Muisto oppineiden seremoniasta

Tänä keväänä juhlimme taas maistereita ja tohtoreita Helsingin yliopiston tiedekuntien juhlallisissa promootioissa. Yliopistossamme promootioiden historia on pitkä: ensimmäinen Turun akatemian (nykyisin Helsingin yliopisto) promootio järjestettiin jo vuonna 1643.  Promootiokevään kunniaksi kuukauden esineemme on yksi monista kokoelmiemme promootiomuistoista, filosofisen tiedekunnan promootiotaulu vuodelta 1894.

Kehystetty taulu, jossa suuri määrä henkilöiden valokuvia liimattuna kartongille.
Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen.

Promootiotauluja tehtiin 1800­­­-luvun loppupuolelta 1950-luvulle saakka. Yliopistomuseon kokoelmissa niitä on kaikkiaan 8 kappaletta, joista vanhin on vuodelta 1890 ja uusin vuodelta 1957. Promovendien kuvia on toisinaan koottu myös valokuva-albumiksi, jollainen on annettu muistolahjana yleiselle seppeleensitojattarelle.

Promootiotaulu 1894

Ruskein puukehyksin kehystettyyn tauluun on viuhkamaisesti aseteltu suuri määrä vakavailmeisten nuorten ihmisten kuvia. Henkilöt ovat promovoituja maistereita eli promovendejä. Joukossa on myös muutama tohtori, jotka promovoitiin samalla sekä maisteriksi että tohtoriksi. Ylimpänä taulussa on promoottorin eli juhlamenojen ohjaajan Carl Gustaf Estlanderin ja vasemmalla alhaalla maisterinseppeleiden valmistusta valvovan yleisen seppeleensitojattaren Gertrud Saelanin kuva. Promootiotaulun taustapahviin on käsin vesiväreillä maalattu laakeriseppele ja lehväkoristelua sekä yliopiston päärakennuksen kuva. Valokuvaus ja koristeellinen taustapahvi ovat Daniel Nyblinin valokuvaamossa tehtyjä.

Kirjoituksen aiheena oleva promootiotaulu tuli lahjoituksena Helsingin yliopistolle Taivassalo-seuralta toukokuussa 1992. Seura oli perustettu vuonna 1960 keräämään talteen seudun historiaa, ja 10 vuotta myöhemmin seuran toimesta avattiin museo 1700-luvun loppupuolella rakennetussa Viiasten kartanossa. Museo on kesäisin avoinna kuutena päivänä viikossa, ja kartanoon voi tutustua myös virtuaalikierroksen avulla seuran nettisivujen kautta.

Promootiotaulu oli kuulunut Viiasten kartanon aiemmalle isännälle Arthur Witfoothille. Hänet vihittiin maisteriksi 1894 ja hän toimi myös promootiotoimikunnan puheenjohtajana eli gratistina. Lähteet eivät kerro, miksi hänellä tuo taulu oli, mutta ehkä hän on saanut sen promovendeiltä muistolahjaksi.

Puinen isohko kaksikerroksinen rakennus puistomaisessa maisemassa.
Viiasten kartano. Kuva: Taivassalo-seura.

Lyhyesti promootioperinteestä

Yliopistomme juhlista omaleimaisimmat ja merkittävimmät ovat olleet jo 1640-luvulta lähtien eri tiedekuntien järjestämät promootiot. Promootioiden historia ulottuu Euroopassa 1200-luvuille, jolloin vanhimmissa yliopistoissa Bolognassa ja Pariisissa alettiin juhlistaa akateemisten oppiarvojen myöntämistä juhlallisin menoin. Suomessa promootio on listattu osaksi kansallista aineetonta kulttuuriperintöä.

Juhlallisessa promootiossa arvon merkeiksi vihityille maistereille ojennetaan laakeriseppele ja kultasormus, tohtoreille tohtorinhattu ja miekka. Laakeriseppele symboloi voittoa vaativista opinnoista, miekka taas voimaa ja henkistä vapautta. Teologisessa tiedekunnassa tohtorit saavat miekan sijaan raamatun.

Promootioissa vihitään maisterien ja tohtorien lisäksi myös 50 vuotta aikaisemmin promovoituja riemumaistereita ja -tohtoreita. Erityisen ansioituneita henkilöitä on tapana vihkiä kunniatohtoreiksi heidän koulutustaustastaan riippumatta.

Promootiota juhlitaan usean päivän ajan seppeleensitojaisten, miekanhiojaisten, varsinaisen juhlallisen promootioaktin, päivällisten, retken ja tanssiaisten seuratessa toisiaan perinteisessä järjestyksessä. Seremonioissa on omat roolinsa niin seppeleensitojille, maistereille, tohtoreille, promoottorille, gratistalle/ gratistille, juhlamenojen ohjaajalle kuin prima/primus- ja ultima/ultimusmaistereille ja -tohtoreille. Primus/primamaisteri on parhaan arvosanan saanut maisteri, ultima/ultimus toiseksi paras. Promootion eri tilaisuuksissa pidetään puheita ja esitetään juhlaa varten tilattuja runoteoksia ja sävellyksiä.

Suuri juhlasali ääriään myöten täynnä juhlaan osallistuvia henkilöitä. Vasemmalla seinällä ikkunat kahdessa rivissä, kuva-alalla oikealla näkyy lehteri, jossa myös paljon ihmisiä.
Filosofisen tiedekunnan promootioakti yliopiston juhlasalissa. Alma Söderhjelm saa maisterinseppeleen. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / K.E. Ståhlberg.

Filosofisen tiedekunnan promootio 1894

Vuoden 1894 filosofisen tiedekunnan promootioon osallistui 16 tohtoria ja 139 maisteria, joista noin puolet oli suomenkielisiä. Suomen kieli tuli vuoden 1894 promootion julkaisuissa käyttöön ensimmäistä kertaa ruotsin rinnalle. Promootiotaulun henkilöiden tarkastelu paljastaa mielenkiintoisen akateemisten sukujen verkoston, joka vielä tuohon aikaan oli melko suljettu. Verkosto alkoi kuitenkin vähitellen laajeta suomenkielisten, esimerkiksi tilallisten poikien, hakeutuessa opintielle.

Promoottorina toimi estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professori Carl Gustaf Estlander. Hänellä oli suuri rooli taidehistorian kipsiveistoskokoelman hankkimisessa yliopistolle. Yliopistouransa lisäksi Estlander toimi valtiopäiväedustajana, oli aktiivinen muun muassa Muinaismuistoyhdistyksessä ja Suomen Taideyhdistyksessä sekä oli aloitteen tekijänä perustettaessa korkeinta taideopetuslaitosta eli Ateneumia.

Viiksekäs mies katse vasemmalle kohdistuneena.
Professori C.G. Estlander. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Yleiseksi seppeleensitojattareksi tai -sitojaksi kutsutaan useimmiten professorin tytär tai poika. Tässä tehtävässä ovat vuosien saatossa toimineet myös esimerkiksi valtionhoitaja Mannerheimin tytär ja presidentti Kekkosen pojantytär. Vuoden 1894 promootion yleinen seppeleensitojatar Gertrud Saelan oli professori Thiodolf Saelanin tytär. Professori Saelan toimi Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä ja oli omana aikanaan Suomen merkittävin psykiatrian ja mielisairaanhoidon asiantuntija. Hänelle myönnettiin professorin arvo 1877. Gertrud Saelan avioitui vuonna 1911 taiteilija Väinö Blomstedtin kanssa. Blomstedt toimi muun muassa yliopiston Piirustussalin opettajana. Vuonna 1894 oli ensimmäistä kertaa mukana myös riemuseppeleensitojatar, joka oli 50 vuotta aiemmin seppeleensitojattarena toiminut Sofia Tengström, myöhemmältä nimeltään Sofia Kellgren. Hänen puolisonsa oli itämaisen kirjallisuuden professori Herman Kellgren, isänsä filosofian professori Johan Jakob Tengström ja isosetänsä arkkipiispa Jakob Tengström.

Soikea kuva, jossa nuori nainen juhlavassa asussa suuri kukkakimppu käsissään.
Yleinen seppeleensitojatar Gertrud Saelan. Kuva: Museovirasto. Finna, CC BY 4.0

Monia mielenkiintoisia henkilöitä liittyy promootioon 1894: promootiokantaatin sävelsi yliopiston musiikinopettajan sijaisuutta tuolloin hoitanut Jean Sibelius, ja sitä oli esittämässä muun muassa nuori lahjakas sopraano Aino Achté. Sanoituksen kantaattiin teki Eino Leinon veli Kasimir Leino. Ruotsinkielinen promootioruno on Zachris Topeliuksen käsialaa.

Poimintoja promovendien joukosta

Alma ja Sanny Söderhjelm olivat sisarukset, jotka molemmat promovoitiin maistereiksi. He olivat laamanni ja senaattori W.W. Söderhjelmin tyttäriä Viipurista. Sannysta tuli matematiikan opettaja, ja Alma teki akateemisen uran historioitsijana. Hän tutki erityisesti Ranskan vuoden 1789 vallankumousta. Alma Söderhjelm nimitettiin vuonna 1928 uuden lahjoitusvaroilla perustetun yliopiston Åbo Akademin henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi historian professoriksi, ja hän oli siten ensimmäinen nainen professorina Suomessa.

Kaksi soikeaa kuvaa, joissa kummassakin nainen juhlavassa asussa.
Sanny ja Alma Söderhjelm. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Daniel Nyblin.

Sodankylässä syntynyt Santeri Ivalo (alun perin Herman Aleksander Ingman) vihittiin sekä maisteriksi että tohtoriksi. Hänestä tuli tunnettu lehtimies, valtiopäivämies ja kirjailija. Hän oli perustamassa Päivälehteä (nykyinen Helsingin Sanomat) ja toimi myös sen päätoimittajana. Hänen historialliset romaaninsa, kuten Juho Vesainen, olivat omana aikanaan hyvin suosittuja.

Soikea kuva, jossa nuorehko parrakas mies.
Santeri Ivalo. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Daniel Nyblin.

Orivedellä syntynyt papin poika Torsten Evert (Tor) Karsten eteni urallaan ensin germaanisen, sitten pohjoismaisen filologian professoriksi. Hän tutki muun muassa suomalaisten ja germaanien välisiä kulttuurivaikutteita 3000 vuoden aikajänteellä sekä ruotsinkielisiä paikannimiä Pohjanmaalla.

Soikeassa kuvassa viiksekäs nuorehko mies, jolla sangattomat nenäsilmälasit.
Tor Karsten. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Daniel Nyblin.

Akseli Kustaa Leonard Järnefelt (myöhemmin Rauanheimo) syntyi Nurmeksessa nimismiehen perheeseen. Hän teki elämäntyönsä toimittajana ja amerikansuomalaisten siirtolaisten asioiden edistäjänä. Hän asui Yhdysvalloissa 1890-luvulla, ja toimi Kanadassa Suomen pääkonsulina 1923‒1932.

Soikeassa kuvassa nuorehko mies, jolla silmälasit.
Akseli Rauanheimo. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Daniel Nyblin.

Promootio 1894 jää historiaan erityisenä paitsi suomen kielen virallisen esiinnousun vuoksi, myös siksi, että silloin promovoitiin ensimmäistä kertaa naisia. Kaikkiaan kuudesta naispromovendistä mainittiin aiemmin jo Söderhjelmin sisarukset, ja yksi heistä oli Tekla Hultin, josta on kerrottu blogimme aiemmassa artikkelissa Tekla Hultin, toimija tapahtumien keskiössä.

Jaana Tegelberg, kokoelmapäällikkö

Lähteet:

Akseli Rauanheimo. Kansallisbiografia-artikkeli. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.3.2022]. Saatavilla: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1655.

Bagge, Taina: Promootiot Helsingin yliopistossa 1832-1967. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N.o 5. Helsinki 1974.

Bernhard Estlander [Sanny Söderhjelmin puoliso]. Kansallisbiografia-artikkeli. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.3.2022]. Saatavilla: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4998.

Elävä perintö. Maistereiden promovoiminen. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.3.2022]. Saatavilla: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Maistereiden_promovoiminen.

Ilmakunnas, Johanna (toim.): Promootio akateemisena juhlana. Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio 2010. Promotionen – en akademisk fest. Filosofiska fakultetens vid Helsingfors universitet promotion 2010. Promotio ordinis philosophorum Universitatis Helsingiensis MMX. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1317.

Inbjudning till de Magister- och Doktors-Promotioner, hvilka af filosofiska fakulteten vid Kejserliga Alexanders-Universitetet i Finland komma att med sedvanliga högtidligheter anställas i Helsingfors den 31 maj 1894. [Helsingin yliopisto] 1894.

Klinge, Matti; Kolbe, Laura: Suomen Ylioppilas. Keuruu 1991.

Santeri Ivalo. Kansallisbiografia-artikkeli. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.3.2022]. Saatavilla:  https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2819

Santeri Ivalo. Wikipedia-artikkeli. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.3.2022]. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Ivalo.

Taivassalo-seura. Muistelmia seuran ja museon alkuvaiheista 1/2. [Verkkosivu]. [Viitattu 7.3.2022]. Saatavilla: https://www.taivassalo-seura.fi/?page_id=1260.

Yliopiston arkisto. Promootioihin liittyviä asiakirjoja 1894-1919.

Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 [Verkkosivu]. [Viitattu 7.3.2022] Saatavilla: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.