Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -Enpä usko

Hei taas!

Kurssikerta 3. Tunnin teknisenä teemana oli yhdistellä eri tietokantoja, muokata aineistoa sopivaan muotoon ja poistaa päällekkäisyykisä. Harjoituksessa käytettiin Afrikan karttaa, sekä paikkatietoa konflikteista, timanttikaivoksista ja öljykentistä.

Afrikka on luonnonvaroiltaan uskomattoman rikas maanosa. Kuitenkin niin moni haluaisi haltuunsa Afrikan tähden, ynnä muut timantit. Timanttikaivokset eivät siis tarkoita maalle välttämättä rikkauksia vaan myös ongelmia.

Clionadh Raleigh ja Håvard Hegre esittävät konferessijulkaisussaan (Ralegh & Hegre 2005) , miten Afrikan konfliktit ovat hyvin paikallisia, ja niitä tulisi tarkastella ennemminkin tarkan paikkatiedon kautta, kuin perinteisillä valtiotason tiedostoilla. Konflikteihin vaikuttavat usein paikalliset tekijät, kuten luonnonvarat ja etninen sirpaleisuus.  Tuottamalla tarkempaa, avointa paikkatietoa konflikteista voitaisiin vähentää epäjohdonmukaisia päätelmiä konfliktien synnystä ja saada uusia parempia näkökulmia niiden ehkäisyyn

Tunnilla tehdyssä kartassa (Kuva 1) on hyödynnetty tarkkoja koordinaatteja konflikteista, timanttikaivoksista ja öljykentistä. Uutta tietoa voidaan  suodattaa tietokannasta ja tarkastella esimerkiksi missä konfliktialueet  leikkaavat timanttikaivosalueita.

Käytössä oli hurja määrä dataa, joilla olisi voinut tehdä paljonkin erilaisia teemakarttoja liittyen Afrikan maiden kehittyneisyyseroihin, luonnonvaraesiintymiin ja konflikteihin. Kehitystä oltaisiin voitu kuvata esimerkiksi Internetin käyttöasteesta, jonka monet ovatkin kuvanneet kartoissaan. Kuitenkin kun etsitään tällaisista yksittäisistä asioista korrelaatiosuhteita, täytyy olla aina kriittinen. Tässä tapauksessa kuitenkin esimerkiski konfliktien pitkäkestoisuus saattaisi johtua matalasta elintasosta ja luonnonvarojen aiheuttamasta kiistasta.

Kuva 1 Öljykentät ja timanttikaivokset kuvattuna Afrikan kartalla yhdessä konfliktien kanssa.

Sitten kotimaahan.

Tunnilla opittuja tietoja hyödyntäen väkersin teemakartan Suomen tulva-alueista. Kartasta tuli hieno ja koin onnistumisen tunteita matkalla kohti täydellisyyttä kunnes QGIS muistutti taas nukkumaanmenoajasta.

Tässä lopputulos:

Kuva 2 Suomen suurimmat valuma-alueet ja niiden tulvaindeksit, sekä järvisyys.

Kartassa on pyritty tuomaan esiin valuma-alueiden tulvaherkkyyttä ja järvisyyttä ympäri Suomea. Järvisyys näyttää olevan yhteydessä pienempään tulvariskiin. Kuten Jaisa Nykänen osasi asian hyvin selittää, järvet toimivat hyvin varastoina ylivirtaamalle toisin kuin Itä-Suomen alavilla mailla sijaitsevat joet. Pinnanmuodot vaikuttavat myös varmasti virtaamaan ja tulvariskiin.

Kartassa järvisyys on kuvattu palkkeina, josta saa jotain käsitystä. Tarkat prosentit oli kuitenkin vaikeita esittää. Laura Ahola esittää mielestäni järvisyyden täsmällisesti kartassaan  erikokoisina palloina, jotka paremmin tunnetaan väestöpistekartoista.

Kiitos rakkaat lukijat, ensi viikkoon!

Lähteet:

Clionadh Raleigh &Håvard Hegre – Introducing ACLED: An Armed Conflict Location and Event Dataset (Konferenssijulkaisu 7.3.2005)

Jaisa Nykäsen blogiteksti “Kolmas kerta ei sano mitään”  https://blogs.helsinki.fi/jaisa/ (viitattu 30.1..2019)

Laura Aholan blogiteksti “Hermot koetuksella”  https://blogs.helsinki.fi/lauahola/ (viitattu 1.2.2019)