”Hei kauaks ne auskut viel on meillä?”, kysyy käytävän toisella puolella bussissa istuva yläluokkalainen kaveriltaan. ”Ne vasta alotti!”, vastaa toinen neitokainen nauraen, johon ensimmäinen kommentoi ääni epätoivoa täynnä: ”Ei voi olla totta. Ihan kauheeta! On ne jotkut tosi hyviiki, mutku useimmilla tunneilla ne ei osaa opettaa mitää.” Tosi tarina torstain bussista matkalla harjoittelukoulusta kohti kotia. Pistää miettimään! Continue reading
Paras palkinto ikinä
Harjoittelu on ohitse ja oppilaiden kiintymys on ylitsevuotavaa, suorastaan riippuvaista. Itse asiassa kiintymys on hellyttävän helposti ansaittavissa. Jälkikäteen mietin, millä kriteereillä oppilaat arvottavat opettajaansa Continue reading
Luulen – yritän – tiedän
Olen ennen opettajaopintojani toiminut kolme vuotta epäpätevänä opettajana eri luokka-asteilla ensimmäisestä yhdeksänteen. Olen aina ollut sillä kannalla, että läksyjä pitää antaa ja tehdä. Läksyjen tekeminen on opitun asian kertaamista ja yleensä vain kertaamalla uusi asia opitaan. Continue reading
Enempi parempi
![Itse kaiverrettua omena- ja perunapainantaa leivinliinalle kangasvärein](https://blogs.helsinki.fi/t-retki/files/2009/10/DSC_1369-199x300.jpg)
Itse kaiverrettua omena- ja perunapainantaa leivinliinalle kangasvärein
Jokaisesta opetusharjoittelun aikana pidetystä oppitunnista pitää kirjoittaa tuntisuunnitelma. Yksinkertaisimmillaan tuntisuunnitelma sisältää opetettavan asian ja työmuodon valinnan, opettajan ja oppimisen tavoitteiden kirjaamisen, ajoituksen suunnittelun, opetuksen keskeisten käsitteiden sisäistämisen sekä arvioinnin ja eriyttämisen tarveharkinnan. Continue reading
Seli seli
Minna Lintinen
Opettajaharjoittelijan on harjoitteluaikanaan seurattava muiden opettajien tai harjoittelijoiden pitämiä oppitunteja. Niille pääsy harjoittelukoulussa on periaatteessa vaivatonta: etukäteen ei tarvitse ilmoittaa tulostaan ja kaikille tunneille saa mennä.
Käytännössä toteutus on kuitenkin teoriaa monimutkaisempaa. Opettajat nimittäin usein hämmästyvät vierailupyyntöä esittäessäsi ja koettavat torjua tulosi sivistyneesti: ”Ei minulla ole harjoittelijoita tässä jaksossa.” tai ”Ei meillä ole tänään mitään erityistä.” tai ”En ole millään lailla valmistautunut harjoittelijan tuloon.” tai ”Ei minulle ole ilmoitettu tästä etukäteen.” tai ”No, tulkaa nyt sitten.” Continue reading
Ihan epäreilua!
Tapahtui saunassa perjantaina: 9-vuotias poika kysyy opettajaharjoittelijaäidiltään: ”Äiti, koska ne, siis millä luokalla koulussa opetetaan englannissa ne kirosanat?” Äiti vastaa nauruaan pidätellen, että ei niitä kyllä koskaan, eikä millään luokalla koulussa opeteta. ”No mistä ne sitten oppii?”, kysyy poika hämmästyneenä. Äiti vastaa: ”Kavereilta ja esimerkiks leffoista.” Johon poika toteaa epätoivoissaan: ”Ihan epäreilua!”. Continue reading
Harjoitus tekee maisterin – opetusharjoittelijan arkea
Olen helsinkiläinen luokanopettajaopiskelija, josta ei koskaan pitänyt tulla opettajaa. Ympäristöalan korkeakoulututkinto, seitsemän vuoden kotiäitiys sekä kolmen vuoden opettajansijaisuudet saivat kuitenkin mielen muuttumaan. Nyt olen kolmannen vuoden opiskelijana suorittamassa opetusharjoitteluani Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa toisella luokalla ja kerron blogissani opettajaopiskelijan haastavasta arjen- ja ajatustenhallinnasta luokassa sekä luokan ulkopuolella. Continue reading
Paljon melua tyhjästä
Uusi yliopistolaki on hyväksytty ja astuu voimaan vuoden 2010 alusta. Yliopistoyhteisö piti periaatteessa hyvänä uudistuksen päätavoitetta eli oman päätäntävallan korostumista, kun yliopistot muuttuvat valtion tilivirastoista joko säätiöiksi tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Continue reading
Malmen – tie linnaan?
Georg Haggrén Raaseporin linnan kaivauksilla
Lapioimme Raaseporin Slottsmalmenilla paksua keskiaikaista täyttökerrosta. Kuopasta nousee sanko sangon perään seulottavaksi tiilimurskan ja saven sekaista hiekkaa, josta pilkottaa lukemattomia luita.
Viime vuonna kaivoimme aivan tämän kohdan vieressä. Tiedämme siis jo, että kyseessä on täyttökerros, jota voimme huoleti kaivaa lapiolla, eikä hauras kulttuurikerros, jota olisi kaivettava varoen.
Raseborg – tutkimuskohde vaihtuu kylästä linnaan
Georg Haggrén on siirtynyt Mankbyn kylästä Raaseporiin
Elokuun alun pitkiksi venyneiden työpäivien aikana Mankbyn esinelöydöt on puhdistettu ja luetteloitu. Elinan kova kiire on ohi. Perjantaina kävimme hänen kanssaan viemässä löydöt Kansallismuseolle konservoitaviksi. Odotamme jännityksellä, mitä löytöjen röntgenkuvaus paljastaa, kun menemme katsomaan niitä syyskuussa.
Erityisesti raudat ovat kaivauksilla epäkiitollisia löytöjä: esineitä on monesti mahdoton tunnistaa paksun ruostekerroksen alta. Viime vuonna röntgenkuvista paljastui muiden muassa kannusten ja muiden hevoskalujen osia.
Mankbyn jälkitöiden kiireisin vaihe on nyt ohitse, ja voimme aloittaa kaivauksen uudella kohteella Raaseporissa. Continue reading