Innostunutta ja yhdessä miettivää keskustelua YLLI:n seminaarissa ”Tiedolla johtaen yhdenvertaiseen liikunnalliseen lähiöön” 22.11.2022

Innostuneet ja tiedonjanoiset osallistujat ovat tärkeä osa onnistunutta seminaaria. YLLI-hanke piti seminaarin ”Tiedolla johtaen yhdenvertaiseen liikunnalliseen lähiöön” tiistaina 22.11.2022 Helsingissä Ympäristöministeriön tiloissa.

Iltapäivän mittaisen seminaarin aloitti avaussanoilla Lähiöohjelma 2020-2022:m koordinaattori, ympärustöneuvos Jaana Nevalainen. Tämän jälkeen tutkijat esittivät keskeisiä toimintoja ja työkaluja, jotka voivat kehittämään ja suunnittelemaan asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia liikunnalliseen arkeen ja elämään. Tutkijoiden esitelmiä jaksotettiin työryhmätyöskentelyillä, joissa yhdessö pohdittiin ratkaisuja ja ja ideoita eri näkökulmista ja lähtökohdista, kuinka asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia voitaisiin edistää. Mitä tutkijoidemme esittämät toiminnot vaatisivat, että niitä voitaisiin jalkauttaa asiantuntijatyöhön. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 40 kuulijaa, joista osa oli paikan päällä Pankkisalissa ja osa osallistui aktiivisesti videon välityksellä.

Seminaarin työpajavaiheissa yhdessä kehitetyistä ideoista ja ratkaisuista tullaan julkaisemaan täällä YLLI:n blogissa laajempi ja kattavampi kirjoitus lähiaikoina.

Ympäristöneuvos Jaana Nevalainen avaa tilaisuuden Lähiöohjelman 2020-2022 tervehdyksellä (Kuva: Petteri Muukkonen)
Projektitutkija Janne Pyykönen esittelee kehitettyjä toimintamalleja. (Kuva: Petteri Muukkonen)
Jyväskylän yliopiston tiimin vetäjä Mikko Simula vetää päivän annin yhteen. (Kuva: Petteri Muukkonen)

LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä: Monipuolisuustyökalu

Monipuolisuustyökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden monipuolisuuden arviointiin. Monipuolisuustyökalu mahdollistaa kuntien eri alueiden väliset vertailut käyttäjän asettamien liikuntapaikkatyyppien perusteella. Työkalussa on valittavissa yleisiä, valmiiksi asetettuja liikuntapaikkatyyppien kategorisointeja, joita voidaan tarkastella postinumeroalueittain. Lisäksi käyttäjä voi tuoda haluamastaan alueesta geometriatiedoston monipuolisuustyökalulla analysoitavaksi

Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun.
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen: 
lipasinfo.fi

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)

Monipuolisuustyökalun tausta

YLLI-tutkimushanke toteutti vuonna 2022 kehitystyönä ”Monipuolisuustyökaluksi” nimetyn toiminnon Lipas-järjestelmään (www.lipas.fi). Työkalun kehittämisen taustalla oli YLLI-hankkeessa tehty tutkimus koskien liikuntapaikkojen monipuolisuutta Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien eri osissa. Monipuolisuuslaskenta perustuu väestön mahdollisuuksiin harrastaa erilaisia liikuntamuotoja oman asuinpaikan lähistöllä.

Lipas-projektin rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Jyväskylän yliopistolta. YLLI-tutkimushanke on osa Ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Miten monipuolisuustyökalua käytetään?

1. Monipuolisuustyökalun käyttöönotto ja tiedot

Lipas-järjestelmään on kehitetty paikallisten liikuntaolosuhteiden monipuolisuutta ja väestötietoja yhdistävä monipuolisuustyökalu. Työkalu löytyy Liikuntapaikat-osion karttanäkymästä rekisteröityneille käyttäjille (https://www.lipas.fi/rekisteroidy). Monipuolisuustyökalun laskema monipuolisuusindeksi kuvaa erilaisten liikuntaympäristöjen määrää kävelyetäisyydellä. Monipuolisuusindeksi lasketaan kaikille käyttäjän valitseman analyysialueen sisältämille 250 x 250 m väestöruuduille, joilla asuu vähintään yksi henkilö. Alueellisessa tarkastelussa työkalu laskee koko alueelle väestöpainotetun keskiarvon yksittäisten väestöruutujen monipuolisuusindekseistä. Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon ja kuvaavat toistaiseksi 1.1.2020 tilannetta. Kunnissa olevat liikuntapaikka-aineisto kuitenkin päivittyy jatkuvasti ja muutokset välittyvät reaaliajassa monipuolisuustyökaluun.

ESIMERKKI 1.

Monipuolisuustyökalussa analysoitavalla alueella on kaksi väestöruutua. Toisessa asuu yksi ja toisessa kymmenen henkilöä. Yhden asukkaan väestöruudussa on halutun analyysietäisyyden piirissä viisi erilaista liikuntapaikka (esim. pallokenttä, liikuntasali, uimaranta, tenniskenttä ja kuntorata). Työkalun käyttäjän valitsemilla asetuksilla, näiden liikuntapaikkojen väestöruudulle antama monipuolisuusindeksi on 5. Vastaavasti kymmenen henkilön väestöruudun ympäristössä on yksi liikuntapaikka (esim. frisbeegolfrata) ja tällöin kyseisen ruudun monipuolisuusindeksi on 1. Analyysialueen väestöpainotetuksi monipuolisuusindeksi muodostuu tällöin 1,36 (1/11*5 + 10/11*1). Eli väestöpainotettu indeksi kuvaa kaikkien alueen asukkaiden keskimääräistä lähiympäristön liikuntapaikkojen monipuolisuutta.

Käyttäjä voi valita säteen, jonka sisällä olevat liikuntapaikat otetaan huomioon laskennassa (oletuksena 800 m, etäisyys voidaan valita väliltä 500 – 1 500 m). Etäisyys perustuu tieverkostoa pitkin kuljettavaan matkaan kohteeseen ja lähtöpisteenä käytetään väestöruudun keskipistettä. Etäisyyden laskenta perustuu avoimeen OpenStreetMap-aineistoon ja OSRM-työkaluun ja siinä käytetään kävellen käytössä olevaa tie- ja polkuverkostoa.

Monipuolisuustyökalun käytössä on tärkeää huomioida liikuntapaikkatyypeille määritetyt kategoriat. Liikuntapaikkojen monipuolisuutta kuvaava monipuolisuusindeksi perustuu kategorioihin, joihin erilaiset liikuntapaikkatyypit on määritetty. Kategorioita voi olla käyttäjän haluama määrä ja käytännössä niiden määrittämisessä vain mielikuvitus on rajana.

ESIMERKKI 2.

Käyttäjä voi määrittää itse haluamansa kategoriat eri perusteilla. Tässä on kuvattu muutama esimerkki mahdollisista kategorioista:

LIIKUNTALAJIEN MONIPUOLISUUS

  • Kategorioihin on sijoiteltu kaikki Lipas-järjestelmän tyyppiluokat lajien mukaan (tämä on myös oletuskategorisointi). Tällöin yksittäiset kategoriat muodostuvat esim. uintiin, ampumaurheiluun, lentopalloon, curlingiin jne. soveltuvista olosuhteista. Käyttäjä voi kertoimien avulla antaa suuremman monipuolisuusarvon usean lajin harrastamiseen soveltuville liikuntapaikoille (esim. liikuntahallit tai lähiliikuntapaikat). Näille voidaan antaa monipuolisuusindeksin kertoimeksi vaikkapa 3, kun se tenniskentille on 1.

TALVILAJIEN TAI KESÄLAJIEN MONIPUOLISUUS

  • Monipuolisuusindeksissä huomioidaan vain talvella (lumisena aikana) käytössä olevat liikuntapaikat kuten hiihtoladut, luistelukentät jne, jotka on kategorisoitu eri lajien mukaisesti. Tällöin saadaan tietoa liikuntamahdollisuuksien monipuolisuudesta talvella. Vastaava voidaan tehdä myös sulanmaan lajeille, jolloin voidaan vertailla liikuntamahdollisuuksia vuodenajan perusteella.

KANSANTERVEYDELLISET LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

  • Kategorisoinnissa huomioidaan vain laajojen väestöryhmien terveyttä edistävät liikuntamahdollisuudet. Näitä voivat olla esimerkiksi uimahallit, kuntoradat, pyöräilyreitit, kuntosalit tai pallokentät. Näin voidaan kuvata väestölle merkityksellisten ”perusliikuntapaikkojen” monipuolisuutta kunnan eri osissa.

LAJIKOHTAISET LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

  • Laskentaa voidaan tehdä vain yksittäisen liikuntalajin osalta. Esim. jalkapallon olosuhteita tarkasteltaessa voidaan laskentaan ottaa mukaan pallokentät, jalkapallohallit, jalkapallostadionit ja yleisurheilukentät, jolloin saadaan tietoa, miten kattavasti jalkapalloa pystytään harrastamaan alueellisesti.

HUOM! Kategorisointi ei huomioi yleisimpiä arkiliikuntaan tai ulkoiluun liittyviä liikuntamuotoja, jotka ovat mahdollisia periaatteessa missä tahansa. Esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä tai kävelyteitä käytetään tietenkin hyvin monimuotoisesti kävelyyn, lenkkeilyyn, pyöräilyyn tai vaikkapa rullalautailuun. Näitä ei ole kuitenkaan monipuolisuustyökalussa huomioitu, vaan kategoriat pohjautuvat Lipas-järjestelmässä käytettävään tyyppiluokitteluun (https://www.jyu.fi/sport/fi/yhteistyo/lipas-liikuntapaikat.fi/lipas-2019-2-0/tyyppikoodit_lipas2022.xlsx)

2. Monipuolisuustyökalun käyttö

Analyysityökaluja pääsee käyttämään päälle ruudun (https://lipas.fi/liikuntapaikat) vasemmasta alalaidasta löytyvästä kuvakkeesta (punaisella ympyröity)

Työkalun käyttöönoton jälkeen täytyy ensimmäisenä päättää, mitä aluetta on tarkoitus analysoida. Lipas-järjestelmä tarjoaa oletuksena postinumeroalueisiin perustuvaa luokittelua. Tällöin käyttäjä valitsee ensimmäisenä halutun kunnan, jonka jälkeen kartalle päivittyy kyseisen kunnan postinumeroalueet. Sen jälkeen valitaan haluttu analyysialue, joka siis tässä esimerkissä on postinumeroalue. Postinumeroalueen valinnan jälkeen (valinta tehdään joko kartalta tai ruudun vasemman reunan taulukosta) laskee ohjelma väestöpainotetun monipuolisuusindeksin kyseisille yhdelle tai useammalle alueelle. Oletuksena näytetään monipuolisuusindeksin aluetasolle yleistetty, väestöpainotettu keskiarvo. Vaihtoehtoisesti voit tarkastella tuloksia ruututasolla (250 m x 250 m) valitsemalla tulosruudukon aktiiviseksi ”asetukset” välilehdeltä.

Vaihtoehtona postinumeroalueille, käyttäjä voi myös itse tuoda haluamansa alueen geometriatiedostona työkalun analysoitavaksi. Tuetut tiedostomuodot ovat shapefile-, GeoJSON- ja KML-muodot (huomioi monipuolisuustyökalussa kuvatut tiedostokohtaiset ohjeet).

3. Monipuolisuustyökalun antamien tietojen tulkinta

Monipuolisuustyökalun antamat tiedot tiivistyvät yksittäiseen käsitteeseen: monipuolisuusindeksiin. Monipuolisuusindeksille ei ole määritelty tavoite- tai suositustasoa – eli ei ole standardia, joka kertoisi miten paljon lähiympäristössä tulisi olla erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Tulee muistaa, että indeksin arvo on aina riippuvainen siitä, millaista liikuntapaikkatyyppien kategorisointia käytetään ja kuinka kattavasti liikuntapaikat on Lipas-järjestelmään tallennettuna. Työkalusta saadaan totuudenmukaisin kuva, kun kunnan omistamien kohteiden lisäksi tiedot löytyvät myös esimerkiksi yritysten tai yhdistysten omistamista liikuntapaikoista. Tällöin saadaan kokonaiskuva kaikista liikuntamahdollisuuksista, joita väestöllä on käytettävissään. Työkalu onkin tarkoitettu eri kuntien, kunnan sisäisten alueiden tai muiden kokonaisuuksien vertailuun joko nykytilassa tai pitkittäisaineistona niin, että monipuolisuusindeksit tarkistetaan säännönmukaisesti ja niiden kehittymistä seurataan. Samalla myös kunnassa tulee tehdä aktiivisesti töitä liikuntapaikkatietojen ylläpitämiseksi.

Analysoitavan alueen tiedot on saatavissa karttanäkymän lisäksi GeoJSON-formaatissa. Myöhemmin valmistuu excel-taulukkomuoto, jossa tiedot on mahdollista ladata.

Iäkkäitä maahanmuuttajia liikuttavat ympäristö ja omankieliset

Kirjoittajat: Elina Hasanen (JyU) ja Anna-Katriina Salmikangas (JyU)

YLLI-tutkimuksessa on valmistunut Jesse Ukkosen pro gradu  -tutkielma maahanmuuttajien liikunnan mahdollisuuksista ja esteistä Jyväskylän Huhtasuolla. Aihe on ajankohtainen, sillä yksi tämän hetken liikuntapolitiikan haasteista on parantaa kasvavan ulkomaalaistaustaisten joukon liikuntamahdollisuuksien yhdenvertaisuutta. Tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset, etenkin naiset, harrastavat liikuntaa vähemmän kuin kantaväestö. Kulttuuritaustaan liittyvää syrjintää ei myöskään ole saatu kitkettyä liikunnan ja urheilun kentiltä.

Tutkielmasta piirtyy koko lailla myönteinen kuva Huhtasuosta: venäläistaustaiset haastatellut viihtyivät alueella ja kokivat liikkumismahdollisuudet itselleen riittäviksi. Ulkomaalaistaustaisuuteen liittyviä esteitäkin liikkumiselle kuitenkin löytyi.

Tässä kirjoituksessa kerromme tutkielman päähavainnoista. Jesse Ukkosen liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma Venäjänkielisten maahanmuuttajien liikkuminen ja liikkumisen esteet Huhtasuolla kokonaisuudessaan on luettavissa täällä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210104823.

”Samalla seurustelua”

Aineistona tutkielmassa oli yhdentoista 45–83-vuotiaan venäläistaustaisen henkilön haastattelu. Heistä kymmenen oli iäkkäitä ja he olivat yhtä lukuunottamatta naisia. Kaikki haastatellut asuivat Huhtasuolla, jossa juuri venäläistaustaiset ovat suurin maahanmuuttotaustaisten ryhmä.

Venäjää puhuvien yhteisö omalla asuinalueella olikin tärkeä asia liikunnan kannalta. Kävelylenkeille, jumppaan ja pelaamaan lähdettiin usein omaa kieltä puhuvien ystävien kanssa. Liikunnalla oli sosiaalista merkitystä; sen kautta oltiin yhteydessä omaan venäläisyhteisöön. Paikallinen Monikko-yhdistys oli venäläistaustaisten iäkkäiden merkittävä liikuttaja ja arjen monipuolistaja.

Terveyden ylläpito korostui myös liikunnan merkityksissä. Liikunnan terveysvaikutuksia tunnettiin ja liikkumattomuuden seurauksia haluttiin välttää. Iäkkäillä haastatelluilla oli henkilökohtaista kokemusta päivittäisen ulkoilun ja kuntoilun vaikutuksista hyvinvointiinsa. Kotisohvalle jäämistä pidettiin kehnona ajanviettotapana, jopa laiskuutena, ja ideaalina liikkumista harrastuksissa tai edes arkisen asioinnin yhteydessä. Venäläistaustaisten iäkkäiden liikkumismuodot olivat tyypillisiä suomalaisille iäkkäille, kuten kävely, ulkoilu, sienestys ja marjastus.

Esteinä ”laiskuus”, terveysongelmat, kieli ja korona

Liikkumisen esteistä kysyttäessä asuinympäristöön liittyviä syitä ei paljonkaan mainittu. Kuten Ukkonen toteaa, ”Vaikka haasteltavat osasivat nimetä monia erilaisia henkilökohtaisia ja olosuhteisiin liittyviä liikkumisen esteitä, hyvin harvat niistä liittyivät Huhtasuon liikkumisympäristöihin”.

Esteiksi koettiin usein terveysongelmat tai yleisemmin hyvinvointiin liittyvä voimattomuus tai ”laiskuus” – ”minä itse vain”, kuten yksi haastateltu totesi. Osalle oli ilmaantunut vaivoja, jotka saattoivat estää henkilölle aiemmin tärkeät liikuntamuodot. Urheilutarkoituksessa liikkuminen oli monelle ollut osa nuoruutta, ja siihen peilatessa nykyinen liikkuminen oli heille rajoittunutta.

Kielitaidon puutteen on havaittu muutamissa aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa rajoittavan ulkomaalaistaustaisten liikuntaa. Niin oli tässäkin tutkielmassa. Ohjaus omalla kielellä oli toivottua ja sen puutteen koettiin rajoittavan uuteen lajiin pääsyä. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelu olisi hankalaa aloittaa.

Koronapandemia oli myös keskeisesti rajoittanut haastateltujen liikuntaa. Moni iäkkäiden suosima liikkumismuoto, kuten ryhmäliikunta ja vesiliikunta, olivat tauolla, tai huoli tartunnan saamisesta esti liikuntapaikoille menemisen.

Huhtasuon liikkumisympäristöjen saavutettavuus ja sen kehittäminen

Lähiön liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuteen vaikutettiin olevan pääosin tyytyväisiä. Tärkeää oli, että kodin lähiympäristössä sijaitsi luonto- ja virkistysalueita, joissa pystyi liikkumaan ympäri vuoden, eikä liikkumisympäristöjä tarvinnut lähteä etsimään kauempaa. Tavallisiin liikkumisen paikkoihin, kuten kävelyteille, lähimetsiin ja järveä ympäröivälle kuntoradalle, oli helppo päästä kävelemään. Maantieteellinen saavutettavuus siis oli hyvä ainakin niissä liikkumismuodoissa, joita haastatellut koronapandemian aikana harrastivat.

Tiedollisen saavutettavuuden ulottuvuudella vaikutti osalla haastatelluista olevan hieman haasteita. He olivat melko niukasti liikkuvia ja kokivat, etteivät tiedä riittävästi siitä, missä kaikkialla ja miten kaikin tavoin voisivat liikkua.

Varsinaisia liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaiseen saavutettavuuteen liittyviä merkittäviä ongelmia ei aineiston pohjalta löytynyt, mutta Ukkonen tunnistaa useita toimenpiteitä, joilla saavutettavuutta voisi parantaa. Seuraavaan olemme poimineet näitä suosituksia.

Iäkkäiden maahanmuuttajien liikkumisen edistämiseksi tarvitaan:

  • Monikanavaista ja monipuolista tiedottamista, jossa hyödynnetään maahanmuuttajien yhdistyksiä ja järjestöjä. Yhdistyksiin kuulumattomien maahanmuuttajien tavoittaminen on haaste.
  • Monipuolisten matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien tarjoamista, sillä fyysisistä vaivoista huolimatta on halua löytää toimintaa, johon pystyy osallistumaan.
  • Omankielistä ohjausta liikuntaharrastuksen aloitusvaiheessa.
  • Kevyen liikenteen väylien hyvää kunnossapitoa asuinalueilla, sillä lähiympäristön kävelymahdollisuudet ovat päivittäisen aktiivisuuden kannalta keskeisiä.
  • Uusia toimenpiteitä liikuntatoiminnan uudelleen aktivoimiseksi koronapandemian jälkeen.
  • Yhteistyötä kuntien ja yhdistysten, erityisesti maahanmuuttajien omien yhdistysten, välillä.

YLLI esittämässä kestävän ja saavutettavan liikuntainfrastruktuurin konferenssissa Prahassa

Tsekin Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden kunniaksi järjestettiin Prahassa 22.9. urheilua ja liikuntaa koskeva konferenssi. Puheenjohtajakauden painopisteiden mukaisesti konferenssin teemana toimi kestävä, saavutettava ja esteetön liikuntainfrastruktuuri (sustainable and accessible sports infrastructure).

Kirjoittaja: Marisofia Nurmi (Helsingin yliopisto)

Saimme kutsun esitellä ja toimia panelistina liikuntainfrastruktuurin paikallisuutta koskevassa sessiossa. Puheenvuorossa keskityin kertomaan Lipas liikuntapaikkatietojärjestelmään kehitetyistä analyysityökaluista (liikuntapaikkojen saavutettavuustyökalu ja monipuolisuustyökalu), sekä yhteiskehittämisen kokemuksistamme liikuntapalvelujen tiedolla johtamista koskien (ks. esitysdiat täältä). Puheenvuoro herätti mielenkiintoa ja keskustelua. Monissa maissa ei ole liikuntapaikkatietojärjestelmää, tai tietojärjestelmät on suunniteltu yksinomaa taloudellisten muuttujien kuten kulujen seuraamiseksi eivätkä sovellu laajempaan käyttöön. Toimiva ja hyvin suunniteltu liikunnan paikkatietomuotoinen järjestelmä on kuitenkin pitkälti tehokkaan, monipuolisen ja saavutettavan liikuntapalveluverkoston suunnittelun edellytys. Niinpä tällaisen järjestelmän olemassaolon tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivat myös heitä, joilla vastaavaa ei vielä ole.

Konferenssin teema sopi hyvin yhteen YLLI-hankkeemme kantavan teeman, eli liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kanssa. Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiinkin liikuntainfrastruktuurin yhdenvertaista saavutettavuutta muun muassa eri sukupuolten ja liikuntarajoitteiden näkökulmista, sekä niiden maantieteellisen saavutettavuuden näkökulmasta. Lisäksi keskusteltiin paljon liikuntainfrastruktuurin kestävyydestä ja energiatehokkuudesta. Puhujakaartissa oli mukana ministeriöiden ja EU komission virkahenkilöitä, tutkijoita, järjestöjen edustajia ja yrittäjiä.

Seuraavana päivänä oli Euroopan urheiluviikon (European Week of Sport) avajaisjuhla. Vuosittain järjestettävä Euroopan urheiluviikko on Euroopan komission aloite, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa kaikkia eurooppalaisia liikkumaan enemmän. Teemaviikon aikana järjestetäänkin monia liikkumiseen aktivoivia tapahtumia ympäri Eurooppaa.

Euroopan urheiluviikon avajaisjuhlassa kuultiin ja nähtiin puheita, urheilijoiden haastatteluita, esityksiä sekä pääsiin kokeilemaan erilaisia liikunnallisia tehtäviä ja lajeja. Kuva: Marisofia Nurmi

Seminaarikutsu: Tiedolla johtaen yhdenvertaiseen liikunnalliseen lähiöön 22.11.2022

TIEDOLLA JOHTAEN YHDENVERTAISEEN LIIKUNNALLISEEN LÄHIÖÖN

ti 22.11.2022

klo 12-17

Pankkisali, ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki

Kutsukirje

Tervetuloa mukaan Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI) -tutkimushankkeen ja Lähiöohjelman järjestämään ”Tiedolla johtaen yhdenvertaiseen liikunnalliseen lähiöön” -seminaariin. Mukana tapahtumassa on myös Hyvä lähiö: Paikkatieto ja asukaskokemukset viihtyvyyden ja elinvoiman arvioinnissa ja kehittämisessä (HYVIÖ) -tutkimushanke. Alustuksia ja osallistavaa työpajatoimintaa sisältävässä seminaarissa muodostetaan kokonaiskäsitys liikuntapalveluiden ja liikkumisympäristöjen saavutettavuudesta, esitellään saavutettavuuden arviointiin soveltuvia aineistoja ja työkaluja sekä edistetään tiedontuottajien, asiantuntijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Työpajakeskusteluista kootaan yhteenveto, joka jaetaan tilaisuuteen osallistujille.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien edistämisestä kiinnostuneille. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi kuntaorganisaation eri hallinnonaloilla ja muissa yhteisöissä työskentelevät yhdenvertaisuudesta ja liikuntapalveluista kiinnostuneet. 

SEMINAARIN AJANKOHTA JA PAIKKA

Seminaari toteutetaan tiistaina 22.11.2022 klo 12:00-17:00 Ympäristöministeriön pankkisalissa (Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki). Työpaja järjestetään lähtökohtaisesti lähitapaamisena, mutta myös etäosallistuminen on mahdollista.

ILMOITTAUTUMINEN

Seminaariin ilmoittaudutaan ennakkoon. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 11.11.2022 osoitteessa https://link.webropol.com/s/ylliseminaari

SEMINAARIN OHJELMA

12:00   Seminaarin avaaminen ja YLLI-tutkimushankkeen esittely

12:15   Avauspuheenvuoro: Lähiöohjelma, Jaana Nevalainen

12:30   Alustus: Yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet ja tiedolla johtamisen yhteiskehittäminen YLLI-hankkeessa

12:50   Työpaja I: Tiedolla johtaminen eri työtehtävissä/organisaatioissa

13:45   Kahvitauko

14:15   Alustukset: Työkaluja tiedolla johtamiseen

– LIPAS-analyysityökalut: Saavutettavuuslaskenta ja monipuolisuusindeksi (YLLI-hanke)

– Paikkatietoaineistoja viher- ja vesialueiden saavutettavuudesta (HYVIÖ-hanke)

– Liikkumismahdollisuuksien saavutettavuuden ulottuvuudet (YLLI-hanke)

15:45   Työpaja II: Saavutettavuuden ulottuvuudet käytännön työkaluna

16:45   Yhteenveto seminaarista

17:00   Seminaari päättyy

LISÄTIEDOT 

YLLI-hanke: Janne Pyykönen, janne.t.pyykonen@jyu.fi

Ympäristöministeriö: Jaana Nevalainen, Jaana.Nevalainen@gov.fi

Seminaari on osa laajempaa Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö-tutkimushanketta. Lue lisää osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/  

#Lähiöohjelma 2020-2022