Kaasunaamarit ja asbesti

Kuvan oikealla puolella on maastonvihreästä kumista valmistettu kaasunaamari, jonka silmäaukot on suunnattu kohti kuvaajaa. Naamarin vieressä vasemmalla on tummemman vihreä suodatinpatruuna. Kuvan alalaidassa on mitta-asteikko.
Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva väestönaamari 1930-luvun lopulta. Kaasunaamari on peräisin Helsingin yliopiston farmakologian laitokselta. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa on kahdeksan kaasunaamaria, joista seitsemän on siviiliväestölle tarkoitettuja suojanaamareita 1930-luvulta. Museon kokoelmiin ne on saatu sairaaloista ja Helsingin yliopiston laitoksilta. Lisäksi kokoelmiin kuuluu 1930- tai 1940-luvulle ajoittuva hevosen kaasunaamari, jonka alkuperä ei ole tiedossa.

Vuonna 2015 suunnittelimme, että panisimme yhden siviilikaasunaamareista esille uuteen Ajattelun voimaa -päänäyttelyyn. Jouduimme kuitenkin perumaan suunnitelman viime hetkellä, koska saimme vihiä siitä, että vanhojen kaasunaamareiden suodattimissa saattaa olla asbestia.

Keväällä 2020 päätimme ottaa selvää siitä, pitääkö asbestiepäily paikkansa. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, kuinka selvitimme asiaa ja millaiseen lopputulemaan päädyimme. Jatka lukemista ”Kaasunaamarit ja asbesti”

Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa

Vanhempi herra katsoo maalauksesta vakavana, hieman vasemmalle kääntyneenä. Valkoinen, korkeakauluksinen paita pilkottaa tumman takin alta. Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki punaisessa nauhassa kaulan ympärillä ja Pyhän Vladimirin risti rintapielessä kertovat keisarin arvostuksesta. Harmaat hiukset on kammattu taakse. Kankaalle on ikuistettu professori Johan Agapetus Törngren (1772–1859). Esittelyssä Kuukauden esineenä on hänelle kuulunut instrumenttikukkaro.

Johan Agapetus Törngren muotokuvassa.
Johan Erik Lindhin maalaama muotokuva Johan Agapetus Törngrenistä, mahdollisesti vuodelta 1832. Kuva: Pia Vuorikoski / Helsingin yliopistomuseo.

Jatka lukemista ”Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa”

Flora-juhla, Eero Järnefeltin seinämaalauksen luonnos

On toukokuu. Keväänvihreät puun oksat kaartuvat kehystämään kohtausta puistossa. Tunnelma on jännittynyt, aikuiset ja lapset ovat keskittyneitä. Tummiin pukeutunut mies, Fredrik Cygnaeus, on astumassa alas puhujankorokkeelta, ja kuulijoiden katseet seuraavat häntä. Pastelliliidun kuulaat värit tuovat ilmaan väreilevyyttä.

Eero Järnefeltin pastelliteoksessa kuvataan henkilöitä puistossa. Cygnaeus on oikeassa laidassa. Keskellä ja vasemmalla on kuuntelijoita. Taustalla on koivuja.
Eero Järnefelt: Flora-juhlan luonnos, ajoittamaton, pastelli paperille, 83 cm x 73 cm, Helsingin yliopisto. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Jatka lukemista ”Flora-juhla, Eero Järnefeltin seinämaalauksen luonnos”

Tekla Hultin, toimija tapahtumien keskiössä

Tällä kertaa esittelemme vasta muutama viikko sitten kokoelmiimme saadun hienon esineen ja sen alkuperäisen omistajan. Kyseessä on laakeriseppele, jota käytti Tekla Hultin, kun hänet promovoitiin filosofian maisteriksi 31.5.1894. Vaikka parista laakerinlehdestä on kärki murtunut ja vihreä silkkirusetti on hieman rypyssä, seppele on erinomaisessa kunnossa. Kun sitä katsoo lepäämässä silkkipaperivuoteellaan, voi vielä melkein aistia vienon yrtintuoksun.

Tekla Hultinin laakeriseppele. Kuva: Helsingin yliopistomuseo, Timo Huvilinna.

Jatka lukemista ”Tekla Hultin, toimija tapahtumien keskiössä”

Neiti Aika Observatoriolla

Helsingin Observatorion luentosaliin eli Argelander-saliin johtavan käytävän varrella on seinään kiinnitettynä hieno vanha ja edelleen toimiva tarkkuusheilurikello. Aiemmin tämä Normal Zeit -merkkinen kello oli rakennuksen sisääntuloaulassa, ja varhaisempina aikoina se toimi ikään kuin Neiti Aikana; siitä kaupunkilaiset saattoivat käydä tarkistamassa virallisen oikean kelloajan. Pian siirrellään taas kellojen viisareita, kun kesäaika alkaa. Helsingin observatoriolla kelloja riittää. Siellä on useita tarkkuuskelloja, joista vanhin on 1700-luvulta. Mitenhän ne liittyvät Observatorioon?

Pitkänomainen seinään kiinnitetty kaappikello, jossa puisessa kaappiosassa ylhäällä lasin alla pyöreä kellotaulu ja alaosassa lasiovi, josta näkyy kellon sisällä olevat heilurit.
Normal Zeit -kello Observatoriolla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna 2013.

Jatka lukemista ”Neiti Aika Observatoriolla”

”Älä töni mun dosenttiani”

Yliopistomuseon kokoelmiin kuuluu useita mielenosoituskylttejä ja ­-banderolleja. Eräs niistä on puiseen keppiin niittaamalla kiinnitetty, 30 vuotta vanha ja käytössä hieman nuhjaantunutkin pahvikyltti, johon on mustalla tussilla kirjoitettu teksti ”Älä töni mun dosenttiani”.

Mielenosoituskyltti, jota on käytetty vuoden 1990 alkukuukausina. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Jatka lukemista ””Älä töni mun dosenttiani””

Onni olikin nainen!

Helsingin yliopiston Piirustussalin kokoelmaan kuuluu joukko hienoja piirustuksia, joiden tekijät jäävät toisinaan hämärän peittoon. Signeeraukset ovat epäselviä tai niitä ei ole. Joskus paperiin tehdyt merkinnät saattavat johtaa harhaan.

Luetteloin tietokantaamme piirustuksia ja tein hakuja netistä selvittääkseni, keitä niiden tekijät voisivat olla. Vuorossa oli taitavasti piirretty Nuoren naisen muotokuva, jossa on sivuprofiiliin hieman alaviistosta kuvattu nutturahiuksinen nainen ruudullisessa puserossa. Paperiin alakulmaan on kirjoitettu ”Onni Bäckström”. Yläkulmaan ”F. A. April 93”. Merkintöjen perusteella pidin itsestään selvänä, että taiteilija on Onni Bäckström -niminen miesopiskelija. Työn hyväksyjän eli Piirustussalin opettajan Fredrik Ahlstedtin merkintä on yläkulmassa.

Lyijykynällä tehty muotokuva nuoresta naisesta, jolla nuttura ja ruudullinen pusero. Puolivartalokuva osittain sivuprofiilista.
Onni Bäckströmin piirustus Nuoren naisen muotokuva, 1893. Helsingin yliopiston taidekokoelma. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Pia Vuorikoski.

Jatka lukemista ”Onni olikin nainen!”

Lahjoja lääkäriopiskelijoilta

Tällä kertaa esittelemme kaksi lääketieteen opiskelijoiden valmistamaa esinettä, pannumyssyn ja seinävaatteen. Molemmat ovat peräisin Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolta. Synnytysosastolla annettiin lääketiedettä opiskeleville kandidaateille synnytyksiin liittyvää käytännön opetusta vuodesta 1833 alkaen. Kokonaan oma sairaala synnytyksiä, naistentautien hoitoa ja gynekologian käytännön opiskelua varten saatiin Suomeen vasta vuonna 1934 Naistenklinikan valmistuttua.

Sininen pannumyssy, jonka kyljessä on sikiön kuva.
Pannumyssy on vuodelta 1928. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Henna Sinisalo.

Jatka lukemista ”Lahjoja lääkäriopiskelijoilta”

Neulottua salonkimuotia

Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on lukuisia hienoja ateljeeiltapukuja, mutta yksi niistä on hiukan erityisempi: se on tehty poikkeuksellisesti neuleesta. Asukokonaisuuteen kuuluu iltapuku, neulejakku, neulehuivi ja puvun kanssa samanvärisiksi värjätyt juhlakengät. Mikä mahtaakaan olla kokonaisuuden historia ja tausta? Tätä on tutkinut dosentti Ritva Koskennurmi-Sivonen, jonka julkaisuja on hyödynnetty lähdemateriaalina tässä tekstissä.

Iltapuku

Punainen neulottu, hihaton iltapuku ja punaiset piikkikärkiset avokkaat.
Kuva: Anna Luhtala ; Ritva Koskennurmi-Sivonen.

Jatka lukemista ”Neulottua salonkimuotia”

Tuulten torni Sederholmin pienoismallikokoelmasta

Aikana, kun kaukomatkailu oli harvinaista, kaukaiset maat voitiin tuoda ihmisten nähtäville taiteen ja sittemmin myös valokuvien kautta. Yksi keino perehtyä kulttuuriin ja arkkitehtuuriin oli tutkia pienoismalleja. Ne tarjosivat mahdollisuuden nähdä myös menneisyyteen, etenkin kun kyse oli historiallisista paikoista, jotka eivät ole säilyneet jälkipolville. Lokakuun esineenä esittelemme Sederholmin kokoelmasta antiikinaikaista Tuulten tornia kuvaavan pienoismallin, jonka luetteloin viime keväänä.

Tuulten tornin pienoismalli on vaaleanharmaa, punakattoinen kahdeksankulmainen torni.
Tuulten tornin pienoismalli on 26 cm korkea. Katon huipulla aikanaan ollut Triton-jumalan hahmoinen tuuliviiri on kadonnut. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.

Jatka lukemista ”Tuulten torni Sederholmin pienoismallikokoelmasta”