Maya Vannin iltapuku eli Sam Vannin maalaus käsityötieteen kokoelmassa

Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on kymmenittäin juhlapukuja, joista lähes jokainen on ainutlaatuinen, mittatilauksena tehty. Kaikkien näiden uniikkien pukujen joukossa yksi iltapuku on kuitenkin vielä erityisen omalaatuinen, sillä silkkinen leninki on ollut myös kuvataiteilija Sam Vannin maalauspohja.

Kääntäjä taiteilijapiireissä

Puvun on omistanut Maya Vanni, alkujaan Maja London (1916–2010). Hän syntyi Turussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi muutti Pariisiin vuonna 1935. Hän solahti kaupungin sykkeeseen, opiskeli, juhli, keskusteli ja ystävystyi taiteilijoiden kanssa. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Vivica Bandler ja Tove Jansson.

Nuori nainen, jolla on laineikkaat hiukset ja huolellisesti muotoillut kulmakarvat. Hän on pukeutunut kaulan peittävään huiviin ja kaulukselliseen pikkutakkiin. Mustavalkoinen valokuva.
Maya Vanni Helsingin yliopiston Historiallis-kielitieteellisen osaston opintokirjan valokuvassa. Kuva: SLSA 1274, Maya Vannis arkiv, SLS arkisto.
Jatka lukemista ”Maya Vannin iltapuku eli Sam Vannin maalaus käsityötieteen kokoelmassa”

Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta

Komea, kiharatukkainen nuori mies seisoo Helsingin yliopiston päärakennuksen neljännen kerroksen käytävällä. Paino on toisella jalalla, hän on alasti. Hän katsoo hieman alaviistoon, ilme on vakava ja hieman surumielinen. Onko hän Antinous?

Lähikuva Antinous-veistoksen yläruumiista, taustalla näkyy yliopiston päärakennuksen koristeltua seinää sekä pilasteri.
Antinous-veistos Helsingin yliopiston päärakennuksen vestibyylin eli porrashallin käytävällä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.
Jatka lukemista ”Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta”

Hugo Backmansson: 12 silmälääkäriä

Helmikuun kuukauden esineenä esittelemme taiteilija Hugo Backmanssonin maalauksen ”12 silmälääkäriä” Helsingin yliopiston Galleria Academica -muotokuvakokoelmasta. Teos on ripustettuna Silmätautien klinikalla. Meilahden sairaala-alueella sijaitseva Silmäklinikka toimi aluksi yliopiston yhteydessä, mutta siirtyi vuonna 1958 Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle ja vuonna 2000 osaksi HUSia. Klinikan historialliset kokoelmat inventoitiin viime vuonna Yliopistomuseon ja HUSin museotoimikunnan toimesta, ja esinekokoelma jaettiin yhteistyöllä Yliopistomuseon ja HUSin museotoimikunnan kesken.

Vuonna 1923 valmistuneessa öljymaalauksessa, joka tunnetaan myös nimellä Silmälääkärien kokous, on kuvattu kahdentoista silmälääkärin joukko kokoontuneena vihreän pöydän äärelle. Osa näyttää keskustelevan eläväisesti, osa on vaipuneena mietteisiinsä. Backmansson on luonnehtinut jokaisen henkilön yksilönä, mutta ryhmädynamiikalla on myös tärkeä osansa teoksessa.

Maalauksessa 11 mieshenkilöä ja yksi naishenkilö kuvattuna sisätilassa, henkilöt tummiin vaattesiin pukeutuneina, etualalla vihreä pöytä, takana ikkunoita ja kellertävä seinä. Maalauksella on pronssinväriset koristellut kehykset.
Hugo Backmansson: 12 silmälääkäriä, 1923, öljy kankaalle, 71 cm x 100 cm, Helsingin yliopisto. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Jatka lukemista ”Hugo Backmansson: 12 silmälääkäriä”

Kasvot menneisyydestä

Elvytysnukke Anne lepää museon kokoelmatilassa pölyltä suojaavissa museaalisissa käärinliinoissaan. Anne esittää kaunispiirteistä nuorehkoa naista, jolla on kullanvaaleat hiukset ja sinivalkoinen verryttelypuku. Silmät ovat kiinni ja suu hieman raollaan. Nukke, sen kuljetuslaatikko sekä muuta elvytysharjoittelun tarpeistoa lahjoitettiin Yliopistomuseolle Pitkäniemen sairaalan museotoimikunnan toimesta vuonna 2012. Pitkäniemi on Suomen neljänneksi vanhin psykiatrinen sairaala, ja se on edelleen toiminnassa.

Painelu-puhalluselvytyksen opettelussa käytetty, varsin realistisen näköinen nukke Resusci Anne on norjalaisten Åsmund Lærdalin ja Björn Lindin sekä itävaltalaisen Peter Safarin kehittämä. Nuken ensiesittely oli vuonna 1961 First International Symposium on Resuscitation -kongressissa Stavangerissa, Norjassa. Kasvonpiirteensä nukke on saanut Euroopassa laajalti tunnetun kipsivaloksen, niin sanotun Seinen tuntemattoman, mukaan.

Verryttelypukuisen Anne-elvytysnuken yläruumis kuvattuna nuken pääpuolelta.
Anne-nukella on esikuvastaan poiketen suu hieman auki – elvytysharjoittelun toimivuuden vuoksi – eikä se hymyile salaperäistä hymyä, kuten kipsivaloksen nuori nainen. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.

Jatka lukemista ”Kasvot menneisyydestä”

Flora-juhla, Eero Järnefeltin seinämaalauksen luonnos

On toukokuu. Keväänvihreät puun oksat kaartuvat kehystämään kohtausta puistossa. Tunnelma on jännittynyt, aikuiset ja lapset ovat keskittyneitä. Tummiin pukeutunut mies, Fredrik Cygnaeus, on astumassa alas puhujankorokkeelta, ja kuulijoiden katseet seuraavat häntä. Pastelliliidun kuulaat värit tuovat ilmaan väreilevyyttä.

Eero Järnefeltin pastelliteoksessa kuvataan henkilöitä puistossa. Cygnaeus on oikeassa laidassa. Keskellä ja vasemmalla on kuuntelijoita. Taustalla on koivuja.
Eero Järnefelt: Flora-juhlan luonnos, ajoittamaton, pastelli paperille, 83 cm x 73 cm, Helsingin yliopisto. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Jatka lukemista ”Flora-juhla, Eero Järnefeltin seinämaalauksen luonnos”