Viisauden hierarkia

Miten informaation voi jalostaa tiedoksi? Miten tiedosta muodostuu viisautta? Miten tiedeneuvontaa tulisi kehittää, jotta se tukee organisaatioiden tiedolla johtamista? Tässä blogitekstissä esittelemme Viisauden hierarkian, jota hyödynnämme yhtenä taustateoriana YLLI-hankkeen kaupunkiyhteistyössä.

Kirjoittajat: Marisofia Nurmi (Helsingin yliopisto) ja Janne Pyykönen (Jyväskylän yliopisto)

Viisauden hierarkia, toiselta nimeltään myös tiedon tasot, tai DIKWhierarkia (Data-Information-Knowledge-Wisdom) on informaatiotieteissä paljon käytetty malli tiedon jäsentämiseen. Malli perustuu ajatukseen siitä, että data, informaatio, tieto ja viisaus muodostavat hierarkkisen mallin, jonka alimmalla tasolla on data ja korkeimmalla viisaus (ks. kuva 1).

Kuva 1. Viisauden hierarkia pyramidimallina

Viisauden hierarkian tasot

Viisauden hierarkiasta on olemassa useita erilaisia versioita, joissa hierarkian osien määrä ja sisältö voi vaihdella (Rowley 2007).  Tyypillisesti eri tasot ovat vahvasti liitoksissa toisiinsa ja rakentuvat toistensa päälle. Informaatio edellyttää dataa, tieto informaatiota ja niin edelleen. Viisauden hierarkiaa on käytetty osastensa kontekstualisoimiseen, sekä erityisesti kuvaamaan siirtymiä tasolta seuraavalle. Siirtymäkohdat tasolta toiselle ovat mallin käytössä merkityksellisiä, sillä mallin taustalla on pyrkimys edistää organisaation tietämyksenhallintaa jalostamalla erilaista dataa informaatioksi, tiedoksi ja lopulta viisaudeksi. Tämä tiedon arvon kasvu tasolta toiselle siirtyessä on myös yhteistä mallin eri näkemyksille. Viisauden hierarkian eri tasojen määritelmät on selostettu alla olevassa taulukossa.

Taulukko 1. DIKW-hierarkian tasot mukaillen Rowleyn (2007) jäsennystä. Lähteinä myös Ackoff (1989) Frické​ (2009) ja Zeleny (2006).

Tiedon tasoMerkitys
DataRaaka-aineisto (esim. säähavainnot, kyselyvastaukset). Yksinään epäinformatiivista.
InformaatioDatasta jalostettua, merkityksellistä, käytettävää. Voi antaa vastauksen esimerkiksi kysymyksiin:
Mitä? Kuka? Missä? Milloin? Kuinka monta?
Tieto/tietämysInformaation soveltaminen käytäntöön ja ymmärrys, miten informaatioon voi reagoida. Informaatiosta ohjeiksi. Vastaa kysymyksiin: Kuinka? Miten?
Viisaus Ymmärrys toiminnan perusteista ja kontekstisidonneisuudesta – miksi? Toiminnan ja päättelyketjun kriittinen tarkastelu ja taustalla vaikuttavien arvojen tunnistaminen. Tiedon priorisointi. Mitä ei tiedetä?

Moni informoitu henkilö tietää mitä tehdä, usea tietoa omaava ekspertti tietää kuinka kannattaa toimia, mutta vain harva viisas voi selittää kokonaisvaltaisesti, miksi asia tulee tehdä (Zeleny, 2006)

Käytännössä organisaation tavoitteena on edetä korkeammalle viisauden hierarkian tasolle. Datasta voidaan jalostaa informaatiota prosessoimalla. Prosessiin voi kuulua esimerkiksi kontekstointia, kategorisointia, rajaamista, tiivistämistä, yhdistelyä ja laskemista. Informaatiosta voidaan jalostaa edelleen tietoa, kun sitä yhdistellään muuhun informaatioon ja olemassa olevaan tietoon. Tämä jalostuminen mahdollistaa informaation muuttamisen toimintaohjeiksi.

Muutos tiedosta viisaudeksi ei ole yksiselitteinen, mutta vähimmilläänkin sen saavuttaminen vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä toiminnan perusteista ja siihen vaikuttavista mekanismeista. Se edellyttää oleellisen erottamista epäoleellisesta, sekä koko toiminnan ja ajatteluketjun kriittistä tarkastelua ja taustalla vaikuttavien arvojen tunnistamista. Uusi tieto ja informaatio yhdistyy vanhaan tietoon, kokemuksiin ja intuitioon. Tiedon tasojen välillä liikkuminen ei ole aina yksiselitteistä, ja DIKW-malli on vastaanottanut myös kritiikkiä (Fricke 2009). Olemme kuitenkin YLLI-hankkeessa kokeneet mallin hyödylliseksi viitekehykseksi, mikä auttaa jäsentämään organisaatioiden kohtaamaa informaatiotulvaa.

Tietoperusteisen päätöksenteon tukeminen

Hierarkiaa voidaan soveltaa sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Tutkija pyrkii lähestymään  viisauden tasoa tutkimallaan alalla, samoin kuin tietoperusteisessa päätöksenteossa pyritään tekemään viisaita päätöksiä, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Tietoperustainen päätöksenteko edellyttää riittävää tietoa asiasta, mikä taas vaatii asianmukaisesta, luotettavasta ja käytettävissä olevasta datasta jalostettua informaatiota. Esimerkiksi tiedeviestinnän vaarana on se, että tutkimustieto tarjoillaan yksittäisinä informaationjyvinä, jolloin informaation ja tiedon yhdistely mielekkäällä tavalla oman työn kannalta jää ”vastaanottajan” harteille. Usein tutkimustieto pyritään jakamaan yleistettynä, mahdollisimman luotettavasti suurta joukkoa kuvaavana informaationa tai toimintaohjeina. Voi olla, että paikallinen toimija tarvitsisi täsmällisempää ja hänelle merkityksellisempää tietoa tukemaan toimintaansa. Jotta tutkimustieto tulisi aidosti käyttöön, tutkijoiden tuottaman informaation ja tiedon tulisi muuttua päättäjien ja asiantuntijoiden käsittelyssä tietämykseksi ja viisaudeksi.

Tätä yritämme toteuttaa hankkeen kaupunkiyhteistyön kulmakivenä. Uskomme, että todellinen tietämyksen välittyminen (ja jalostuminen viisaudeksi) edellyttää kaksisuuntaista viestintää ja yhdessä pohtimista, yksisuuntaisen tiedeneuvonnan sijaan. Niinpä toteutamme YLLI-hankkeessa asuinalueiden yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien edistämiseen tähtäävää kaupunkiyhteistyötä työpajamuotoisena yhteiskehittämisprosessina, jossa yhtenä viitekehyksenä käytämme viisauden hierarkiaa. YLLI-kaupunkiyhteistyön tavoitteena on:

1. Tuottaa ja esitellä tutkimustuloksia tavoin, jotka palvelisivat yhteistyökaupunkien tietotarpeita ja suunnitteluprosesseja

2. Kehittää liikuntahallinnon tiedolla johtamista yhteiskehittämisen aikaansaannoksena

3. Oppia ja kehittää parempia tiedeneuvonta tai -viestintätapoja, sekä ottaa opit käyttöön myös yliopisto-opetuksen kehittämisessä

Lähteet

Ackoff, R. L. (1989). From data to wisdom. Journal of applied systems analysis, 16(1), 3-9. http://www-public.imtbs-tsp.eu/~gibson/Teaching/Teaching-ReadingMaterial/Ackoff89.pdf

Frické, M. (2009). The knowledge pyramid: A critique of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 35(2), 131–142. https://doi.org/10.1177/0165551508094050                       

Rowley, J. (2007). The wisdom hierarchy: Representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 33(2), 163–180. https://doi.org/10.1177/0165551506070706

Zeleny, M. (2006). Knowledge-information autopoietic cycle: Towards the wisdom systems. International Journal of Management and Decision Making, 7(1), 3–18. https://doi.org/10.1504/IJMDM.2006.008168