Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella.
Museomme kokoelmaan kuuluu yksi erityisen ainutlaatuinen esine, kauniilla ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu asiakirja, jonka alaosassa on allekirjoituksia ja iso punainen, langalla kiinnitetty vahasinetti. Sen ensimmäiseltä riviltä erottuvat sanat Christina, Gud ja Sverige. Kyseessä on Kuninkaallisen Turun akatemian pergamentille laadittu perustamisasiakirja, joka on päivätty 26.3.1640. Tätä päivämäärää pidetään nykyisen Helsingin yliopiston vuosipäivänä ja perustamisajankohtana.
Pian Turun palon jälkeen syksyllä 1827 päätti Venäjän keisari Nikolai I siirtää akatemian Helsinkiin, josta oli tullut autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 15 vuotta aikaisemmin. Helsinkiin siirrettiin akatemian mukana hopeiseen rasiaan taiteltu perustamisasiakirja ja muita esineitä, jotka olivat säilyneet tulipalossa.
Helsingin yliopiston perustamisasiakirja vuonna 2015 vaihdetuissa suojapahveissaan ja kehyksissään. Kuva: Timo Huvilinna, Tiedemuseo Liekki.Jatka lukemista ”Pergamentille kirjoitettu”
Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla.
Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.
Alexander Tondeur: Wissenschaft, 1800-luvun loppupuoli. Veistos oli näytteillä yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolen kolmannessa kerroksessa vuosien 2015–2021 välillä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.Jatka lukemista ”Tieteen vertauskuva”
Toukokuussa juhlitaan jälleen promootioita ja sen kunniaksi kuukauden esineemme on yleisen seppeleensitojattaren promootiopuku vuodelta 1914.
Vuoden 1914 seppeleensitojatar Margareta von Bonsdorff pukeutuneena tapahtumaa varten teetettyyn pukuun. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Carl Klein, Atelier Universal.Jatka lukemista ”Jääkäripromootion seppeleensitojatar”
Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian professori, joka luennoi suomen kielellä aikakaudella, jolloin virallinen opetuskieli oli ruotsi.
Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta.
Yliopistomuseolla on käyty läpi kuluneen kesän ja syksyn aikana museon mielenkiintoista kemikaalikokoelmaa. Kokoelmissa on yli 2000 kemikaalia, joiden joukkoon kuuluu esimerkiksi lääkkeitä, kemikaalinäytteitä, analyysisarjoja, kemian opetuskokoelmia ja hammaslääketieteen paikka-aineita.
Kemikaaliselvityksen eli tuttavallisemmin myrkkyprojektin päättymisen kunniaksi marraskuun esineeksi valikoitui Viisaan muijan voide -linimentti, joka innoitti projektiin osallistuneita museolaisia. Muistutamme, että tässä kirjoituksessa mainitut lääkkeet ja reseptit ovat historiallisia, emmekä suosittele niiden käyttöä tai valmistusta kotona.
Voidetta kaikkiin vaivoihin
Viisaan muijan voide on linimentti eli nestemäinen lääke, jota sivellään tai hierotaan iholle. Linimenttejä on käytetty erilaisiin särkyihin, kuten reumaan, nyrjähdyksiin ja palovammoihin. Niitä valmistettiin apteekeissa tai tilaustuotteina.
Sodan jälkeen vuonna 1945 hammaslääketieteen tohtori Yrjö V. Paatero työskenteli Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, vastuullaan röntgentutkimukset ja –diagnostiikka. Aikaa Paateron kaipaamalle tutkimustyölle ei kuitenkaan riittänyt, kun päivät täyttyivät rutiinityöstä. Filmi asetettiin potilaan suun sisään kerta toisensa jälkeen, sillä koko hampaiston tilan selvittämiseksi oli otettava useita röntgenkuvia. Tähän on oltava jokin nopeampi ratkaisu, Paatero tuumi, ja panoraamaröntgenkuvauksen siemen oli itänyt. Tie tähän hetkeen ei kuitenkaan ollut yksioikoinen, eikä jatkokaan mutkaton.
Pantomografi käytössä Helsingin yliopiston hammasklinikalla Fabianinkadulla. Vasemmassa reunassa Yrjö. V. Paatero. Kuva on julkaistu Uusi Suomi -lehden artikkelissa vuonna 1953. Kuva: Yrjö V. Paateron arkisto, yksityisomistuksessa.Jatka lukemista ”Hampaiden panoraamaröntgenkuvaus – suomalainen keksintö”
Tämänkertainen kuukauden esineemme on puinen kengitysvälinelaatikko. Eläinlääkintäeversti Georg Öhman (1891–1957) sai sen lahjaksi joulukuussa 1941. Lahjoitusajankohdasta huolimatta kyseessä ei ollut joululahja, vaan syntymäpäivälahja Öhmanin täyttäessä 50 vuotta.
Kengitysvälinelaatikko on vaaleaa, lakattua puuta. Jokaiselle välineelle on laatikossa oma, tarkoin mitoitettu paikkansa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.Jatka lukemista ”Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi”