Turun palosta selvinnyt ”päärynä”

Messingin värinen laite, jossa keskellä päärynänmuotoinen osa.
Nicholsonin areometri eli tiheysmittari, 1814. Helsingin yliopistomuseo.

Joskus fysiikkaan liittyvät esineet puhuttelevat, jos niissä on jokin hauska muoto tai materiaali kuten tässä päärynänmuotoisessa Nicholsonin areometrissä. Syyskuun 4. päivänä on Turun palon vuosipäivä, joten päätimme ottaa tämän kuukauden esineeksi jonkin palosta selviytyneen aarteen kokoelmastamme. Mikä on tämä päärynämäinen, sulavalinjainen, metalliseoksesta valmistettu esine, jolla on eri nimityksiä: areometri, uppovaaka, tiheysmittari, hydrometri. Nämä eivät kerro oikein mitään, joten otetaanpa selvää, mistä on kyse.

Erikoislaatuinen areometri

Yliopiston museon vanha opaskirja vuodelta 1982 kertoo, että Kuninkaalliseen Turun Akatemiaan oli alettu kerätä Fysiikan kabinettia erilaisine havainto- ja opetusvälineineen jo 1700-luvulla. Erityisen paljon fysiikan kojeita hankki akatemialle 1800-luvun alkupuolella fysiikan professori Gustaf Hällström. Ahaa! Hän kuulostaakin tutulta, Kumpulassahan on nimetty katu hänen mukaansa. Lisäksi muistuu mieleen, että hänen ansiokkaan lobbaustyönsä vaikutuksesta Kuninkaalliseen Turun Akatemiaan rakennettiin Carl Ludvig Engelin suunnittelema observatorio vuonna 1819.

Mutta se areometri. Mitä sillä oikein mitattiinkaan? Areometrin avulla määritellään nesteen ominaispaino. Hydrometri on laite, jolla mitataan nesteen ominaispainoa suhteessa veteen tai sillä voidaan mitata nesteen tiheyttä. Nicholsonin hydrometrit eroavat muista vastaavista siksi, että mitattaessa ne upotetaan kokonaan veteen.

Kuka oli William Nicholson?

Miksi esineemme nimeen kuuluu myös sukunimi Nicholson? William Nicholson (1753 ̶ 1815) kemisti, kääntäjä, julkaisija, tiedemies, keksijä ja insinööri. Hän perusti vuonna 1797 luonnontieteeseen liittyvän tieteellisen aikakausjulkaisun Journal of Natural Philosophy, Chemistry and the Arts, joka tunnetaan yleisesti nimellä Nicholson’s journal. Ja mikä tärkeintä: William Nicholson kehitti areometrin.

Mustavalkoinen piirretty rintakuva.
William Nicholson, noin vuonna 1811. Thomas Bloodin kaiverrus. Wikimedia Commons.

Lontoosta ostettu

Yliopistomuseon areometri on hankittu vuonna 1814 Lontoosta John Newmanilta. Loogista sikäli, että juuri tuohon aikaan oli Turussa valmistumassa uusi, uljas akatemiatalo tuomiokirkon läheisyyteen, ja fysiikan kabinettiinkin tehtiin lisähankintoja. Akatemiaan hankittiin muutakin tuohon aikaan kuten uusi rehtorin viitta, pronssinen rintakuva Aleksanteri I:stä, perustamisasiakirjan jalusta ja sille hopealipas (1817). John Frederick Newman (1783 ̶ 1860) oli matemaattisten, optisten ja merenkulkuun liittyvien instrumenttien valmistaja. Hänen tekemiään meteorologisia laitteita hankittiin laajasti eri havaintoasemille koko brittiläisessä imperiumissa. Hän oli myös Lontoon Albemarlen kadulla sijaitsevan Royal institutionin virallinen instrumenttien valmistaja.

Kun tekee netissä kuvahakuja Nicholsonin hydrometristä, ilmenee, että pääosin ne ovat muodoltaan lieriötä. Niitä kuuluu eri yliopistojen kokoelmiin. Helsingin yliopistomuseon päärynätyyppi voikin olla harvinaisempi tapaus. Professori Gustaf Hällström määritti veden maksimitiheyttä vastaavan lämpötilan tarkemmin kuin kukaan muu ennen häntä. Areometri liittyi kaiketi myös hänen tutkimuksiinsa.

Fysiikan kabinetin kohtalona Turun palo

Fysiikan kabinettiin kerättiin lisää esineitä Akatemian muutettua Helsinkiin ja vaihdettua nimensä samalla Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi. Esineet olivat näytillä Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa päärakennuksessa, mutta myös fysiikan omassa, vuonna 1911 valmistuneessa laitosrakennuksessa Siltavuorenpenkereellä. Kokoelma oli avoinna suurelle yleisölle muutaman tunnin viikossa aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Nykyään Fysiikan kabinetin esineitä on esillä Helsingin yliopistomuseon päänäyttelyssä.

Väritetty piirroskuva tulipalossa osaksi tuhoutuneesta kaupungista, jossa joki keskellä.
Turku palon jälkeen. Gustaf Finnbergin väritetty litografia Turun jäännöksiä, 1827, Ateneumin taidemuseo. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Valitettavasti suurin osa fysiikan opetukseen liittyvistä laitteista tuhoutui Turun palossa. Miksi kabinetin esineistä muutama pelastui? Olivatko ne erillään muusta kabinetin esineistä? Vastaus löytyy edesmenneen fysiikan professorin Peter Holmbergin kirjoittamasta artikkelista Fysiikka Arppeanumin opaskirjasta vuodelta 2003. Hän lainaa tekstissään yliopiston hankintaluetteloa vuodelta 1827. Luettelossa todetaan kaikkien fysiikan kabinetin instrumenttien tuhoutuneen täydellisesti, ja että siitä on jäljellä ainoastaan uloslainatut kappaleet. Siten osa yliopiston kirjastoakin pelastui, sillä ne olivat lainassa professorien maaseutuasunnoissa. Vain neljä fysiikan kabinetin esinettä pelastui. Areometri on niistä yksi, muut ovat Gregoryn kaukoputki, Magdeburgin puolipallot ja sähkökanuuna. Kaikki nämä ovat esillä yliopiston päärakennuksessa sijaitsevan museomme päänäyttelyssä Ajattelun voimaa.

Pia Vuorikoski, näyttelypäällikkö

Lähteet:

Peter Holmberg: Fysiikka. Helsingin yliopistomuseo – tiedettä, taidetta, historiaa. Helsinki 2003.

Renja Suominen-Kokkonen (toim.): Helsingin yliopiston museo. Helsinki 1982.

http://physics.kenyon.edu/EarlyApparatus/Fluids/Nicholsons_Hydrometer/Nicholsons_Hydrometer.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.