Viron värikäs ylioppilaslakkiperinne

Tarton yliopisto täyttää kesäkuun viimeisenä päivänä 390 vuotta. Sen kunniaksi on Kuukauden esineenä ensimmäisen virolaisen ylioppilasjärjestön lakki, mutta esittelyssä ovat myös ylioppilaslakki neuvostoajalta ja virolainen lakkiperinne.

sinisestä huopakankaasta valmistettu lipallinen lakki, jota koristaa valkoinen tähtikuvio. Lakkia kiertää mustavalkoinen nauha ja sen lippa on musta.
Helsingin yliopistomuseon kokoelmaan kuuluu Virossa 1930-luvulla vaihto-oppilaana olleen opiskelijan lakki. Lipallinen lakki, jota koristaa valkoinen tähtikuvio, on valmistettu sinisesta huopakankaasta ja sen alareunaa kiertää mustavalkoinen nauha. Lakin lippa on musta. Kuva: Mai Joutselainen, Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Viron värikäs ylioppilaslakkiperinne”

Domus-tuoli valloitti maailman

Marraskuun kuukauden esine on suomalainen muotoiluklassikko − tuoli, joka on varmasti monille tuttu erilaisista tiloista. Domus-tuolin tarina alkoi sodan jälkeisen asuntopulan aikana, tai ehkä ajatusaihiona jo 1930-luvulla tuolin suunnittelijan Ilmari Tapiovaaran mielessä. Vanerista taivutetusta, alun perin opiskelija-asuntolan sisustukseen suunnitellusta tuolista tuli ajan kuluessa sarjatuotantona valmistettu maailmanmenestystuote. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin Tapiovaaran Domus-huonekaluja on saatu lahjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta.

Puinen tuoli, jossa kaareva selkänoja. ja lyhyet käsinojat.
Yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva Domus Academican alkuperäinen tuoli. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Maria Tukia.
Jatka lukemista ”Domus-tuoli valloitti maailman”

Kuvia Hämäläis-Osakunnan virolaissuhteista

Tällä kertaa Kuukauden esineenä on Yliopistomuseon hiljattain saama mielenkiintoinen kuvalahjoitus. Lahjoituksessa on kuvia pääosin Hämäläis-Osakunnan toiminnasta vuosina 1929 ja 1930. Lahjoituksen tekee erityisen arvokkaaksi se, että kuvien alkuperäinen omistaja, Moira Lindfors o. s. Tuomikoski e. Hormi (1908 ̶ 1979) on kirjoittanut useimpiin kuviin, missä ja milloin ne on kuvattu, useisiin myös niissä esiintyvien henkilöiden nimet.

Berliinissä asuvan kuvien lahjoittajan isoäiti, Moiraksi kutsuttu Irja Tuomikoski kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta ja tuli opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon syksyllä 1928. Hän liittyi Hämäläis-Osakuntaan, joka oli 1920-luvun lopussa miltei 1 000 opiskelijan yhteisö. Siihen kuului vuonna 1930 jopa neljäsosa koko ylioppilaskunnan jäsenistä.

Hämäläis-Osakuntaan liittyvät kuvat löytyivät, kun menin katsomaan Vantaan kaupunginmuseolle lähetettyä isoa kuvakokonaisuutta. Tarkoituksenani oli käydä tunnistamassa kuvien henkilöitä, jotka liittyvät Vantaalla sijaitsevaan tutkimaani Katrinebergin kartanoon. Kuvia selaillessani tajusin mukana olevan harvinaisia opiskelijaelämään liittyviä kuvia.

Löysin kokonaisuudesta 31 valokuvaa, jotka omistaja lahjoitti pyynnöstäni Yliopistomuseon kokoelmaan. Kuvia oli runsaasti vuodelta 1929: Snellmanin päivän kulkueesta, osakuntien välisestä pesäpalloturnauksesta, Hämäläis-Osakunnan opiskelijoiden retkistä, Floran päivästä ja yksittäisistä osakunnan jäsenistä. Kiinnostuin erityisesti kuvasta, jossa oli tummiin ylioppilaslakkeihin pukeutuneita miesopiskelijoita ja kaksi valkolakkista naisopiskelijaa laivan edessä. Koska olin aikaisemmin tutustunut Tarton yliopistomuseoon, tunnistin tummemmat lakit virolaisiksi.

Tarttolaisen Eesti Üliöpilaste Selts -miesopiskelijajärjestön ylioppilaslakki, joka on tehty sinisestä huopakankaasta. Hattua kiertää mustavalkoinen nauha. Kuvan hatun lahjoitti Yliopistomuseolle suomalainen, Tarton yliopistossa 1930-luvulla opiskellut henkilö. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Mai Joutselainen.

Jatka lukemista ”Kuvia Hämäläis-Osakunnan virolaissuhteista”

Opiskelijahaalarin tarina

On elokuu ja korkeakouluihin päässeet opiskelijat ilmestyvät katukuvaan haalareihin pukeutuneiden tutoreidensa kanssa. Lahjoitin oman ainejärjestöhaalarini Yliopistomuseolle vuonna 2015 sijoitettavaksi uuteen päänäyttelyyn. Enhän sitä ollut enää vuosikausiin tarvinnut, ja aina muutoissa pohdiskelin, pistääkö keräykseen vai säästääkö. Onneksi säästin, ehkä ajatellen jotain mahdollista remonttia tai maalausurakkaa, jollaista ei koskaan tullut. Kyseessä on venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä slaavilaisen filologian opiskelijoiden aineyhdistyksen Rupla ry:n haalari, joka lanseerattiin marraskuussa 1990. Se oli esillä Ajattelun voimaa -näyttelyssä elokuuhun 2018 saakka.

Rupla ry:n haalarin hankintaprosessi

Haalarin hankinta ei ollut ihan helppo tehtävä. Kaksi reipasta, vuonna 1987 opiskelunsa aloittanutta venäjän opiskelijaa ryhtyi toimeen ”kärsittyään HYYn tylsissä haalareissa” kolme vappua. He aloittivat projektin marssimalla rohkeasti isojen firmojen pääkonttoreihin päästäkseen rahahanoista päättävien tahojen juttusille. Useimmiten kouraan työnnettiin pelkkä puhelinnumero. Haalareiden kustannusarvio 40 kappaleen tilauksella oli 10 000-12 000 markkaa, mikä tuntui mahdottomalta, sillä maaliskuussa 1990 tilaajalistalla oli tasan kaksi nimeä. Hankintaprojekti kuitenkin edistyi, ja toukokuussa tilaajia oli jo 13.  Ruplan rivijäsenistössä hankkeeseen suhtauduttiin lähinnä epäilevästi, ellei jopa happamasti.

Koitti syksy ja haalaritoimikunta luotti vahvasti fukseihin. Se kannatti, sillä pian nimiä tilaajalistaan oli kertynyt 26! Löytyi halvempi tavarantoimittajakin, ja kustannusarvio puolittui. Sponsoreiksi lähtivät lopulta Neste Oy, Finpap ja Venäjän kielen edistämissäätiö. Yhtäkkiä rahat riittivätkin, kun tilauskin tehtiin 30:lle. Ennen lopullista tilausta oli tosin yksi ongelma: kuka piirtäisi painokelpoisen selkäkuvan haalariin? Sen aihe – sirppi ja vasara – oli päätetty haalaritoimikunnan ”kähmintäkokouksessa”, mutta kukaan ruplalainen ei omannut riittävää osaamista kuvan tuottamiseen. Silloin yksi hallituksen jäsen tuli hätiin ja kääntyi mainostoimistossa työskentelevän ex-poikaystävänsä puoleen. Tämä teki toimiston laitteilla tarvittavan kuvan, ja vieläpä korvauksetta.

Neuvostoliittoon viittaavat symbolit vasara ja kysymysmerkiksi tyylitelty sirppi sekä tekstiä painettuina punaisessa, hieman ryppyisessä vaatteessa.
Rupla ry:n haalari hankittiin marraskuussa 1990, jolloin sen tilasi 26 slaavilaisten kielten opiskelijaa. Selkäpuolen logo teetettiin mainostoimistossa haalaritoimikunnan idean pohjalta. Yksityiskohta haalarista. Kuva: Helsingin yliopistomuseo/Salme Vanhanen.

Jatka lukemista ”Opiskelijahaalarin tarina”

”Älä töni mun dosenttiani”

Yliopistomuseon kokoelmiin kuuluu useita mielenosoituskylttejä ja ­-banderolleja. Eräs niistä on puiseen keppiin niittaamalla kiinnitetty, 30 vuotta vanha ja käytössä hieman nuhjaantunutkin pahvikyltti, johon on mustalla tussilla kirjoitettu teksti ”Älä töni mun dosenttiani”.

Mielenosoituskyltti, jota on käytetty vuoden 1990 alkukuukausina. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Jatka lukemista ””Älä töni mun dosenttiani””