Unto Uolevi ja luova prosessi

Unto Uoleviksi nimetty pehmoeläin on saatu Tiedemuseo Liekin kokoelmiin käsityönopettajan oppiaineesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Pehmolelun lähtökohtana oli päiväkoti-ikäisen lapsen piirustus. Lelu valmistettiin professori Pirita Seitamaa-Hakkaraisen ja lehtori Henna Lahden vetämällä käsityötieteen perusteiden opintojaksolla 2012. Osa opiskelijoista osallistui projektiin, jossa tutkittiin käsityösuunnittelun prosessia pehmolelun toteuttamisen avulla. Museon kokoelmiin tallennettiin Unto Uolevin eri vaiheet: piirustus, prototyyppi, harjoitusversio ja lopullinen versio.

Vaaleansiniharmaa kankaasta ommeltu pystyssä seisova pehmolelu, jolla pötkömäinen vartalo, yläosassa korvat ja päässä musta lakki.
Valmis Unto Uolevi -lelu. Kuva Tiedemuseo Liekki / Maria Tukia.
Jatka lukemista ”Unto Uolevi ja luova prosessi”

Edisonin puhuva kone

Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella.

Metallinen laite, jossa sylinteri ja kampi, puualustalla. Vieressä ruskea vahasylinteri ja taustalla puinen kahvallinen laitteen kansi.
Kuva: Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Edisonin puhuva kone”

Pergamentille kirjoitettu

Museomme kokoelmaan kuuluu yksi erityisen ainutlaatuinen esine, kauniilla ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu asiakirja, jonka alaosassa on allekirjoituksia ja iso punainen, langalla kiinnitetty vahasinetti. Sen ensimmäiseltä riviltä erottuvat sanat Christina, Gud ja Sverige. Kyseessä on Kuninkaallisen Turun akatemian pergamentille laadittu perustamisasiakirja, joka on päivätty 26.3.1640. Tätä päivämäärää pidetään nykyisen Helsingin yliopiston vuosipäivänä ja perustamisajankohtana.

Pian Turun palon jälkeen syksyllä 1827 päätti Venäjän keisari Nikolai I siirtää akatemian Helsinkiin, josta oli tullut autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 15 vuotta aikaisemmin. Helsinkiin siirrettiin akatemian mukana hopeiseen rasiaan taiteltu perustamisasiakirja ja muita esineitä, jotka olivat säilyneet tulipalossa.

Kehystetty koukeroisella käsialalla kirjoitettu kirje, jonka alaosassa on pyöreä, punainen vahasinetti. Kirjettä ympäröi vaalea suojapahvi ja vaalea, kapea ja sileä puukehys.
Helsingin yliopiston perustamisasiakirja vuonna 2015 vaihdetuissa suojapahveissaan ja kehyksissään. Kuva: Timo Huvilinna, Tiedemuseo Liekki.
Jatka lukemista ”Pergamentille kirjoitettu”

Antiikin Rooman virkamiestuoli innoittajana

Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla.

Valokuva U-muotoisesta tuolista, jonka istuinosa on mustaa nahkaa ja rakenne takorautaa.
Uusklassisen tuolin koristeaiheet tulevat muinaisesta Egyptistä: koristenupit lootuksen muodossa, pyöreä ruusuke ja leijonankäpäläjalat. Kuva: Tiedemuseo Liekki / Mikael Lindén.
Jatka lukemista ”Antiikin Rooman virkamiestuoli innoittajana”

Tieteen vertauskuva

Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.

Naishahmoa esittävä valkoinen veistos pyöreällä matalalla jalustalla.
Alexander Tondeur: Wissenschaft, 1800-luvun loppupuoli. Veistos oli näytteillä yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolen kolmannessa kerroksessa vuosien 2015–2021 välillä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Tieteen vertauskuva”

Suomen kieltä puolustanut pappi oli aikaansa edellä

Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian professori, joka luennoi suomen kielellä aikakaudella, jolloin virallinen opetuskieli oli ruotsi.

Kullanvärisissä kehyksissä ovaalimuotoinen miehen rintakuva hiukan oikealle kääntyneenä. Mies on päälaelta kalju, ruskea tukka ulottuu korvan yli. Hänellä on yllään valkoinen paita, musta takki ja musta solmuke.
Saksalaisen taiteilijan Bernhard Reinholdin maalaama A.W. Ingmanin muotokuva vuodelta 1878. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Suomen kieltä puolustanut pappi oli aikaansa edellä”

Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa

Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta.

Puinen mustekuivain. Pyöreä nuppi kiinnittyy tasaiseen kanteen. Kannen alla on kaareva pohja, johon on kiinnitetty imupaperia

K. J. Ståhlbergin mustekuivain. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa”

Viisaan muijan voide – museon myrkkyprojektin helmiä

Yliopistomuseolla on käyty läpi kuluneen kesän ja syksyn aikana museon mielenkiintoista kemikaalikokoelmaa. Kokoelmissa on yli 2000 kemikaalia, joiden joukkoon kuuluu esimerkiksi lääkkeitä, kemikaalinäytteitä, analyysisarjoja, kemian opetuskokoelmia ja hammaslääketieteen paikka-aineita.

Kemikaaliselvityksen eli tuttavallisemmin myrkkyprojektin päättymisen kunniaksi marraskuun esineeksi valikoitui Viisaan muijan voide -linimentti, joka innoitti projektiin osallistuneita museolaisia. Muistutamme, että tässä kirjoituksessa mainitut lääkkeet ja reseptit ovat historiallisia, emmekä suosittele niiden käyttöä tai valmistusta kotona.

Voidetta kaikkiin vaivoihin

Viisaan muijan voide on linimentti eli nestemäinen lääke, jota sivellään tai hierotaan iholle. Linimenttejä on käytetty erilaisiin särkyihin, kuten reumaan, nyrjähdyksiin ja palovammoihin. Niitä valmistettiin apteekeissa tai tilaustuotteina.

Ruskea, kulmikas lasipullo.
Viisaan muijan voidetta -pullo, jonka taustapuolella on lueteltu tuotteen sisältö. Kuvat: Helsingin yliopistomuseo / Jenni Jormalainen.
Jatka lukemista ”Viisaan muijan voide – museon myrkkyprojektin helmiä”

Hampaiden panoraamaröntgenkuvaus – suomalainen keksintö

Sodan jälkeen vuonna 1945 hammaslääketieteen tohtori Yrjö V. Paatero työskenteli Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, vastuullaan röntgentutkimukset ja –diagnostiikka. Aikaa Paateron kaipaamalle tutkimustyölle ei kuitenkaan riittänyt, kun päivät täyttyivät rutiinityöstä. Filmi asetettiin potilaan suun sisään kerta toisensa jälkeen, sillä koko hampaiston tilan selvittämiseksi oli otettava useita röntgenkuvia. Tähän on oltava jokin nopeampi ratkaisu, Paatero tuumi, ja panoraamaröntgenkuvauksen siemen oli itänyt. Tie tähän hetkeen ei kuitenkaan ollut yksioikoinen, eikä jatkokaan mutkaton.

Tuolilla istuva nainen, jonka pään ympärillä on metallinen häkkyrä ja oikealla puolella röntgenkamera ja vasemmalla valkotakkinen mies, joka säätää telineeseen asetettua kaarevaa röntgenfilmilevyä.
Pantomografi käytössä Helsingin yliopiston hammasklinikalla Fabianinkadulla. Vasemmassa reunassa Yrjö. V. Paatero. Kuva on julkaistu Uusi Suomi -lehden artikkelissa vuonna 1953. Kuva: Yrjö V. Paateron arkisto, yksityisomistuksessa.
Jatka lukemista ”Hampaiden panoraamaröntgenkuvaus – suomalainen keksintö”