Uusia työntekijöitä ja jännittäviä aikoja projektissa

Elämme jännittäviä aikoja muuttoprojektissa. Projektipäällikkö Katariinan puhelin pirisee tauotta, sillä Museoviraston kokoelmakeskuksesta vuokratut upeat, uudet tilat alkavat olla muuttovalmiit, ja pian alkaa uusi, aiempaa intensiivisempi vaihe projektissa. Maaliskuun alussa lähtevät nimittäin ensimmäiset esinekuljetukset Yliopistomuseon vanhoista kokoelmatiloista kokoelmakeskuksen uusiin tiloihin.

Muuttotiimi on saanut myös vahvistusta. Helmikuun alussa projektissa aloitti kolme uutta työntekijää, jotka kaikki uhkuvat jo intoa päästä tositoimiin. Konservaattorit Hanna, Jenni ja Riina on helmikuun aikana huolellisesti perehdytetty, työvälineet hankittu, ja muuttotiimiläisten arki on lähtenyt rullaamaan tasaista, mutta moneen suuntaan polveilevaa polkuaan. Uudet tiimiläiset kertovat, että tunnelma on innostunut, vaikka pää onkin vielä pyörällä. Pää saattaa mennäkin helposti pyörälle: muutettavia kokoelmatiloja Yliopistomuseolla kun on lukuisia, ja muutettavia objekteja kymmeniä tuhansia. Aivan noviiseja uudet tiimiläiset eivät muuttohommissa kuitenkaan ole. Hanna on aiemmin työskennellyt Kansallismuseon kokoelmien siirroissa, ja Jenni Haminan kaupungin museoiden esinemuutossa. Näissä projekteissa kartutetut opit tulevat varmasti käyttöön Yliopistomuseon muutossa.

Projektipäällikkö Katariina perehdyttää projektityöntekijöistä Jenniä ja Hannaa väliaikaisten puhdistustilojen käytäntöihin. Kuva: Riina Uosukainen

Tiimiläiset odottavat projektilta eniten uuden oppimista, tavoitteiden saavuttamista ja erilaisten kokemusten kartuttamista. Uudet tiimiläiset odottavat innolla myös vaarallisten aineiden parissa työskentelystä aiheutuvia haasteita ja turvallisten ratkaisujen löytämistä. Kuten aiemmissa blogikirjoituksissa on jo mainittu, Yliopistomuseon kokoelmat sisältävät erityisen paljon työntekijöille mahdollisesti vaaraa aiheuttavia aineita. Näihin perehdymme myöhemmissä bloggauksissa tarkemmin, mutta uudet tiimiläiset ovat jo Yliopistomuseon perehdytysmateriaaliin sisältyvästä vaarallisten aineiden oppaasta lukeneet, millaisia vaaroja museoesineissä saattaa piillä. Konservaattori Riina on myös aktiivisesti mukana Pohjoismaisen Konservaattoriliiton Suomen osaston Asbesti- ja haitta-aineryhmän toiminnassa. Jenni mainitsee kokoelmakeskuksen pakastuskäytännöt kiinnostavana mahdollisuutena oppia lisää. Suuri osa esineistä pakastetaan ennen uusiin kokoelmatiloihin siirtämistä. Tästäkin bloggaamme kevään aikana lisää!

Projektityöntekijä Jenni pakkaa pienoismalleja muuttokuljetusta varten. Kuva: Anni Tuominen

Uusilla tiimiläisillä on jo visio, että uusissa kokoelmatiloissa kaikki esineet tulevat olemaan hyvässä järjestyksessä. ”Uusiin tiloihin muutossa miellyttävintä on se, että siellä odottaa tyhjät hyllyt, joita päästään täyttämään”, pohtii Riina. Hyvällä esineiden sijoittelun suunnittelulla tyhjät hyllyt saadaan täytettyä viimeistä kuutiosenttiä myöden, ja näin tilankäyttö optimoitua.

Museoammatillisia muuttomiehiä on nyt uusien vahvistusten myötä tiimissä 8 ja jokainen käsipari tulee tarpeeseen!

Anni Tuominen, konservaattori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.