Viisaan muijan voide – museon myrkkyprojektin helmiä

Yliopistomuseolla on käyty läpi kuluneen kesän ja syksyn aikana museon mielenkiintoista kemikaalikokoelmaa. Kokoelmissa on yli 2000 kemikaalia, joiden joukkoon kuuluu esimerkiksi lääkkeitä, kemikaalinäytteitä, analyysisarjoja, kemian opetuskokoelmia ja hammaslääketieteen paikka-aineita.

Kemikaaliselvityksen eli tuttavallisemmin myrkkyprojektin päättymisen kunniaksi marraskuun esineeksi valikoitui Viisaan muijan voide -linimentti, joka innoitti projektiin osallistuneita museolaisia. Muistutamme, että tässä kirjoituksessa mainitut lääkkeet ja reseptit ovat historiallisia, emmekä suosittele niiden käyttöä tai valmistusta kotona.

Voidetta kaikkiin vaivoihin

Viisaan muijan voide on linimentti eli nestemäinen lääke, jota sivellään tai hierotaan iholle. Linimenttejä on käytetty erilaisiin särkyihin, kuten reumaan, nyrjähdyksiin ja palovammoihin. Niitä valmistettiin apteekeissa tai tilaustuotteina.

Ruskea, kulmikas lasipullo.
Viisaan muijan voidetta -pullo, jonka taustapuolella on lueteltu tuotteen sisältö. Kuvat: Helsingin yliopistomuseo / Jenni Jormalainen.
Jatka lukemista ”Viisaan muijan voide – museon myrkkyprojektin helmiä”

Taivaallinen tulokas – Observatorion meteoriitti

Vanhoihin esineisiin ei yleensä saa näyttelyissä koskea, mutta Helsingin observatorion meteoriitti on poikkeus. Se on huomattavasti vanhempi kuin mikään muu esine Observatoriolla, mutta näyttelyssä se on nimenomaan yleisön tunnusteltavana. Observatorion näyttelyn 10-vuotisjuhlan kunniaksi meteoriitti on kuukauden esine lokakuussa.

Metallinen, kiiltävä meteoriitti lepää sinisellä pöydällä. Kuvan oikeasta yläkulmasta tuleva käsi koskettaa meteoriittia yhdellä sormella.
Saa koskea! Kuva: Paula Kyyrö / Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Taivaallinen tulokas – Observatorion meteoriitti”

Marmorinen Porthan-muotokuva

Henrik Gabriel Porthan (1739 ̶ 1804), Helsingin yliopiston edeltäjän, Kuninkaallisen Turun akatemian kirjastonhoitaja ja kaunopuheisuuden ja runouden professori, oli suosittu henkilö 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana. Häntä pidetään Suomen historiankirjoituksen isänä. Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaan Galleria Academicaan kuuluu suuri joukko veistosmuotokuvia. Niiden joukossa on myös marmorinen, seppelepäinen toogaan pukeutunut Porthanin muotokuva, tämän kuukauden esineemme. Sen on veistänyt ruotsalainen kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand (1828 ̶ 1906). Veistos on melko painava ja korkeudeltaan 82,5 cm. Sille kuuluu myös mahonkinen, 151 cm korkea jalusta.

Valkoinen miestä esittävä rintakehään rajoittuva patsas, jolla on seppele päässään ja viitan yläosa näkyvillä. Patsas on kahden puisen eri kokoisen lavan päällä ja pinontavaunun nostimessa.
Marmorinen Porthanin muotokuva on tällä hetkellä sijoitettuna kokoelmatilaan. Kuva: Johannes Keltto / Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Marmorinen Porthan-muotokuva”

Hampaiden panoraamaröntgenkuvaus – suomalainen keksintö

Sodan jälkeen vuonna 1945 hammaslääketieteen tohtori Yrjö V. Paatero työskenteli Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, vastuullaan röntgentutkimukset ja –diagnostiikka. Aikaa Paateron kaipaamalle tutkimustyölle ei kuitenkaan riittänyt, kun päivät täyttyivät rutiinityöstä. Filmi asetettiin potilaan suun sisään kerta toisensa jälkeen, sillä koko hampaiston tilan selvittämiseksi oli otettava useita röntgenkuvia. Tähän on oltava jokin nopeampi ratkaisu, Paatero tuumi, ja panoraamaröntgenkuvauksen siemen oli itänyt. Tie tähän hetkeen ei kuitenkaan ollut yksioikoinen, eikä jatkokaan mutkaton.

Tuolilla istuva nainen, jonka pään ympärillä on metallinen häkkyrä ja oikealla puolella röntgenkamera ja vasemmalla valkotakkinen mies, joka säätää telineeseen asetettua kaarevaa röntgenfilmilevyä.
Pantomografi käytössä Helsingin yliopiston hammasklinikalla Fabianinkadulla. Vasemmassa reunassa Yrjö. V. Paatero. Kuva on julkaistu Uusi Suomi -lehden artikkelissa vuonna 1953. Kuva: Yrjö V. Paateron arkisto, yksityisomistuksessa.
Jatka lukemista ”Hampaiden panoraamaröntgenkuvaus – suomalainen keksintö”

Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi

Tämänkertainen kuukauden esineemme on puinen kengitysvälinelaatikko. Eläinlääkintäeversti Georg Öhman (1891–1957) sai sen lahjaksi joulukuussa 1941. Lahjoitusajankohdasta huolimatta kyseessä ei ollut joululahja, vaan syntymäpäivälahja Öhmanin täyttäessä 50 vuotta.

Kaksiosainen kuva. Ensimmäisessä kuvassa on puinen litteä laatikko. Laatikon kannessa on metallilaatta, johon on kaiverrettu lahjoittajan ja saajan nimet. Toisessa kuvassa laatikko on auki. Siinä näkyvät laatikon kanteen ja pohjaan pienillä puisilla tuilla kiinnitetyt kengitysvälineet.
Kengitysvälinelaatikko on vaaleaa, lakattua puuta. Jokaiselle välineelle on laatikossa oma, tarkoin mitoitettu paikkansa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.
Jatka lukemista ”Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi”

Viron värikäs ylioppilaslakkiperinne

Tarton yliopisto täyttää kesäkuun viimeisenä päivänä 390 vuotta. Sen kunniaksi on Kuukauden esineenä ensimmäisen virolaisen ylioppilasjärjestön lakki, mutta esittelyssä ovat myös ylioppilaslakki neuvostoajalta ja virolainen lakkiperinne.

sinisestä huopakankaasta valmistettu lipallinen lakki, jota koristaa valkoinen tähtikuvio. Lakkia kiertää mustavalkoinen nauha ja sen lippa on musta.
Helsingin yliopistomuseon kokoelmaan kuuluu Virossa 1930-luvulla vaihto-oppilaana olleen opiskelijan lakki. Lipallinen lakki, jota koristaa valkoinen tähtikuvio, on valmistettu sinisesta huopakankaasta ja sen alareunaa kiertää mustavalkoinen nauha. Lakin lippa on musta. Kuva: Mai Joutselainen, Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Viron värikäs ylioppilaslakkiperinne”

Muisto oppineiden seremoniasta

Tänä keväänä juhlimme taas maistereita ja tohtoreita Helsingin yliopiston tiedekuntien juhlallisissa promootioissa. Yliopistossamme promootioiden historia on pitkä: ensimmäinen Turun akatemian (nykyisin Helsingin yliopisto) promootio järjestettiin jo vuonna 1643.  Promootiokevään kunniaksi kuukauden esineemme on yksi monista kokoelmiemme promootiomuistoista, filosofisen tiedekunnan promootiotaulu vuodelta 1894.

Kehystetty taulu, jossa suuri määrä henkilöiden valokuvia liimattuna kartongille.
Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen.

Promootiotauluja tehtiin 1800­­­-luvun loppupuolelta 1950-luvulle saakka. Yliopistomuseon kokoelmissa niitä on kaikkiaan 8 kappaletta, joista vanhin on vuodelta 1890 ja uusin vuodelta 1957. Promovendien kuvia on toisinaan koottu myös valokuva-albumiksi, jollainen on annettu muistolahjana yleiselle seppeleensitojattarelle.

Jatka lukemista ”Muisto oppineiden seremoniasta”

C. L. Engelin rakennuspiirustus Helsingin yliopiston päärakennuksesta

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai I antoi lokakuussa 1827 määräyksen Keisarillisen Turun akatemian siirtämisestä Suomen suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin. Yliopiston siirron sinetöi Turun tuhoisa palo syyskuussa 1827. Yliopiston uudisrakennukset päätettiin sijoittaa merkittäväksi osaksi uuden pääkaupungin vasta rakentuvaa monumentaalikeskustaa. Suunnittelutyöstä vastasi saksalainen Carl Ludvig Engel.

Engel laati yliopiston päärakennuksesta neljä sarjaa piirustuksia. Yksi sarjoista kuuluu Helsingin yliopistomuseon kokoelmaan. Eteläistä julkisivua ja rakennuksen leikkausta kuvaava piirustus kertoo upean rakennuksen toteutuneista ja toteumattomista suunnitelmista.

Käsin piirretty ja laveerattu rakennuspiirustus, joka kuvaa rakennuksen julkisivua sekä näkymää rakennuksen porrasaulaan ja juhlasaliin. Piirustuksessa on tekstiä ruotsiksi ja venäjäksi.
Carl Ludvig Engelin rakennuspiirustus (1828) Helsingin yliopiston päärakennuksesta. Ylintä kerrosta kuvaavan pohjakuvan vasemmassa alanurkassa hahmottuu jatkosodan pommituksessa tuhoutunut konsistorisali. Piirustuksen on Engelin lisäksi allekirjoittanut hänen alaisensa intendentinkonttorissa, arkkitehti Anton Wilhelm Arppe. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Matilda Hjon – voimakastahtoinen auttaja

Maaliskuun kuukauden esine on valkoinen, jousitettu keinutuoli. Tuoli on kevyesti topattu kankaalla, jossa on vaaleanruskealla pohjalla näyttäviä, suuria kukkia. Museoesineellä ei toki voi istua, mutta tuoli näyttää nykysilmäänkin varsin mukavalta ja ergonomiselta. Tuolia on käyttänyt diakonissa Matilda Hjon, joka eli vuosina 1877–1967, ja oli rohkea ja sitkeä organisoija, ihmisystävä ja johtaja.

Sorvattu, jalakseton keinutuoli oli käytössä viime vuosisadan alkupuoliskolla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Jenni Jormalainen.
Jatka lukemista ”Matilda Hjon – voimakastahtoinen auttaja”

Maya Vannin iltapuku eli Sam Vannin maalaus käsityötieteen kokoelmassa

Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on kymmenittäin juhlapukuja, joista lähes jokainen on ainutlaatuinen, mittatilauksena tehty. Kaikkien näiden uniikkien pukujen joukossa yksi iltapuku on kuitenkin vielä erityisen omalaatuinen, sillä silkkinen leninki on ollut myös kuvataiteilija Sam Vannin maalauspohja.

Kääntäjä taiteilijapiireissä

Puvun on omistanut Maya Vanni, alkujaan Maja London (1916–2010). Hän syntyi Turussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi muutti Pariisiin vuonna 1935. Hän solahti kaupungin sykkeeseen, opiskeli, juhli, keskusteli ja ystävystyi taiteilijoiden kanssa. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Vivica Bandler ja Tove Jansson.

Nuori nainen, jolla on laineikkaat hiukset ja huolellisesti muotoillut kulmakarvat. Hän on pukeutunut kaulan peittävään huiviin ja kaulukselliseen pikkutakkiin. Mustavalkoinen valokuva.
Maya Vanni Helsingin yliopiston Historiallis-kielitieteellisen osaston opintokirjan valokuvassa. Kuva: SLSA 1274, Maya Vannis arkiv, SLS arkisto.
Jatka lukemista ”Maya Vannin iltapuku eli Sam Vannin maalaus käsityötieteen kokoelmassa”