Ketkä lähiöiden asukkaista postaavat liikunnan harrastamisestaan?

Vuonna 2020 noin 69 % 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä yhteisöpalvelujen seuraamiseen (Tilastokeskus, 2020). Viime vuosina suomalaisten sosiaalisen median käyttö on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuoteen 2015 verrattuna kasvua on 11 %, joten puhumme merkittävästä muutoksesta. Pandemia on todennäköisesti lisännyt sosiaalisen median käyttöä erityisesti iäkkäiden keskuudessa fyysisten kontaktien vähentyessä.

Sosiaalisen median aineistot kiinnostavat tutkijoita

Sosiaalisen median suosio on kasvanut samaan aikaan, kun teknologinen kehitys mahdollistaa yhä monipuolisempia tutkimusaineistojen keruu- ja analysointimuotoja. Kuvien, tekstien ja paikkatietojen tuottamisen lisäksi ihmiset mittaavat esimerkiksi askeliaan, energiankulutustaan tai unen laatuaan monilla eri tavoilla. Tämä yhtälö on luonnollisesti johtanut myös tutkijoiden kiinnostuksen kasvamiseen. Monen työpöydän ääressä pohditaan, millaisia mahdollisuuksia ihmisten itse tuottama tieto tuo esimerkiksi kuntien liikuntasuunnitteluun. Sosiaalisen median aineistot ovat jo osoittautuneet lupaaviksi esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärien arvioinnissa (Tenkanen ym., 2017). Voisiko someaineisto antaa meille lisätietoa esimerkiksi omaehtoisesta liikunnasta vapaasti käytettävillä liikuntapaikoilla, joiden käyttäjämääriä on muutoin hankala selvittää?

Myös Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva YLLI-hankkeessa tarkastellaan sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia liikkumisesta kertovana liittyvänä tutkimusaineistona, erityisesti paikkatiedon näkökulmasta. Esimerkiksi twitter-palvelun liikuntaan liittyvät julkaisut jakautuvat alueellisesti samankaltaisesti väestön kanssa, ja tietyt lajit, kuten hiihto ja mailapelit, korostuvat julkaisuissa (Koivisto, 2021). Sosiaalisen median aineisto voi kuitenkin olla tarkastelukulmasta riippuen vinoutunutta ja aineistoa tarvitaan riittävän suuri määrä. Jotta someaineiston perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, on pohdittava kenestä ja mistä käytettävät aineistot kertovat? Luonnollinen lähtökohta tarkastelulle on tutkia siitä, ketkä kohdealueella julkaisevat sosiaalisessa mediassa juuri liikuntaan liittyen.

YLLI-puhelinkyselystä lisätietoa lähiön somekulttuurista

Olemme toteuttaneet YLLI-hankkeessa Kontulan ja Huhtasuon 18–80-vuotiaille asukkaille puhelinkyselyjä, joissa selvitämme asukkaiden liikkumismuotoja ja erilaisten liikkumisympäristöjen käyttöä. Tammikuussa 2020 ja helmikuussa 2021 toteutetuilla kyselykierroksilla kysyimme asukkailta myös heidän sosiaalisen median käyttötapojaan. Kysyimme käyttääkö vastaaja mitään sosiaalisen median palveluja tai kuntoilun ja liikunnan seurantasovelluksia liikunta-aktiviteettien julkaisemiseen tai jakamiseen. Palvelujen käyttäjiltä kysyimme mitä palveluja vastaaja käyttää. Edelleen tiedustelimme, jakaako vastaaja liikuntaan liittyvien julkaisujen yhteydessä sijaintitietoja, ja jos jakaa, niin kuinka julkisesti.

Somekysymysten osalta vastauksia saimme kahdelta kierrokselta yhteensä 657 kappaletta (304 ja 352). Vastaukset painotettiin vastaamaan ikäluokan ja sukupuolen osalta kohdealueita. Harmillisesti aliedustetuksi aineistossa jäivät muunkieliset ja työttömät. Puhelinkyselyiden laajemmasta sisällöstä voit lukea tarkemmin aiemmasta blogikirjoituksestamme.

Kuka on lähiön liikuntapostaaja?

Vastaajista (N=657) 20 % ilmoitti jakavansa tai postaavansa sosiaalisessa mediassa liikunta-aktiviteeteista. Liikuntapostaajista 52 %, eli kaikista vastaajista noin 10 %, jakoi myös paikkatiedon osana julkaisujaan. Edelleen kaikista vastaajista vain 2 % jakoi julkaisunsa avoimesti kaikille, ja 11 % rajatulle ihmisjoukolle.

Alla olevaan taulukkoon on koottu taustatietoja lähiöiden liikuntapostaajista (Taulukko 1). Naiset julkaisivat miehiä useammin liikuntaan liittyen. Samoin alle 45-vuotiaat olivat vanhempia ikäluokkia aktiivisempia liikuntapostaajia. Suomen kieltä puhuvista noin viidennes, ja muun kielisistä vain kymmenesosa julkaisi liikuntaansa liittyen. Työmarkkina-aseman perusteella aktiivisina postaajina näyttäytyivät erityisesti opiskelijat, jotka postasivat liikkumisestaan lähes neljä kertaa useammin kuin eläkeläiset, ja kaksi kertaa useammin kuin työssäkäyvät tai työttömät. Alueellisessa tarkastelussa Huhtasuolla julkaistiin liikkumisesta Kontulaa useammin. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Vastaajien julkaiseminen ja sijainnin jakaminen sosiaalisessa mediassa. Luokkien välisten erojen tilastollinen merkitsevyys: – p>0.05 (ei merkitsevä); *p<0.05; **p<0.01; ***p<0.001.

MuuttujaLuokat% julkaisee liikunnasta jossain somealustassa (Kyllä)% jakaa myös sijaintitiedon julkaistessaan liikunnasta (Kyllä)
Alue Kontula16 % **51 % –
Huhtasuo25 % 52 %
Ikä<30 v.30 % ***49 % –
30-45 v.30 % 54 %
45-64 v.14 % 56 %
>64 v.11 % 43 %
KieliSuomi22 % *52 % –
Muu12 % 50 %
SukupuoliMies15 % ***56 % –
Nainen26 % 49 %
KoulutusEi ammatillista koulutusta6 % ***67 % –
Matala (myös yliopp.)21 % 49 %
Korkea-aste (myös kesken)27 % 54 %
Työmarkkina-asemaTyöelämässä20 % ***52 % –
Koululainen / opiskelija40 % 43 %
Työtön19 % 77 %
Eläkkeellä12 % 44 %
Talouden kuukausittaiset tulot (€ kk)Ei tietoa17 % –55 % *
Alle 2000 €/kk21 % 36 %
Yli 2000 €/kk21 % 59 %
Kaikki vastanneet20 % 52 %

Suosituin alusta liikuntapostauksiin oli Facebook, jonka kautta 11 % vastaajista julkaisi liikuntaan liittyviä postauksia (taulukko 2). Liikunnan seuranta- ja mittaussovelluksia kuten Polar flow, Stava tai Sportstracker käytti 10 % vastaajista. Muita suosittuja alustoja olivat Instagram (8 %) ja WhatsApp (7 %). Snapchat, twitter, youtube ja TikTok jäivät marginaalisiksi alustoiksi.

Taulukko 2. Vastaajien liikunta-aktiviteettien julkaisemiseen käyttämät alustat.

Sosiaalisen media alusta% vastaajista julkaisee liikuntaan liittyen
Facebook11 %
Jokin GPS-seuranta- tai -mittaussovellus10 %
Instagram8 %
WhatsApp7 %
Snapchat2 %
YouTube1 %
TikTok1 %
Twitter<1 %

Someaineiston käyttömahdollisuuksia liikuntasuunnittelun tukena?

On selvää, että sosiaalisen median tuottama aineisto on vinoutunut. Vinoutunut aineisto ei sinänsä ole tutkijoille uusi ilmiö, mutta sosiaalisen median aineistojen osalta vinouma on merkittävä. Kohdealueillamme lähiökontekstissa liikuntaan liittyviä postauksia julkaisee vain viidesosa vastaajista. Noin joka kymmenes kaikista vastaajista julkaisee liikuntapostauksia, joissa jaetaan myös sijainti, ja vain parilla prosentilla postaus on täysin julkinen. Myös ihmisen taustatekijöillä on vaikutusta heidän somekäyttäytymiseensä. Onkin helppoa todeta, että someaineisto ei voi kertoa kovinkaan uskottavasti pienen alueen, kuten kaupunginosan, väestön liikkumisesta tai liikkumisen sijainneista – “Big dataa” syntyy vasta huomattavasti suuremmista yksiköistä. Varsinaisten paikkatietojen lisäksi voidaan kuitenkin someaineistoista saada lokaatio- sekä käyttötietoa esimerkiksi kuvantunnistustekniikoilla (Väisänen ym., 2021) ja paikkoihin liittyvien sanallisten ilmauksien tunnistamisella tekstistä (geoparsing). Jo vajaavaistakin aineistoa voidaan hyödyntää, mutta tarvittavalla varovaisuudella, sekä esim. laadullisemmin tarkastelemalla.

Sosiaalisella medialla ilmaistaan itseä, ja jaetaan myös vaikutteita (Wallin ym., 2014). Someaineistojen avulla voimme esimerkiksi saada arvokasta tietoa siitä, miten erilaisia liikuntaympäristöjä käytetään, ja millaisia merkityksiä niiden käyttöön yhdistetään julkisissa postauksissa. Sosiaalinen media voi kertoa meille paljon erilaisten tilojen merkityksestä, ainakin niissä julkaiseville ihmisille. Kaupungin liikuntasuunnittelun osalta sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää toki myös muilla tavoilla, kuten palaute- ja tiedonjakokanavana, sekä osallistamisfoorumina erilaisissa tilanteissa.

Kirjoittajat:
Janne Pyykönen & Ilkka Virmasalo (Jyväskylän yliopisto)


Lähteet:
Koivisto, S. (2021). Twitter as an indicator of sports activities in the Helsinki Metropolitan Area [University of Helsinki]. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/333268/Koivisto_Sonja_thesis_2021.pdf

Tenkanen, H., Di Minin, E., Heikinheimo, V., Hausmann, A., Herbst, M., Kajala, L., & Toivonen, T. (2017). Instagram, Flickr, or Twitter: Assessing the usability of social media data for visitor monitoring in protected areas. Scientific Reports 2017 7:1, 7(1), 1–11. https://doi.org/10.1038/s41598-017-18007-4

Tilastokeskus (2020). Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2020. Suomen Virallinen Tilasto (SVT): Väestön Tieto- Ja Viestintätekniikan Käyttö [Verkkojulkaisu]. https://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html

Väisänen, T., Heikinheimo, V., Hiippala, T., & Toivonen, T. (2021). Exploring human–nature interactions in national parks with social media photographs and computer vision. Conservation Biology, 35(2), 424–436. https://doi.org/10.1111/COBI.13704

Wallin, A., Saaranen, A., Rosenberg, S., & Eskola, J. (2014). Liikun, siis jaan? Nuorten käsitykset liikuntapäiväkirjan jakamisesta sosiaalisessa mediassa. . Liikunta & Tiede, 51(6), 78–84.

Maan­tie­tei­li­jät ja lii­kun­ta­tie­tei­li­jät aloittavat tut­ki­maan lii­kun­nan yh­den­ver­tai­suut­ta lä­hiöis­sä

Lähiöiden asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen ja arkiliikkumiseen aletaan tutkia Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston laajassa yhteishankkeessa. Helsingin yliopiston maantieteilijöistä ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöistä koostuvan tutkijaryhmän hanke on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Hanke Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) on laaja, yli miljoonan euron tutkimushanke, joka kartoittaa esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan.

– Hankkeen lähtökohtana on segregaation ja eriarvoisuuden ehkäiseminen ja lähiöiden elinvoimaisuuden lisääminen yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien kautta. Kehitämme paikkatietoanalytiikkaan pohjautuvia menetelmiä suunnittelun ja kehittämisen tueksi, kertoo hankkeen johtaja, dosentti Petteri Muukkonen Helsingin yliopistosta.

– Tutkimuksella tuotamme tarvittavan tieteellisen tietopohjan, josta jalostamme yhdessä kaupunkien kanssa julkiseen käyttöön jääviä työkaluja. Niiden avulla voidaan kehittää liikunnan palveluverkkoa ja liikkumisympäristöjä eri väestöryhmien tarpeisiin, kertoo yliopistonlehtori Mikko Simula Jyväskylän yliopistosta.

Aineistoina käytetään monipuolisesti sosiaalista mediaa, haastatteluja, kyselyjä, tutkijoiden tekemää havainnointia sekä olemassa olevia paikkatietoaineistoja. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat Digital Geography Lab sekä LIPAS-palvelu. Tutkimushanke alkaa 1.9.2020 ja jatkuu 31.12.2022 asti.

Ympäristöministeriön koordinoimassa Lähiöohjelmassa 2020-2022 ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja oikeusministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

• Linkki Lähiöohjelmaan 2020-2022: www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Lahioohjelma
• Ohjelman rahoittamat hankkeet (uutinen): www.ym.fi/fi
FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Lahioohjelma/Lahioohjelman_rahoittamat_kohteet_valitt(57768)

Lähteet ja alkuperäiset uutiset: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/maantieteilijat-ja-liikuntatieteilijat-tutkimaan-liikunnan-yhdenvertaisuutta-lahioissa https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/06/maantieteilijat-ja-liikuntatieteilijat-tutkimaan-liikunnan-yhdenvertaisuutta-lahioissa