Marmorinen Porthan-muotokuva

Henrik Gabriel Porthan (1739 ̶ 1804), Helsingin yliopiston edeltäjän, Kuninkaallisen Turun akatemian kirjastonhoitaja ja kaunopuheisuuden ja runouden professori, oli suosittu henkilö 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana. Häntä pidetään Suomen historiankirjoituksen isänä. Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaan Galleria Academicaan kuuluu suuri joukko veistosmuotokuvia. Niiden joukossa on myös marmorinen, seppelepäinen toogaan pukeutunut Porthanin muotokuva, tämän kuukauden esineemme. Sen on veistänyt ruotsalainen kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand (1828 ̶ 1906). Veistos on melko painava ja korkeudeltaan 82,5 cm. Sille kuuluu myös mahonkinen, 151 cm korkea jalusta.

Valkoinen miestä esittävä rintakehään rajoittuva patsas, jolla on seppele päässään ja viitan yläosa näkyvillä. Patsas on kahden puisen eri kokoisen lavan päällä ja pinontavaunun nostimessa.
Marmorinen Porthanin muotokuva on tällä hetkellä sijoitettuna kokoelmatilaan. Kuva: Johannes Keltto / Helsingin yliopistomuseo.

Kuvanveistäjä Ruotsista

Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Kööpenhaminassa kuvanveistoa opiskellut Carl Eneas Sjöstrand tuli Suomeen estetiikan ja kirjallisuuden professorin ja Suomen taideyhdistyksen aktiivijäsenen Fredrik Cygnaeuksen kutsumana vuonna 1856. Kutsun tarkoituksena oli tilata Sjöstrandilta muistomerkki Henrik Gabriel Porthanista Turkuun, Suomen ensimmäiseksi suurmiespatsaaksi. Suomessa ei tuolloin ollut akateemisesti kouluttautunutta kuvanveistäjää Erik Cainbergin kuoltua vuonna 1816.

Työ viivästyi, sillä ylioppilaat tilasivat Sjöstrandilta joukon suomalaisia merkkimiehiä esittäviä pystejä, joita hän lähti työstämään ulkomaille. Muotokuvia syntyi Porthanin lisäksi muun muassa Karl Collanista, Frans Mikael Franzénista, Mathias Caloniuksesta ja Elias Lönnrotista. Porthanin muotokuvan tuli korvata Turun palossa menetetty Tobias Sergelin veistämä pronssinen teos. Ylioppilaiden tilaus pelasti Sjöstrandin talouden, sillä muistomerkkihanke viivästyi syystä ja toisesta.

Vaikka Porthanin muistomerkkiä oli alettu suunnitella jo vuonna 1854, se paljastettiin lopulta kymmenen vuotta myöhemmin. Tapahtuman merkitystä tuon ajan Suomessa kuvastavat patsaan julkistamiseen liittyneet erikoisjärjestelyt: paljastuspäivänä oli kansallinen juhlapäivä, koululaisilla oli vapaata, kaupat olivat kiinni. Lisäksi Turun kaupunki oli koristeltu sadoilla lyhdyllä ja viireillä.

Myöhemmin, 1860-luvun alussa Cygnaeus kutsui Sjöstrandin Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun opettamaan kuvanveistoa – näin alkoi maamme akateeminen kuvanveiston opetus.

Porthan-muotokuva näyttelyssä

Sjöstrand esitteli Saksassa tekemiään veistoksia taidenäyttelyssä Helsingissä jo kevättalvella 1857. Porthan-kipsipystin lisäksi näytteillä olivat mm. kipsinen rintakuva varakansleri Reinhold Munckista, saviluonnos Porthan-muistomerkiksi, kipsimedaljongit arkkipiispa Jacob Tengströmistä ja Härnösandin piispa F. M. Franzenista sekä luonnokset Lemminkäisestä ja Kullervosta – Sjöstrandia kiinnosti Kalevala jo Ruotsissa asuessaan!

Ylioppilas Julius Krohn kertoo kirjeessään taidenäyttelystä 2.4.1857 seuraavasti:

”Loistopisteensä ovat kuitenkin ruotsalaisen kuvanveistäjän Sjöstrandin teokset. Hän on nyt täällä muovaillakseen professori Porthanin patsasta. Sitä paitsi ovat ylioppilaat tilanneet häneltä Lönnrotin ja muutamien muiden kuuluisien professorien rintakuvat. Snellmanin kuvan me tahdoimme myöskin saada, mutta Snellman ei suostunut siihen millään ehdolla.  – – – Sjöstrand matkustaa kesäksi Müncheniin valaakseen siellä kaikki nämä teokset”.

Näyttelyssä esillä olleen kipsisen muotokuvan perusteella yliopisto tilasi siitä uuden version tietyin lisäyksin. Alkuperäiseen ideaan haluttiin roomalaisen filosofin tunnusmerkkejä: tooga ja laakeriseppele. Samat elementit oli toteutettu keisari Aleksanteri I:n pronssiveistokseen, joka oli tuolloin yliopiston juhlasalissa. Sjöstrand teki siis uuden kipsiluonnoksen ja lopullisen version marmorisena yliopiston tilaamana Münchenissä alkuvuodesta 1858. Seppelepäisestä, toogaan pukeutuneesta Porthanista teetettiin myös joitakin kipsivaloksia.

Valkoinen marmoripatsas seppelepäisestä lyhythiuksisesta miehestä, jonka viitan yläosa on esillä mustaa taustaa vasten. Patsaalla on pyöreä ja matala jalusta.
Ruotsalainen kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand teki ensin kipsisen Porthanin rintakuvan ja sai yliopistolta toimeksiantona toteuttaa se marmoriin antiikin filosofeihin viittaavin lisäyksin vuonna 1858. Kuvat: Timo Huvilinna, Helsingin yliopistomuseo.

Marmoriin toteutettu Porthan oli esillä näyttelyssä yliopistolla pian valmistumisensa jälkeen syksyllä 1858. Näyttely pidettiin piirustussalilla, joka sijaitsi tuolloin yliopiston päärakennuksessa ”juhlasalista oikealla”. Mukana oli myös Sjöstrandin Kalevala-aiheinen veistos; Kullervo katkoo kapalonsa, joka kuuluu nykyään Suomen Kansallisgallerian kokoelmaan. Näyttely oli avoinna yleisölle lokakuun alusta alkaen neljänä päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Pääsymaksu näyttelyyn oli 10 kopeekkaa. Taiteilija Sjöstrand toivoi, että pääsymaksuilla kerrytetään varoja ylioppilastaloa varten.                                          

Marmorinen, seppelepäinen Porthan päätettiin laittaa esille filosofisen tiedekunnan tiedekuntasaliin pian valmistumisensa jälkeen. Molemmat Sjöstrandin tekemät Porthan-rintakuvat sijaitsivat yliopiston kirjastossa 1900-luvun alkupuolella. Marmori-Porthan siirrettiin 2000-luvun alussa Helsingin yliopistomuseon perusnäyttelyyn Arppeanum-rakennuksen neljännen kerroksen näyttelysaliin. Kipsinen versio puolestaan Topelia-rakennukseen. Vuosina 2015 ̶ 2020 marmori-Porthan oli esillä yliopistomuseon Ajattelun voimaa -näyttelyssä yliopiston päärakennuksen uuden puolen kolmannessa kerroksessa.

Mustavalkoinen valokuva, jossa on kuusi valkoista muotokuvaa lyhythiuksisista miehistä kaarevassa rivissä. Muotokuva rajoittuvat rintakehään. Osalla miehistä on parta ja pulisongit. Patsaat on sijoitettu korkeille ja kapeille jalustoille.
Fredrik Cygnaeus hankki Sjöstrandin tekemiä kipsisiä rintakuvia: keskellä molemmat Porthan-versiot, toinen vasemmalla sijaiskansleri Reinhold Munck ja Uno Cygnaeus, oikealla Fredrik Cygnaeus itse. Äärimmäisenä vasemmalla Johannes Takasen J. V. Snellmanin muotokuva. Kuva on otettu Cygnaeuksen galleriassa vuonna 1949. Kuva: Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo.

Muita Porthan-veistosmuotokuvia

Ensimmäisestä, ylioppilaiden tilaamasta Porthan-pystistä myytiin pieni määrä 10 hopearuplalla Frenckellin kirjakaupassa Helsingissä. Siitä säilynyt valoksia yliopiston lisäksi mm. Åbo Akademin säätiön kokoelmassa, Runebergin kotimuseossa Porvoossa, Pohjalaisten osakuntien talossa Ostrobotnialla ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla.

Valkoinen muotokuva lyhythiuksisesta miehestä pöydän päällä. Muotokuva rajoittuu kaulaan ja rintakehän yläosaan.
Kipsivalos Sjöstrandin tekemästä ensimmäisestä Porthan-muotokuvasta, josta myytiin kopioita 1850-luvulla Frenckellin kirjakaupassa kymmenellä hopearuplalla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Galleria Academicaan kuuluu kolmaskin Porthan-aiheinen veistetty muotokuva, joka ostettiin huutokaupasta yliopistolle päärakennukseen sijoitettavaa raha- ja mitalikabinettia varten vuonna 1832.  Se on kopio Tobias Sergelin tekemästä pronssisesta muotokuvasta, joka siis tuhoutui Turun akatemian kirjastoon sijoitettuna Turun palossa. Sergelin tekemään Porthan-muotokuvaa kritisoitiin aikoinaan siitä, ettei se lainkaan näyttänyt Porthanilta. Toivottiin uutta ja näköisempää. Tätä varten kysyttiin Porthanin tunteneilta ihmisiltä, miltä hän oikeasti näytti.

Porthanin muisto elää

Henrik Gabriel Porthan oli Pohjalaisen osakunnan inspehtorina eli ”virallisena valvojana” 25 vuoden ajan. Pohjois-Pohjalainen ja Etelä-Pohjalainen Osakunta sekä Vasa Nation ovat viettäneet yhteistä Porthan-juhlaa joka marraskuun 9. päivän tienoilla entisen inspehtorinsa kunniaksi jo vuodesta 1839. Silloin oli kulunut 100 vuotta Porthanin syntymästä.

Frakkiin pukeutunut tummahiuksinen nuori mies sivuprofiilissa puhujanpöntössä, jolle on asetettu mikrofoni. Hänen vieressään valkoinen muotokuvaveistos, jolle on laitettu erillinen seppele päähän. Taustalla seinää, jolla on pallomaisia syvennyksiä riveissä.
Porthanin kipsinen rintakuva kunniapaikalla seppelöitynä Porthan-juhlassa Ostrobotnialla 11.11.1967. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Porthanin muisto elää myös yliopiston rakennuksissa. Aarne Ervin suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut yliopiston laitos- ja instituuttirakennus nimettiin Porthaniaksi professori Porthanin mukaan. Nimeä ehdotti silloinen rehtori, latinisti Edvin Linkomies.

Pia Vuorikoski

Näyttelypäällikkö

Lähteet:

Bertel Hintze: Helsingfors universitetets porträttsamling. Helsingfors 1927.

Julius Krohn: Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta. Toim. Sari Forsström. SKS 2004.

Liisa Lindgren: Henrik Gabriel Porthan. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3635

Helsingfors Tidningar 25.2.1857, 25.4.1857.

Åbo Tidningar 1.10.1858.

Carl Enes Sjöstrand. www.lahteilla.fi

Porthan-juhla. https://pohjalaiset.fi/porthan/

”Sjöstrand”. www.finna.fi

Yliopistomuseon kuva- ja esinetietokanta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.