herättää kiinnostusta polttoaineen kulutukseen ja siinä säästämiseen. Myös esimerkkitiloilla oltiin kiinnostuneita polttoaineen kulutuksesta. Sekä omasta, että muiden. Yksi luku ei välttämättä kerro paljoakaan, jos sitä ei voi verrata mihinkään. Jokainen viljelijä voi suhteellisen helposti laskea omia hehtaarikulutuksia. Mitataan vain käytetyn polttoaineen määrä ja tehty pinta-ala. Tätä helpottaa kummasti tilasäiliön mittari ja lohkokortit. Loppu sujuukin yhdellä jakolaskulla.
Kenttäkokeen lannoitus
Koeruudut lannoitettiin 7.5.2014. Lannoitteilla lisättiin typpeä melko maltillisesti verrattuna tavanomaiseen nurmen lannoitukseen. Vain 40 kg/ha. Tämä johtui osaltaan siitä, että osa ruuduista sisältää apilaa. Osalle ruuduista levitettiin naudan virtsaa ja osalle rakeista typpilannoitetta. Vertailun vuoksi jätettiin myös lannoittamattomia ruutuja. Virtsa sisälsi typen lisäksi hyvin vähän muita ravinteita. Tämän vuoksi teollisilla lannoitteillakin lisättiin vain typpeä.
Kesten koeruutujen perustaminen Viikkiin
Koeruutuja perustettiin 48 kpl kesällä 2013. Ruutuihin kylvettiin timoteita, puna-apilaa, tai näiden sekoitusta. Suojaviljana käytettiin ohraa. Osa ruuduista jätettiin avokesannolle. Ruutuja lannoitettiin naudan kuivikelannalla, tai teollisilla lannoitteilla. Myös lannoittamattomia ruutuja jätettiin. Continue reading