Edisonin puhuva kone

Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella.

Metallinen laite, jossa sylinteri ja kampi, puualustalla. Vieressä ruskea vahasylinteri ja taustalla puinen kahvallinen laitteen kansi.
Kuva: Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Edisonin puhuva kone”

Hormonikierukka – Kohti turvallista ehkäisyä

Uudessa 10.10.2023 auenneessa Tieteen palo -näyttelyssämme on yksi esinevitriini omistettu täysin perustavanlaatuiselle ihmisoikeuden osa-alueelle: seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja -terveydelle. Sen kunniaksi lokakuun kuukauden esineemme on Helsingin yliopistossa kehitetty hormonikierukka.

Pieni neliön muotoinen vitriini, jonka sisäpuoli on vadelmanpunainen ja edessä on lasi, vitriinissä on kolmella tasolla erilaisia ehkäisyvälineitä ja äitiyspakkauksen esineitä.
Seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja –terveydelle omistettu vitriini. Hormonikierukka on ylhäällä oikealla ripustettuna ja valaistuna. Kuva: Helena Hämäläinen / Tiedemuseo Liekki.
Jatka lukemista ”Hormonikierukka – Kohti turvallista ehkäisyä”

Pergamentille kirjoitettu

Museomme kokoelmaan kuuluu yksi erityisen ainutlaatuinen esine, kauniilla ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu asiakirja, jonka alaosassa on allekirjoituksia ja iso punainen, langalla kiinnitetty vahasinetti. Sen ensimmäiseltä riviltä erottuvat sanat Christina, Gud ja Sverige. Kyseessä on Kuninkaallisen Turun akatemian pergamentille laadittu perustamisasiakirja, joka on päivätty 26.3.1640. Tätä päivämäärää pidetään nykyisen Helsingin yliopiston vuosipäivänä ja perustamisajankohtana.

Pian Turun palon jälkeen syksyllä 1827 päätti Venäjän keisari Nikolai I siirtää akatemian Helsinkiin, josta oli tullut autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 15 vuotta aikaisemmin. Helsinkiin siirrettiin akatemian mukana hopeiseen rasiaan taiteltu perustamisasiakirja ja muita esineitä, jotka olivat säilyneet tulipalossa.

Kehystetty koukeroisella käsialalla kirjoitettu kirje, jonka alaosassa on pyöreä, punainen vahasinetti. Kirjettä ympäröi vaalea suojapahvi ja vaalea, kapea ja sileä puukehys.
Helsingin yliopiston perustamisasiakirja vuonna 2015 vaihdetuissa suojapahveissaan ja kehyksissään. Kuva: Timo Huvilinna, Tiedemuseo Liekki.
Jatka lukemista ”Pergamentille kirjoitettu”

Antiikin Rooman virkamiestuoli innoittajana

Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla.

Valokuva U-muotoisesta tuolista, jonka istuinosa on mustaa nahkaa ja rakenne takorautaa.
Uusklassisen tuolin koristeaiheet tulevat muinaisesta Egyptistä: koristenupit lootuksen muodossa, pyöreä ruusuke ja leijonankäpäläjalat. Kuva: Tiedemuseo Liekki / Mikael Lindén.
Jatka lukemista ”Antiikin Rooman virkamiestuoli innoittajana”

Tieteen vertauskuva

Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.

Naishahmoa esittävä valkoinen veistos pyöreällä matalalla jalustalla.
Alexander Tondeur: Wissenschaft, 1800-luvun loppupuoli. Veistos oli näytteillä yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolen kolmannessa kerroksessa vuosien 2015–2021 välillä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Tieteen vertauskuva”

Mainio mittausastia metsässä

Luonnontieteilijät mittaavat tutkimuksiaan varten luonnon ilmiöitä ja keräävät luonnosta näytteitä. Välineiksi tarvitaan laitteita, mittareita ja astioita. Kesän kunniaksi valitsimme kuukauden esineeksi metsäntutkimuksessa käytetyn mittausastian, kyvetin, jonka on kehittänyt kyläseppä Juupajoelta.

Muovinen läpinäkyvä kahdesta osasta koostuva tutkimusastia rautaisessa jalustassa.
Metsäntutkimuksessa 1970-luvulla käytetty kyvetti. Kuva Sini Oksanen.
Jatka lukemista ”Mainio mittausastia metsässä”

Suomen kieltä puolustanut pappi oli aikaansa edellä

Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian professori, joka luennoi suomen kielellä aikakaudella, jolloin virallinen opetuskieli oli ruotsi.

Kullanvärisissä kehyksissä ovaalimuotoinen miehen rintakuva hiukan oikealle kääntyneenä. Mies on päälaelta kalju, ruskea tukka ulottuu korvan yli. Hänellä on yllään valkoinen paita, musta takki ja musta solmuke.
Saksalaisen taiteilijan Bernhard Reinholdin maalaama A.W. Ingmanin muotokuva vuodelta 1878. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Suomen kieltä puolustanut pappi oli aikaansa edellä”

Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa

Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta.

Puinen mustekuivain. Pyöreä nuppi kiinnittyy tasaiseen kanteen. Kannen alla on kaareva pohja, johon on kiinnitetty imupaperia

K. J. Ståhlbergin mustekuivain. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa”

Karjalasta linnun minä löysin

Helmikuun esineemme on kirjottu kangastilkku, jonka käsityönopettaja ja lotta Aino Ollila toi Itä-Karjalasta jatkosodan aikana osana karjalaisten kirjontanäytteiden kokoelmaa. Tilkku on valkoista pellavakangasta, johon on kirjailtu punaisella langalla tyylitelty lintu. Alareunassa on päärme eli taitettu ja ommeltu reuna. Oikeassa reunassa on hulpio eli kankaan kudottu reuna. Yläreuna ja vasen reuna on leikattu saksilla. Vasemmasta reunasta näkee, että kirjontalangat ovat katkenneet, kirjonta on siis ollut alun perin leveämpi ja tilkku on ollut osa isompaa tekstiiliä. Kyseessä on mahdollisesti ollut käspaikka, eli muun muassa karjalaiseen ja ortodoksiseen kulttuuriin kuuluva pitkä, kapea liina. Juuri muuta me emme tästä kyseisestä tilkusta tiedä, mutta silti se voi kertoa meille aika pitkän kappaleen Suomen historiaa.

Suorakaiteen muotoinen kangastilkku, johon on punaisella kirjottu molempiin reunoihin tyylitelty puu ja keskellä on sivusta päin kuvattu vasemmalle katsova lintuhahmo.
Lintukuviolla koristettu kirjottu tilkku, joka on mahdollisesti ollut käspaikan pää. Kuva: Anni Tuominen / Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Karjalasta linnun minä löysin”