Flora-juhla, Eero Järnefeltin seinämaalauksen luonnos

On toukokuu. Keväänvihreät puun oksat kaartuvat kehystämään kohtausta puistossa. Tunnelma on jännittynyt, aikuiset ja lapset ovat keskittyneitä. Tummiin pukeutunut mies, Fredrik Cygnaeus, on astumassa alas puhujankorokkeelta, ja kuulijoiden katseet seuraavat häntä. Pastelliliidun kuulaat värit tuovat ilmaan väreilevyyttä.

Eero Järnefeltin pastelliteoksessa kuvataan henkilöitä puistossa. Cygnaeus on oikeassa laidassa. Keskellä ja vasemmalla on kuuntelijoita. Taustalla on koivuja.
Eero Järnefelt: Flora-juhlan luonnos, ajoittamaton, pastelli paperille, 83 cm x 73 cm, Helsingin yliopisto. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Helsingin yliopiston taidekokoelmaan kuuluu Eero Järnefeltin pastelliteos Flora-juhla. Teos on luonnos seinämaalaukseen, jonka Järnefelt toteutti yliopiston päärakennuksen juhlasaliin. Luonnos on kaksiosaisen seinämaalauksen toinen kenttä. Itse seinämaalaus, öljymaalaus kankaalle, tuhoutui vuoden 1944 pommituksissa, kun yliopiston päärakennus sai useita osumia palopommeista. Samalla tuhoutuivat myös Albert Edelfeltin maalaukset juhlasalissa. Edelfeltin maalauksista teetätettiin juhlasaliin kopiot sodan jälkeen, mutta Järnefeltin teoksista ei. Alkuperäiset maalaukset oltaisiin voitu pelastaa, sillä ne olivat seinälle kiinnitettyjä öljymaalauksia. Valitettavasti hädän hetkellä niiden muisteltiin olleen suoraan seinälle maalattuja freskoja, joten pelastamista ei ymmärretty tehdä.

Maamme-laulun ensiesitys

Kukanpäivänä eli Flooran päivänä 13.5.1848 Helsingin yliopiston opiskelijat järjestivät Fredrik Cygnaeuksen johdolla kevätjuhlat Kumtähden kentällä, Helsingin Toukolassa. Flora-juhlat järjestettiin 12 vuoden tauon jälkeen.  Vuoden 1848 juhla on jäänyt historiaan, sillä silloin suomalaisten kansallistunnetta kohotti Vårt land -laulun eli Maamme-laulun ensiesitys. Siitä tuli myöhemmin Suomen kansallislaulu. Nykyisen suomennoksensa se sai hieman myöhemmin, 1910-luvulla.

Flora-juhlaan osallistui noin kolmesataa ylioppilasta ja parisataa kutsuvierasta. Puheita pidettiin pitkin päivää, mutta tunnetuin puhuja oli juuri Fredrik Cygnaeus. Järnefelt on kuvannut hetken, jolloin Cygnaeus on jo laskeutumassa puheensa jälkeen puhujankorokkeelta. Yleisön joukkoon on kuvattu mm. Zacharias Topelius. Vieraat vaikuttavat vaikuttuneilta, ja tunnelma on hiukan jännittynyt, vaikka – tai ehkä juuri siksi – että kuuluisa puhe on juuri pidetty.

Cygnaeuksen puhe ”Finlands namn” ei ole valitettavasti säilynyt jälkipolville. Zacharias Topeliuksen samanniminen runo kertoo kyllä kuuluisan Flooran päivän tapahtumista.

Vielä nykyäänkin ylioppilailla on tapana kokoontua Flooran päivän viettoon Kumtähden kentälle. Maamme-laulun ensiesityksen muistoksi paikalla on tapahtuman 100-vuotisjuhlan kunniaksi pystytetty kuvanveistäjä Viktor Janssonin ja arkkitehti Erik Bryggman yhdessä tekemä muistomerkki.

Yliopiston juhlasalin seinämaalaukset syntyvät

Juhlasalin koristamista yliopiston historiaa kuvaavilla seinämaalauksilla oli ehdotettu jo vuonna 1863 professori Nils Gyldénin toimesta. Asia kuitenkin jäi. Maaliskuussa 1890 yliopiston rehtori Thiodolf Rein nosti ajatuksen uudelleen esille ja ehdotti konsistorille, että juhlasaliin tilattaisiin yliopiston 250-vuotisjuhlien kunniaksi seinämaalaukset: “Kauniimmalla tavalla yliopisto tuskin voisi kansalle osoittaa, että se tuntee vastuunsa ei vain tieteiden vaan myös vapaitten taiteiden suosijana.” Idea jäi kypsymään pitkäksi aikaa. Suunnitelmana oli tilata juhlasalin pääsisäänkäynnin ylle kolmiosainen maalaus sekä molemmille sivuseinille kaksiosaiset maalaukset.

Aiottua suurta 250-vuotisjuhlaa ei järjestettykään, joten säästyneillä varoilla pystyttiin kattamaan kilpailun aiheuttamat kustannukset. Kilpailussa voittaneiden nimimerkkien takaa paljastuivat taiteilijat Albert Edelfelt, Axel Gallén ja Eero Järnefelt. Edelfelt sai toteuttaakseen pääsisäänkäynnin yläpuolisen maalauksen, joka valmistui vuonna 1905. Aiheena oli Turun Akatemian vihkiäiskulkue. Edelfelt kuoli pian maalauksen valmistumisen jälkeen. Sivuseinien maalaukset jäivät odottamaan toteutumistaan.

Järnefelt toimi 1900-luvun alussa yliopiston piirustussalin osa-aikaisena piirustusmestarina. Hänen Aurora-seuraa kuvaava luonnoksensa hyväksyttiin toteutettavaksi juhlasaliin huhtikuussa 1913. Teos valmistui vuonna 1916 juhlasalin eteläseinälle. Pohjoisseinä oli edelleen varattu Akseli Gallen-Kallelalle. Liikemies Victor Hoving kuitenkin lupautui maksamaan kolmannen seinämaalauksen, jos Järnefelt tekisi sen Gallen-Kallelan sijasta. Tilanne oli Järnefeltille kiusallinen ja Gallen-Kallelalle järkytys, mutta Hovingin ehdotus hyväksyttiin. Järnefeltin toinen seinämaalaus, aiheenaan Flora-juhla, valmistui vuonna 1920.

Vanha valokuva alkuperäisistä Flora-juhla-maalauksista yliopiston juhlasalissa. Maalaukset ovat korkealla seinällä, etualalla juhlasalissa on tuoleja pinottuna kasaan.
Juuri valmistuneet Järnefeltin Flora-juhlan maalaukset yliopiston juhlasalissa. Valok. Harald Rosenberg, 1920. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Teoksen syntyvaiheita

Saatuaan maalaukset tehtäväkseen Järnefelt luonnosteli aiheita moneen otteeseen. Niin Aurora-seuran kuin Flora-juhlan luonnokset syntyivät pitkälti taiteilijan kotona Suvirannassa, Tuusulanjärven rannalla.

Järnefeltin tytär Sara on kertonut:

”Luonnokset Flora-juhlaan syntyivät suurimmaksi osaksi Suvirannan pihamaalla. Nurmikolle koivujen keskelle oli rakennettu puhujalava. Ja siellä seisoivat mallina tutut ja tuntemattomat. Useita viikkoja oleskeli meillä kaksi sotilasta, jotka pappa sai käytettäväkseen soittamalla Hyrylän komendantille, joka paikalla järjesti komennuksen näille kahdelle. Uskon heidän olleen hyvin tyytyväisiä, kun seisoivat siinä sinisissä ja violeteissa frakeissaan tietäessään tovereittensa hikoilevan kuumassa kesäauringossa harjoituskentällä.”

Malleina Järnefelt käytti myös sukulaisiaan ja tuttujaan, kuten monien muiden teostensa kohdalla. Malleina olivat mm. Järnefeltin sisaren Aino Sibeliuksen vävy Jussi Snellman ja taiteilija Topi Vikstedt.

Järnefeltin luonnokset yliopiston päärakennuksen juhlasaliin olivat esillä Hörhammerin taidesalongissa syyskuussa 1916. Erityisesti Aurora-seuran luonnokset herättivät suurta innostusta. Nykykatsojalle ehkä hieman teatraaliselta vaikuttavat kohtaukset olivat kyllä aikalaisille mieleen, sillä Suomen historian suurien hetkien kuvaamisen toivottiinkin olevan ylevää. Flora-juhlan luonnoksia on yliopiston taidekokoelman ohella tallessa mm. Villa Gyllenbergin museolla, jossa on sekä Flora-juhlan että Aurora-seuran kokonaisluonnokset.

Anna Luhtala, museoamanuenssi

Lähteet:

”Fredrik Cygnaeus – Floran päivän suunnittelija”, 375 Humanistia -verkkosivustolla (https://375humanistia.helsinki.fi/fredrik-cygnaeus/floran-paivan-suunnittelija, viitattu 20.3.2020).

Heinämies, Kati [ajoittamaton]. ”Juhlasalin seinämaalaukset”. Helsingin yliopistomuseon verkkosivut (https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/juhlasalin_seinamaalaukset_2.pdf). viitattu 20.3.2020.

Klinge, Matti: Cygnaeus, Fredrik. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 20.3.2020) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-003175

Lindqvist, Leena 2002. ”Taiteilijan tiellä”, teoksessa Taiteilijan tiellä – Eero Järnefelt 1863–1937, toim. Leena Lindqvist, 2002. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, s. 9–148.

Maamme-laulun muistomerkki (https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/maamme-laulun-muistomerkki-erik-bryggman-viktor-jansson, viitattu 14.4.2020)

J. L. Runeberg -verkkosivusto (http://www.runeberg.net, viitattu 20.3.2020).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *