Kuukauden esine – Tiedemuseo Liekki
Kokoelmat kertovat
Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.
Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian professori, joka luennoi suomen kielellä aikakaudella, jolloin virallinen opetuskieli oli ruotsi.
Henrik Gabriel Porthan (1739 ̶ 1804), Helsingin yliopiston edeltäjän, Kuninkaallisen Turun akatemian kirjastonhoitaja ja kaunopuheisuuden ja runouden professori, oli suosittu henkilö 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana. Häntä pidetään Suomen historiankirjoituksen isänä. Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaan Galleria Academicaan kuuluu suuri joukko veistosmuotokuvia. Niiden joukossa on myös marmorinen, seppelepäinen toogaan pukeutunut Porthanin muotokuva, tämän kuukauden esineemme. Sen on veistänyt ruotsalainen kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand (1828 ̶ 1906). Veistos on melko painava ja korkeudeltaan 82,5 cm. Sille kuuluu myös mahonkinen, 151 cm korkea jalusta.
Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on kymmenittäin juhlapukuja, joista lähes jokainen on ainutlaatuinen, mittatilauksena tehty. Kaikkien näiden uniikkien pukujen joukossa yksi iltapuku on kuitenkin vielä erityisen omalaatuinen, sillä silkkinen leninki on ollut myös kuvataiteilija Sam Vannin maalauspohja.
Puvun on omistanut Maya Vanni, alkujaan Maja London (1916–2010). Hän syntyi Turussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi muutti Pariisiin vuonna 1935. Hän solahti kaupungin sykkeeseen, opiskeli, juhli, keskusteli ja ystävystyi taiteilijoiden kanssa. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Vivica Bandler ja Tove Jansson.
Komea, kiharatukkainen nuori mies seisoo Helsingin yliopiston päärakennuksen neljännen kerroksen käytävällä. Paino on toisella jalalla, hän on alasti. Hän katsoo hieman alaviistoon, ilme on vakava ja hieman surumielinen. Onko hän Antinous?
Elvytysnukke Anne lepää museon kokoelmatilassa pölyltä suojaavissa museaalisissa käärinliinoissaan. Anne esittää kaunispiirteistä nuorehkoa naista, jolla on kullanvaaleat hiukset ja sinivalkoinen verryttelypuku. Silmät ovat kiinni ja suu hieman raollaan. Nukke, sen kuljetuslaatikko sekä muuta elvytysharjoittelun tarpeistoa lahjoitettiin Yliopistomuseolle Pitkäniemen sairaalan museotoimikunnan toimesta vuonna 2012. Pitkäniemi on Suomen neljänneksi vanhin psykiatrinen sairaala, ja se on edelleen toiminnassa.
Painelu-puhalluselvytyksen opettelussa käytetty, varsin realistisen näköinen nukke Resusci Anne on norjalaisten Åsmund Lærdalin ja Björn Lindin sekä itävaltalaisen Peter Safarin kehittämä. Nuken ensiesittely oli vuonna 1961 First International Symposium on Resuscitation -kongressissa Stavangerissa, Norjassa. Kasvonpiirteensä nukke on saanut Euroopassa laajalti tunnetun kipsivaloksen, niin sanotun Seinen tuntemattoman, mukaan.
On toukokuu. Keväänvihreät puun oksat kaartuvat kehystämään kohtausta puistossa. Tunnelma on jännittynyt, aikuiset ja lapset ovat keskittyneitä. Tummiin pukeutunut mies, Fredrik Cygnaeus, on astumassa alas puhujankorokkeelta, ja kuulijoiden katseet seuraavat häntä. Pastelliliidun kuulaat värit tuovat ilmaan väreilevyyttä.
Jatka lukemista ”Flora-juhla, Eero Järnefeltin seinämaalauksen luonnos”
Helsingin yliopiston Piirustussalin kokoelmaan kuuluu joukko hienoja piirustuksia, joiden tekijät jäävät toisinaan hämärän peittoon. Signeeraukset ovat epäselviä tai niitä ei ole. Joskus paperiin tehdyt merkinnät saattavat johtaa harhaan.
Luetteloin tietokantaamme piirustuksia ja tein hakuja netistä selvittääkseni, keitä niiden tekijät voisivat olla. Vuorossa oli taitavasti piirretty Nuoren naisen muotokuva, jossa on sivuprofiiliin hieman alaviistosta kuvattu nutturahiuksinen nainen ruudullisessa puserossa. Paperiin alakulmaan on kirjoitettu ”Onni Bäckström”. Yläkulmaan ”F. A. April 93”. Merkintöjen perusteella pidin itsestään selvänä, että taiteilija on Onni Bäckström -niminen miesopiskelija. Työn hyväksyjän eli Piirustussalin opettajan Fredrik Ahlstedtin merkintä on yläkulmassa.
