Osakuntalippu – vaarallinen vapauden symboli?

Pöydällä lepää hauras, silkkinen lippu. Se on Wiipurilaisen Osakunnan ensimmäinen lippu, ja täynnä symboliikkaa. Niin täynnä, että sen valmistuminen myöhästyi vuosia, koska lippu kiellettiin jo ennen kuin sitä alettiin tehdä.

: Vaaleanrusehtava silkkilippu, jossa keskelle kirjottu erilaisia kuvioita. Ylimpänä kultalangalla kirjottu tähti, jonka säteinä pitkiä paljettikirjontarivejä. Tähden alla violetti kulta- ja hopealangoin koristeltu kruunu. Kruunun alla kaksi vaakunaa. Oikeanpuoleisessa vaaleanruskealla ja harmaalla langalla kirjottu linna sinisellä kangaspohjalla. Linnan alla hopealangalla kirjottu kirjain W. Vasemmanpuoleisen vaakunan yläosa vaaleanpunainen ja alaosa vaaleansininen. Sinisen kankaan päällä hopealangalla kirjottu kirjain W ja vaaleanpunaisen kankaan päällä kolme kruunua. Vaakunoiden ympärillä on kaksi kirjottua lehvää ristikkäin. Oikeanpuoleinen esittää tammenlehvää ja vasemmanpuoleinen laakerinoksaa. Oksat on sidottu varsistaan vaaleansinisellä rusetilla. Lipun vasemmassa reunassa on sinivalkoinen punottu silkkinaru, jonka päässä suuri tupsu.

Wiipurilaisen Osakunnan ensimmäinen lippu. Viipurin kaupungin silloisen vaakunan rinnalla aiempi kolmen kruunun vaakuna. Yllä kruunu, jonka saattoi ymmärtää suuriruhtinaan tai Ruotsin – entisen emämaan – kuninkaanvallan merkiksi. Lippu kuvattuna vuonna 2021. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen.
Jatka lukemista ”Osakuntalippu – vaarallinen vapauden symboli?”

Domus-tuoli valloitti maailman

Marraskuun kuukauden esine on suomalainen muotoiluklassikko − tuoli, joka on varmasti monille tuttu erilaisista tiloista. Domus-tuolin tarina alkoi sodan jälkeisen asuntopulan aikana, tai ehkä ajatusaihiona jo 1930-luvulla tuolin suunnittelijan Ilmari Tapiovaaran mielessä. Vanerista taivutetusta, alun perin opiskelija-asuntolan sisustukseen suunnitellusta tuolista tuli ajan kuluessa sarjatuotantona valmistettu maailmanmenestystuote. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin Tapiovaaran Domus-huonekaluja on saatu lahjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta.

Puinen tuoli, jossa kaareva selkänoja. ja lyhyet käsinojat.
Yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva Domus Academican alkuperäinen tuoli. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Maria Tukia.
Jatka lukemista ”Domus-tuoli valloitti maailman”

Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta

Komea, kiharatukkainen nuori mies seisoo Helsingin yliopiston päärakennuksen neljännen kerroksen käytävällä. Paino on toisella jalalla, hän on alasti. Hän katsoo hieman alaviistoon, ilme on vakava ja hieman surumielinen. Onko hän Antinous?

Lähikuva Antinous-veistoksen yläruumiista, taustalla näkyy yliopiston päärakennuksen koristeltua seinää sekä pilasteri.
Antinous-veistos Helsingin yliopiston päärakennuksen vestibyylin eli porrashallin käytävällä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.
Jatka lukemista ”Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta”

Terve lehmä puhtaassa navetassa

Kaksi ruskeaa lehmää parsinavetassa. Toinen seisoo ja toinen makaa. Lehmien edessä on rehukaukalo ja alla lantala. Lehmät ovat osa pienoismallia, jota käytti maitohygieenikko ja eläinlääkäri Walter Ehrström (1890–1966). Esine on kolmisenkymmentä senttimetriä suuntaansa, ja sen arvioitu valmistusvuosi on 1937.

Kuvassa on pienoismalli, jossa on kaksi ruskeaa lehmää parsinavetassa sivusta kuvattuna. Lehmien rintamasuunta on vasemmalle. Taaempana oleva lehmä seisoo ja etummainen makaa. Lehmien alla on lantala, suuri tyhjä tila. Pienoismalliin on piirretty tukirakenteiden paikkoja. Tausta on harmaa.
Lyhytparsi ja lantala lehmineen. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Terve lehmä puhtaassa navetassa”

Valistusta, nostalgiaa ja propagandaa – merkitysanalyysi maitojulisteista

Kouluruokalan seinälle kiinnitetty maidon hyötyjä esittelevä juliste lienee monelle tuttu näky. Arkipäiväisellä julisteella on pitkä historia, jonka voi nähdä liittyvän niin kansanvalistukseen kuin maatalouden tukemiseenkin. Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa on useampi maitovalistusjuliste. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kahdenkymmenen paperisen julisteen sarjaa, jotka on ajoitettu 1920–1930-luvuille. Viime talvena osallistuimme Merkitysanalyysia paikallismuseoille -koulutukseen, jonka aikana analysoimme kahtakymmentä maitojulistetta osallistaen siihen Yliopistomuseon kokoelmatiimiä.  

Kollaasi kuvia, joissa on erivärisiä julisteita. Julisteissa on kuvattu lapsia ja erilaisia maitotuotteita.
Maitopropagandajulisteista valittiin analysoitavaksi kaksikymmentä kappaletta. Joistain julisteista oli useampikieliversio. Kuva: Helsingin yliopistomuseon kokoelmat.
Jatka lukemista ”Valistusta, nostalgiaa ja propagandaa – merkitysanalyysi maitojulisteista”

Konservaattorin kaupunkihirvi

Kesäkuu on Suomen luonnossa hirvien vilkkaan liikehdinnän aikaa, mutta yksi hirvi pysyy alati paikoillaan Helsingin Etu-Töölössä. Tällä kertaa kuukauden esine on monelle tuttu, Luonnontieteellisen museon sisäänkäynnin kupeessa ylväänä seisova Hirvi-veistos. Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen (1886–1978) luoma realistinen, sarvipäistä uroshirveä kuvaava teos kuuluu Helsingin yliopiston taidekokoelmaan.

Värikuva museorakennuksen ulkopuolella, pyörökaari-ikkunan edustalla jalustalla seisovasta uroshirveä esittävästä pronssiveistoksesta.
Jussi Mäntysen pronssista valettu Hirvi-veistos Luonnontieteellisen museon edustalla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Marja Niemi.
Jatka lukemista ”Konservaattorin kaupunkihirvi”

Sisar Hippolytan perintö

Mustaksi maalattuun puulevyyn kiinnitetty vahakuva, jonka ympärille on kiinnitetty neuloilla poimutettu valkoinen kangasreunus. Vahakuva esittää potilaan kasvojen alaosaa, ennen kaikkea potilaan suuta, jonka ylähuuli on turvoksissa.
Vahakuva, joka esittää kupan eli syfiliksen aiheuttamaa haavaumaa potilaan ylähuulessa. Vahakuvan on valmistanut sisar Hippolyta. Puutaustaan vahakuvan alle on kiinnitetty etiketti, jossa on painettu teksti ”Universitätsklinik für Hautkrankheiten Cöln Lindenburg” ja käsin kirjoitettu diagnoosi ”Syphilis I. Primäraffekt der Oberlippe”. Puutaustassa on taiteilijan signeeraus ”Sch. Hippolyta Aug.”. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Sanna-Mari Niemi.

Stadin ammattiopisto lahjoitti Helsingin yliopistomuseolle yhdeksän vahakuvaa vuonna 2013. Aluksi esineiden taustoista ei tiedetty mitään, mutta etikettien ja signeerausten avulla oli mahdollista päätellä, että vahakuvat oli valmistanut sisar Hippolyta ja että ne olivat peräisin Saksan Kölnistä. Näiden tiedonmurusten avulla oli mahdollista aloittaa salapoliisityö, jonka tuloksia esittelen tässä blogikirjoituksessa.

Jatka lukemista ”Sisar Hippolytan perintö”

Lääkäri ja suuriruhtinattaren pääsiäismuna

Helsingin yliopistomuseo toivottaa hyvää pääsiäistä! Huhtikuussa esiteltävä esineemme on yli sadan vuoden ikäinen punainen pääsiäismuna. Muna on kuulunut lääkäri Eero Loimarannalle, ja esineen mukana kulkeneen perimätiedon mukaan Loimaranta sai sen lahjaksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Lahjoittajan on kerrottu olleen Venäjän keisarillisen hovin suuriruhtinatar Maria. Posliinista valmistetun munan korkeus on 10 senttimetriä. Sen kuoressa on reiät päällä ja pohjassa, kenties nauhaan ripustamista varten. Sileää posliinipintaa koristavat kyrilliset kirjaimet X ja B, latinalaisille aakkosille käännettynä H ja V. Yliopistomuseolle muna on päätynyt osana entisen Lääketieteen historian museon kokoelmia.

Punainen pääsiäismuna kuvattuna valkoista taustaa vasten.
Punainen pääsiäismuna on ensimmäisen maailmansodan ajalta. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.

Jatka lukemista ”Lääkäri ja suuriruhtinattaren pääsiäismuna”