Henrik Gabriel Porthan (1739 ̶ 1804), Helsingin yliopiston edeltäjän, Kuninkaallisen Turun akatemian kirjastonhoitaja ja kaunopuheisuuden ja runouden professori, oli suosittu henkilö 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana. Häntä pidetään Suomen historiankirjoituksen isänä. Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaan Galleria Academicaan kuuluu suuri joukko veistosmuotokuvia. Niiden joukossa on myös marmorinen, seppelepäinen toogaan pukeutunut Porthanin muotokuva, tämän kuukauden esineemme. Sen on veistänyt ruotsalainen kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand (1828 ̶ 1906). Veistos on melko painava ja korkeudeltaan 82,5 cm. Sille kuuluu myös mahonkinen, 151 cm korkea jalusta.
Kuvanveistäjä Ruotsista
Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Kööpenhaminassa kuvanveistoa opiskellut Carl Eneas Sjöstrand tuli Suomeen estetiikan ja kirjallisuuden professorin ja Suomen taideyhdistyksen aktiivijäsenen Fredrik Cygnaeuksen kutsumana vuonna 1856. Kutsun tarkoituksena oli tilata Sjöstrandilta muistomerkki Henrik Gabriel Porthanista Turkuun, Suomen ensimmäiseksi suurmiespatsaaksi. Suomessa ei tuolloin ollut akateemisesti kouluttautunutta kuvanveistäjää Erik Cainbergin kuoltua vuonna 1816.
Työ viivästyi, sillä ylioppilaat tilasivat Sjöstrandilta joukon suomalaisia merkkimiehiä esittäviä pystejä, joita hän lähti työstämään ulkomaille. Muotokuvia syntyi Porthanin lisäksi muun muassa Karl Collanista, Frans Mikael Franzénista, Mathias Caloniuksesta ja Elias Lönnrotista. Porthanin muotokuvan tuli korvata Turun palossa menetetty Tobias Sergelin veistämä pronssinen teos. Ylioppilaiden tilaus pelasti Sjöstrandin talouden, sillä muistomerkkihanke viivästyi syystä ja toisesta.
Vaikka Porthanin muistomerkkiä oli alettu suunnitella jo vuonna 1854, se paljastettiin lopulta kymmenen vuotta myöhemmin. Tapahtuman merkitystä tuon ajan Suomessa kuvastavat patsaan julkistamiseen liittyneet erikoisjärjestelyt: paljastuspäivänä oli kansallinen juhlapäivä, koululaisilla oli vapaata, kaupat olivat kiinni. Lisäksi Turun kaupunki oli koristeltu sadoilla lyhdyllä ja viireillä.
Myöhemmin, 1860-luvun alussa Cygnaeus kutsui Sjöstrandin Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun opettamaan kuvanveistoa – näin alkoi maamme akateeminen kuvanveiston opetus.
Porthan-muotokuva näyttelyssä
Sjöstrand esitteli Saksassa tekemiään veistoksia taidenäyttelyssä Helsingissä jo kevättalvella 1857. Porthan-kipsipystin lisäksi näytteillä olivat mm. kipsinen rintakuva varakansleri Reinhold Munckista, saviluonnos Porthan-muistomerkiksi, kipsimedaljongit arkkipiispa Jacob Tengströmistä ja Härnösandin piispa F. M. Franzenista sekä luonnokset Lemminkäisestä ja Kullervosta – Sjöstrandia kiinnosti Kalevala jo Ruotsissa asuessaan!
Ylioppilas Julius Krohn kertoo kirjeessään taidenäyttelystä 2.4.1857 seuraavasti:
”Loistopisteensä ovat kuitenkin ruotsalaisen kuvanveistäjän Sjöstrandin teokset. Hän on nyt täällä muovaillakseen professori Porthanin patsasta. Sitä paitsi ovat ylioppilaat tilanneet häneltä Lönnrotin ja muutamien muiden kuuluisien professorien rintakuvat. Snellmanin kuvan me tahdoimme myöskin saada, mutta Snellman ei suostunut siihen millään ehdolla. – – – Sjöstrand matkustaa kesäksi Müncheniin valaakseen siellä kaikki nämä teokset”.
Näyttelyssä esillä olleen kipsisen muotokuvan perusteella yliopisto tilasi siitä uuden version tietyin lisäyksin. Alkuperäiseen ideaan haluttiin roomalaisen filosofin tunnusmerkkejä: tooga ja laakeriseppele. Samat elementit oli toteutettu keisari Aleksanteri I:n pronssiveistokseen, joka oli tuolloin yliopiston juhlasalissa. Sjöstrand teki siis uuden kipsiluonnoksen ja lopullisen version marmorisena yliopiston tilaamana Münchenissä alkuvuodesta 1858. Seppelepäisestä, toogaan pukeutuneesta Porthanista teetettiin myös joitakin kipsivaloksia.
Marmoriin toteutettu Porthan oli esillä näyttelyssä yliopistolla pian valmistumisensa jälkeen syksyllä 1858. Näyttely pidettiin piirustussalilla, joka sijaitsi tuolloin yliopiston päärakennuksessa ”juhlasalista oikealla”. Mukana oli myös Sjöstrandin Kalevala-aiheinen veistos; Kullervo katkoo kapalonsa, joka kuuluu nykyään Suomen Kansallisgallerian kokoelmaan. Näyttely oli avoinna yleisölle lokakuun alusta alkaen neljänä päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Pääsymaksu näyttelyyn oli 10 kopeekkaa. Taiteilija Sjöstrand toivoi, että pääsymaksuilla kerrytetään varoja ylioppilastaloa varten.
Marmorinen, seppelepäinen Porthan päätettiin laittaa esille filosofisen tiedekunnan tiedekuntasaliin pian valmistumisensa jälkeen. Molemmat Sjöstrandin tekemät Porthan-rintakuvat sijaitsivat yliopiston kirjastossa 1900-luvun alkupuolella. Marmori-Porthan siirrettiin 2000-luvun alussa Helsingin yliopistomuseon perusnäyttelyyn Arppeanum-rakennuksen neljännen kerroksen näyttelysaliin. Kipsinen versio puolestaan Topelia-rakennukseen. Vuosina 2015 ̶ 2020 marmori-Porthan oli esillä yliopistomuseon Ajattelun voimaa -näyttelyssä yliopiston päärakennuksen uuden puolen kolmannessa kerroksessa.
Muita Porthan-veistosmuotokuvia
Ensimmäisestä, ylioppilaiden tilaamasta Porthan-pystistä myytiin pieni määrä 10 hopearuplalla Frenckellin kirjakaupassa Helsingissä. Siitä säilynyt valoksia yliopiston lisäksi mm. Åbo Akademin säätiön kokoelmassa, Runebergin kotimuseossa Porvoossa, Pohjalaisten osakuntien talossa Ostrobotnialla ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla.
Galleria Academicaan kuuluu kolmaskin Porthan-aiheinen veistetty muotokuva, joka ostettiin huutokaupasta yliopistolle päärakennukseen sijoitettavaa raha- ja mitalikabinettia varten vuonna 1832. Se on kopio Tobias Sergelin tekemästä pronssisesta muotokuvasta, joka siis tuhoutui Turun akatemian kirjastoon sijoitettuna Turun palossa. Sergelin tekemään Porthan-muotokuvaa kritisoitiin aikoinaan siitä, ettei se lainkaan näyttänyt Porthanilta. Toivottiin uutta ja näköisempää. Tätä varten kysyttiin Porthanin tunteneilta ihmisiltä, miltä hän oikeasti näytti.
Porthanin muisto elää
Henrik Gabriel Porthan oli Pohjalaisen osakunnan inspehtorina eli ”virallisena valvojana” 25 vuoden ajan. Pohjois-Pohjalainen ja Etelä-Pohjalainen Osakunta sekä Vasa Nation ovat viettäneet yhteistä Porthan-juhlaa joka marraskuun 9. päivän tienoilla entisen inspehtorinsa kunniaksi jo vuodesta 1839. Silloin oli kulunut 100 vuotta Porthanin syntymästä.
Porthanin muisto elää myös yliopiston rakennuksissa. Aarne Ervin suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut yliopiston laitos- ja instituuttirakennus nimettiin Porthaniaksi professori Porthanin mukaan. Nimeä ehdotti silloinen rehtori, latinisti Edvin Linkomies.
Pia Vuorikoski
Näyttelypäällikkö
Lähteet:
Bertel Hintze: Helsingfors universitetets porträttsamling. Helsingfors 1927.
Julius Krohn: Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta. Toim. Sari Forsström. SKS 2004.
Liisa Lindgren: Henrik Gabriel Porthan. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3635
Helsingfors Tidningar 25.2.1857, 25.4.1857.
Åbo Tidningar 1.10.1858.
Carl Enes Sjöstrand. www.lahteilla.fi
Porthan-juhla. https://pohjalaiset.fi/porthan/
”Sjöstrand”. www.finna.fi
Yliopistomuseon kuva- ja esinetietokanta