Tällä kertaa esittelemme kaksi lääketieteen opiskelijoiden valmistamaa esinettä, pannumyssyn ja seinävaatteen. Molemmat ovat peräisin Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolta. Synnytysosastolla annettiin lääketiedettä opiskeleville kandidaateille synnytyksiin liittyvää käytännön opetusta vuodesta 1833 alkaen. Kokonaan oma sairaala synnytyksiä, naistentautien hoitoa ja gynekologian käytännön opiskelua varten saatiin Suomeen vasta vuonna 1934 Naistenklinikan valmistuttua.
Lääketieteen opintoihin kuuluu yhä noin viikon mittainen harjoittelujakso osana synnytys- ja naistentautiopin kurssia. Pitkään oli tapana, että harjoittelujakson aikana opiskelijat asuivat harjoittelupaikassaan. Tämä perinne on kuitenkin 2000-luvulla korvattu päivystysvuoroilla. Harjoittelujakson aikana tavoitteena on seurata ja hoitaa 5 synnytystä alusta loppuun. Vauvan ulosauttaminen on tärkein opittava asia. Myös kätilöopiskelijat harjoittelevat samaan tapaan tulevien lääkärien rinnalla.
Muistoja kirjailtuina
Vuoden 1928 vuosikurssilaiset, Cursus II:n opiskelijat ompelivat ja kirjailivat pannumyssyn oman harjoittelunsa aikana kiitokseksi yleisen sairaalan kätilöille. Myssy oli tarkoitettu kätilöiden päivystyshuoneeseen. Myssyn koristeaiheet sopivatkin hyvin kätilöiden työnkuvaan. Tummansinisen myssyn molemmille puolille on applikoitu kohdussa oleva sikiö. Pienemmät langalla tehdyt kirjaillut kuvat viittaavat tekijöiden synnytyslaitoksella viettämiin hauskoihin hetkiin ja akateemiseen uraan. Mukana ovat muun muassa pelikortit, viinipullo ja lasi sekä viisauden symboli Minervan pöllö ja Apollon lyyra, yliopistollisen sivistyksen tunnus. Lisäksi opiskelijat ovat kirjailleet mukaan omat nimensä.
Valokuvat kertovat
Lääketieteen opintoihin luotiin kurssijärjestelmä 1900-luvun alussa. Oman vuosikurssin toveripiirin kanssa edettiin opinnoissa ja vietettiin vapaa-aikaa. Harjoittelujakso synnytysosastolla on myös ollut tärkeä tulevien lääkärien yhteisöllisyydelle. Yhdessä asumista, päivystämistä, työskentelyä ja nuoruuden hulluttelua on muisteltu lämmöllä jälkeenpäin.
Pannumyssy on aikoinaan ollut ahkerassa käytössä. Tästä kertovat myssyn pintaan jääneet kahvi- ja mustetahrat. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin kuuluu muutama vanha valokuva, joissa myssy näkyy osana kahvikattausta.
Naistenklinikan ylihoitaja lahjoitti pannumyssyn 1970-luvulla Yliopistomuseota edeltäneelle Lääketieteen historian museolle. Museoituna myssy on ollut suosittu näyttelyesine. Esimerkiksi Lääkäripäivillä vuonna 2014 myssy oli kertomassa lääkärien kollegiaalisuuden opiskeluaikaisista juurista. Myssy on parhaillaan myös esillä päänäyttelyssämme.
Menneitä ja tulevia kuuluisuuksia
Pannumyssyn ohella Yliopistomuseon kokoelmissa on säilynyt toinenkin samankaltainen esine. Luonnonvalkoiselle pellavakankaalle kirjailtu seinävaate on myös Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolla päivystäneiden lääketieteen opiskelijoiden ompelema. Vuodelta 1926 olevaan vaatteeseen on kirjailtu kaksi kuvaa. Toisessa on kehyksen sisällä sikiö ja istukka, toisessa kohdussa olevat kaksoset.
Myös seinävaatteeseen on kirjottu nimiä ja hauskoja yksityiskohtia. Kehystetyn sikiön ja istukan ympäriltä löytyvät muun muassa stetoskooppi-kuulotorvi, synnytyspihdit ja vauvan tunnistelevy. Gynekologiaan jälkensä jättäneet kuuluisuudet ovat myös saaneet nimensä mukaan. Nimi Semmelweiss viittaa Ignaz Semmelweisiin (1818–1865), joka teki uraauurtavaa työtä määräämällä käyttöön käsien desinfioinnin. Ennen bakteerien löytämistä tautien tarttuvuuden periaatteita ja hygienian tärkeyttä ei ymmärretty. Lääkäriopiskelijat saattoivat siirtyä suoraan ruumiinavaussalista avustamaan synnyttäviä äitejä, pesemättä käsiään välillä. Keskellä kunniapaikalla on Marie-Louise Lachapellen (1769–1821), kuuluisan ranskalaisen kätilön nimi. Lachapelle toimi pääkätilönä Ranskan vanhimmassa sairaalassa, Pariisin Hôtel-Dieu’ssa ja vuodesta 1797 alkaen uudessa Hospice de la maternité’ssa, toimien samalla myös alan käytännön opettajana.
Yksi seinävaatteeseen kirjailluista opiskelijoiden sukunimistä on puolestaan Granit. Nimi kuuluu myöhemmin Nobel-palkinnon saaneelle Ragnar Granitille. Hän opiskeli 1920-luvulla lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvot vuonna 1927.
Onko sinulla muistoja lääketieteen opintoihin kuuluneesta harjoittelujaksosta synnytysten parissa? Otamme muistoja mielellämme vastaan kommentteihin tai sähköpostitse osoitteeseen yo-museo@helsinki.fi.
Katariina Pehkonen, museoamanuenssi
Lähteitä:
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1996/1/duo60005
http://www.whonamedit.com/doctor.cfm/1816.html
Professori Juha Tapanainen, Naistentaudit ja synnytysoppi -kurssin vastuuhenkilö, Helsingin yliopisto