Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla.
Arttu Brummerin klassinen tuoli
Taidetakoja Kaj Nuorivaaran valmistamat tuolit suunnitteli suomalaisen taideteollisuuden laaja-alainen vaikuttaja Arttu Brummer (1891–1951). Brummer sai tehtäväkseen suunnitella päärakennuksen laajennusosan kalustuksen yhdessä kahden muun sisustusarkkitehdin, Runar Engblomin ja Elli Ruuthin kanssa. Arttu Brummerilta tilattiin kaikki laajennusosan aulojen penkit ja sohvat sekä muun muassa tiedekunnille varattujen huoneiden kalustus. Ala-aulan tuolit ovat yhdenistuttavia, siinä missä ylempiin kerroksiin Brummer suunnitteli leveämpiä istuimia. Ehkäpä ajatuksena oli tarjota levähdyspaikkoja yksittäisille opiskelijoille luentokiireiden keskellä. Toisaalta tilaan ei olisi mahtunutkaan leveämpiä istuimia.
Päärakennuksen uuden puolen aulan tuolin rakenteen esikuvana on perinteinen ristijalkatuoli ja siitä kehitelty antiikin Rooman virkamiestuoli, sella curulis. Brummerin tuolin koristeaiheet ovat peräisin muinaisesta Egyptistä, koristenupit lootuksen muodossa, pyöreä ruusuke tuolin etuosassa sekä jalkojen leijonankäpälät. Antiikin Rooman hallinnossa sella curulis -tuolilla oli merkittävä rooli sekä vallan ja statuksen symbolina että virkamiehen työn mahdollistavana objektina. Taitettava tuoli saatettiin siirtää mihin vain tilaan, josta muodostui vaikkapa oikeuden istunto tuolissa istuvan tuomarin johdettavaksi.
Tuoli, ei halkoteline
Arttu Brummerin (vuoteen 1927 saakka Brummer-Korvenkontio) työskentely alkoi huonekalusuunnittelijana hänen omassa sisustustoimistossaan vuonna 1913. Brummer teki mittavan uran taideteollisuuden ja yleisen sommittelun opettajana vuosina 1919–1951 sekä Taideteollisuus-Keskuskoulun taiteellisena johtajana vuodesta 1944 alkaen. Brummerin merkitys suomalaiselle taideteollisuudelle oli laaja: hän toimi muun muassa kriitikkona ja Taideteollisuusmuseon intendenttinä sekä yhdistysten, kuten Ornamon, piirissä ja johdossa. Hän oli mukana lukuisten näyttelyiden suunnittelussa. Brummer oli myös merkittävä lasitaiteilija.
Brummerin tuotanto herätti aikanaan huomiota myös opiskelijoiden keskuudessa. Päärakennuksen uuden puolen avauduttua nimimerkki Tytti pakinoi Ylioppilaslehdessä (1/1937): ”Fuksilapsi sen sijaan ällistyi heti ala-aulassa ja huudahti ääneen: ’ Hei katso, kiva halkoteline, vai pidetäänkö siinä hiiliä, kun se on noin tummunut?’ ’Lapsi, se on tuoli eikä halkoteline’, valaisin´. ’Tässä talossa on keskuslämmitys.’ ’Jaa, mutta miten päin tuossa oikein istutaan? Eihän siinä ole selkänojaakaan.’ ’Funkista, lapsi kulta.’”
Etenkin Brummerin 1930-luvun huonekalusuunnittelu oli klassista, ja antiikin sisustustaide oli merkittävänä vaikuttajana suunnittelun taustalla. Suunnittelua sävytti myös funktionalismi, mikä näkyy osin päärakennuksen suljetummissa tiloissa sekä Metsätalossa. Klassista tyyliä edustivat myös Brummerin Eduskuntataloon, muun muassa hallituksen istuntosaliin, suunnittelemat huonekalut. Tyylihistoria ja perinteet olivat tärkeitä Brummerille, ja hän oli pikemminkin traditionalisti kuin modernismin edelläkävijä.
Päärakennuksen uuden puolen vuonna 2021 alkanut peruskorjaus on valmis ja rakennus avautuu syyskuussa 2023. Myös upeat design-kalusteet on kunnostettu. Kannattaa suunnata istahtamaan Brummerin klassikkotuoliin ja samalla uppoutua yliopiston ja tieteen kiehtovaan historiaan. Tiedemuseo Liekin uusi näyttelytila avautuu lokakuussa 2023 uuden puolen ala-aulan viereiseen tilaan. Tervetuloa tutustumaan!
Päivi Rainio, museoamanuenssi
Lähteet:
Aav, Marianne (toim.). Arttu Brummer: taideteollisuuden tulisielu. Taideteollinen korkeakoulu, Taideteollisuusmuseo, 1991.
Heinämies, Kati; Varakas, Ritva (toim.). Yliopisto istuu: uniikkituoleja arkeen ja juhlaan. Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus, 2012.
Tuori, Kaius. Breaking Chairs: Sella Curulis in Roman Law, Identity and Memory. Arctos: Acta Philologica Fennica, vol. 54 (s. 257–284), 2020.