Osakuntalippu – vaarallinen vapauden symboli?

Pöydällä lepää hauras, silkkinen lippu. Se on Wiipurilaisen Osakunnan ensimmäinen lippu, ja täynnä symboliikkaa. Niin täynnä, että sen valmistuminen myöhästyi vuosia, koska lippu kiellettiin jo ennen kuin sitä alettiin tehdä.

: Vaaleanrusehtava silkkilippu, jossa keskelle kirjottu erilaisia kuvioita. Ylimpänä kultalangalla kirjottu tähti, jonka säteinä pitkiä paljettikirjontarivejä. Tähden alla violetti kulta- ja hopealangoin koristeltu kruunu. Kruunun alla kaksi vaakunaa. Oikeanpuoleisessa vaaleanruskealla ja harmaalla langalla kirjottu linna sinisellä kangaspohjalla. Linnan alla hopealangalla kirjottu kirjain W. Vasemmanpuoleisen vaakunan yläosa vaaleanpunainen ja alaosa vaaleansininen. Sinisen kankaan päällä hopealangalla kirjottu kirjain W ja vaaleanpunaisen kankaan päällä kolme kruunua. Vaakunoiden ympärillä on kaksi kirjottua lehvää ristikkäin. Oikeanpuoleinen esittää tammenlehvää ja vasemmanpuoleinen laakerinoksaa. Oksat on sidottu varsistaan vaaleansinisellä rusetilla. Lipun vasemmassa reunassa on sinivalkoinen punottu silkkinaru, jonka päässä suuri tupsu.

Wiipurilaisen Osakunnan ensimmäinen lippu. Viipurin kaupungin silloisen vaakunan rinnalla aiempi kolmen kruunun vaakuna. Yllä kruunu, jonka saattoi ymmärtää suuriruhtinaan tai Ruotsin – entisen emämaan – kuninkaanvallan merkiksi. Lippu kuvattuna vuonna 2021. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen.
Jatka lukemista ”Osakuntalippu – vaarallinen vapauden symboli?”

Kuvia Hämäläis-Osakunnan virolaissuhteista

Tällä kertaa Kuukauden esineenä on Yliopistomuseon hiljattain saama mielenkiintoinen kuvalahjoitus. Lahjoituksessa on kuvia pääosin Hämäläis-Osakunnan toiminnasta vuosina 1929 ja 1930. Lahjoituksen tekee erityisen arvokkaaksi se, että kuvien alkuperäinen omistaja, Moira Lindfors o. s. Tuomikoski e. Hormi (1908 ̶ 1979) on kirjoittanut useimpiin kuviin, missä ja milloin ne on kuvattu, useisiin myös niissä esiintyvien henkilöiden nimet.

Berliinissä asuvan kuvien lahjoittajan isoäiti, Moiraksi kutsuttu Irja Tuomikoski kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta ja tuli opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon syksyllä 1928. Hän liittyi Hämäläis-Osakuntaan, joka oli 1920-luvun lopussa miltei 1 000 opiskelijan yhteisö. Siihen kuului vuonna 1930 jopa neljäsosa koko ylioppilaskunnan jäsenistä.

Hämäläis-Osakuntaan liittyvät kuvat löytyivät, kun menin katsomaan Vantaan kaupunginmuseolle lähetettyä isoa kuvakokonaisuutta. Tarkoituksenani oli käydä tunnistamassa kuvien henkilöitä, jotka liittyvät Vantaalla sijaitsevaan tutkimaani Katrinebergin kartanoon. Kuvia selaillessani tajusin mukana olevan harvinaisia opiskelijaelämään liittyviä kuvia.

Löysin kokonaisuudesta 31 valokuvaa, jotka omistaja lahjoitti pyynnöstäni Yliopistomuseon kokoelmaan. Kuvia oli runsaasti vuodelta 1929: Snellmanin päivän kulkueesta, osakuntien välisestä pesäpalloturnauksesta, Hämäläis-Osakunnan opiskelijoiden retkistä, Floran päivästä ja yksittäisistä osakunnan jäsenistä. Kiinnostuin erityisesti kuvasta, jossa oli tummiin ylioppilaslakkeihin pukeutuneita miesopiskelijoita ja kaksi valkolakkista naisopiskelijaa laivan edessä. Koska olin aikaisemmin tutustunut Tarton yliopistomuseoon, tunnistin tummemmat lakit virolaisiksi.

Tarttolaisen Eesti Üliöpilaste Selts -miesopiskelijajärjestön ylioppilaslakki, joka on tehty sinisestä huopakankaasta. Hattua kiertää mustavalkoinen nauha. Kuvan hatun lahjoitti Yliopistomuseolle suomalainen, Tarton yliopistossa 1930-luvulla opiskellut henkilö. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Mai Joutselainen.

Jatka lukemista ”Kuvia Hämäläis-Osakunnan virolaissuhteista”

Opiskelijahaalarin tarina

On elokuu ja korkeakouluihin päässeet opiskelijat ilmestyvät katukuvaan haalareihin pukeutuneiden tutoreidensa kanssa. Lahjoitin oman ainejärjestöhaalarini Yliopistomuseolle vuonna 2015 sijoitettavaksi uuteen päänäyttelyyn. Enhän sitä ollut enää vuosikausiin tarvinnut, ja aina muutoissa pohdiskelin, pistääkö keräykseen vai säästääkö. Onneksi säästin, ehkä ajatellen jotain mahdollista remonttia tai maalausurakkaa, jollaista ei koskaan tullut. Kyseessä on venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä slaavilaisen filologian opiskelijoiden aineyhdistyksen Rupla ry:n haalari, joka lanseerattiin marraskuussa 1990. Se oli esillä Ajattelun voimaa -näyttelyssä elokuuhun 2018 saakka.

Rupla ry:n haalarin hankintaprosessi

Haalarin hankinta ei ollut ihan helppo tehtävä. Kaksi reipasta, vuonna 1987 opiskelunsa aloittanutta venäjän opiskelijaa ryhtyi toimeen ”kärsittyään HYYn tylsissä haalareissa” kolme vappua. He aloittivat projektin marssimalla rohkeasti isojen firmojen pääkonttoreihin päästäkseen rahahanoista päättävien tahojen juttusille. Useimmiten kouraan työnnettiin pelkkä puhelinnumero. Haalareiden kustannusarvio 40 kappaleen tilauksella oli 10 000-12 000 markkaa, mikä tuntui mahdottomalta, sillä maaliskuussa 1990 tilaajalistalla oli tasan kaksi nimeä. Hankintaprojekti kuitenkin edistyi, ja toukokuussa tilaajia oli jo 13.  Ruplan rivijäsenistössä hankkeeseen suhtauduttiin lähinnä epäilevästi, ellei jopa happamasti.

Koitti syksy ja haalaritoimikunta luotti vahvasti fukseihin. Se kannatti, sillä pian nimiä tilaajalistaan oli kertynyt 26! Löytyi halvempi tavarantoimittajakin, ja kustannusarvio puolittui. Sponsoreiksi lähtivät lopulta Neste Oy, Finpap ja Venäjän kielen edistämissäätiö. Yhtäkkiä rahat riittivätkin, kun tilauskin tehtiin 30:lle. Ennen lopullista tilausta oli tosin yksi ongelma: kuka piirtäisi painokelpoisen selkäkuvan haalariin? Sen aihe – sirppi ja vasara – oli päätetty haalaritoimikunnan ”kähmintäkokouksessa”, mutta kukaan ruplalainen ei omannut riittävää osaamista kuvan tuottamiseen. Silloin yksi hallituksen jäsen tuli hätiin ja kääntyi mainostoimistossa työskentelevän ex-poikaystävänsä puoleen. Tämä teki toimiston laitteilla tarvittavan kuvan, ja vieläpä korvauksetta.

Neuvostoliittoon viittaavat symbolit vasara ja kysymysmerkiksi tyylitelty sirppi sekä tekstiä painettuina punaisessa, hieman ryppyisessä vaatteessa.
Rupla ry:n haalari hankittiin marraskuussa 1990, jolloin sen tilasi 26 slaavilaisten kielten opiskelijaa. Selkäpuolen logo teetettiin mainostoimistossa haalaritoimikunnan idean pohjalta. Yksityiskohta haalarista. Kuva: Helsingin yliopistomuseo/Salme Vanhanen.

Jatka lukemista ”Opiskelijahaalarin tarina”