Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa

Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta.

Puinen mustekuivain. Pyöreä nuppi kiinnittyy tasaiseen kanteen. Kannen alla on kaareva pohja, johon on kiinnitetty imupaperia

K. J. Ståhlbergin mustekuivain. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Oikeustieteilijästä maamme ensimmäiseksi presidentiksi

Carl Johan, sittemmin Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi 28.1.1865 Suomussalmella. Hänen lahjakkuutensa ja ahkeruutensa kävivät ilmi jo varhain, sillä hän oli koko kouluaikansa luokkansa paras oppilas. Myös yliopisto-opiskelu tuotti hyvää tulosta. Ståhlberg väitteli molempien oikeuksien (maallisen eli roomalaisen oikeuden ja kirkollisen eli kanonisen oikeuden) tohtorin arvoon vuonna 1893. Ståhlbergin pääteos “Suomen hallinto-oikeus I ja II” oli pitkään käytössä oppikirjana lainopillisessa tiedekunnassa.

Pitkän uransa aikana Ståhlbergilla riitti tietoa ja taitoa moneen tehtävään. Hän toimi muun muassa yliopistolla hallinto-oikeuden professorina ja politiikassa valtiopäiväedustajana, senaattorina, kansanedustajana ja eduskunnan puhemiehenä. Itsenäistyneen Suomen ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi Ståhlberg valittiin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin paikalta vuonna 1919. Suomessa Ståhlbergin vaikutus on tuntunut kauan: hänen johdollaan laadittu perustuslaki oli voimassa aina vuoteen 2000 saakka. Kuohuvina aikoina Venäjän vallan viimeisinä ja itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä Ståhlberg jaksoi uskoa tasavaltaan, demokratiaan ja laillisuuden periaatteeseen yhteiskunnan rakentamisessa. “Maata hallitaan lailla eikä tunteilla”, on Ståhlberg todennut.  

Muotokuva pöydän takana seisovasta miehestä. Pöydällä on lasinen äänestysmalja ja puheenjohtajan nuija. Miehellä on yllään tumma puku ja kädessään asiakirja.
K.J Ståhlbergin muotokuva eduskunnan puhemiehenä. Eero Järnefeltin vuoden 1915 originaalista kopioinut Kirsti Rein. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Pia Vuorikoski.

Käyttötarvikkeesta museoesineeksi

Mustekynän muste kuivui hitaammin kuin modernin kuulakärkikynän muste. Mustekynällä kirjoitettu teksti tai asiakirjaan tehty allekirjoitus oli näppärä kuivata mustekuivaimella sotkemasta sormia ja tahraamasta paperia. Ståhlbergin mustekuivaimen jäljet kertovat kovasta käytöstä. Kuivaimen pyöreä nuppikädensija on hioutunut sileäksi. Kannessa on kulumia ja naarmuja. Pohjaan kiinnitetty vaalea imupaperi on värjäytynyt musteesta miltei mustaksi.

Mustekuivain on asetettu kyljelleen, jotta sen pohjaan kiinnitetty imupaperi näkyy. Paperissa on runsaasti musteen jättämiä tahroja.
Mustekuivaimen imupaperiin jääneet tahrat kertovat ahkerasta kirjoittajasta. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Ståhlbergin työhuone, josta kuukauden esineemme on peräisin, oli Kulosaaressa Kotirinne-huvilassa. K.J. Ståhlberg asui siellä puolisonsa Ester Ståhlberg kanssa vuodesta 1929 alkaen. Toisen kerroksen ikkunasta avautui puiden lomitse näköala merelle. Lattiasta kattoon ulottuneet kirjahyllyt olivat täpötäynnä oikeustieteen teoksia ja asetuskokoelmia. Ståhlberg jatkoi tieteellistä ja poliittista työtään myös tasavallan presidenttikautensa jälkeen. Hän toimi muun muassa kaksikymmentä vuotta lainvalmistelukunnan vanhempana jäsenenä. Tapaamisia järjestettiin usein myös Ståhlbergin kodin työhuoneessa.

Museoitu työhuone: sohva ja sohvapöytä etualalla, työpöytä takana ikkunan äärellä, tupakkapöytä sivustalla. Huonetta reunustavat kirjoja täynnä olevat hyllyt.
K.J. Ståhlbergin museoitu työhuone oli esillä Helsingin yliopistomuseon näyttelyssä ”Professorista presidentiksi, pääministeristä kansleriksi” vuonna 2006. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Ahkerassa käytössä ollut työhuone tarvikkeineen jäi autioksi Ståhlbergin kuoltua 22.9.1952. Valtio lunasti Ståhlbergin perikunnalta työhuoneen sisustuksen ja kirjaston vielä samana vuonna ja luovutti sen Helsingin yliopistolle. Museoitu työhuone avattiin yleisölle yliopiston päärakennuksella syksyllä 1957. Vuonna 1980 museohuone siirrettiin esille Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä siihen on voinut tutustua KHO:n avointen ovien päivinä. 

Tämä esine tulee esille museomme uuteen ydinnäyttelyyn, joka avautuu syksyllä 2023 Helsingin yliopiston päärakennukselle.

Katariina Pehkonen, museoamanuenssi

Lähteitä:

Heinämies, Kati: Presidentti K.J. Ståhlbergin työhuone. Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisu 5/1988.

Rossi, Venla: Ståhlbergin perhehuolet. https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009268668.html. Viitattu 25.1.2023.

Tyynilä, Markku: Ståhlberg, Kaarlo Juho. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. Artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000626. Viitattu 23.1.2023.

Kaarlo Juho Ståhlbergin tiedot Korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilla: https://www.kho.fi/fi/index/korkeinhallinto-oikeus/presidentit/kaarlojuhostahlberg.html#. Viitattu 25.1.2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *