Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi

Tämänkertainen kuukauden esineemme on puinen kengitysvälinelaatikko. Eläinlääkintäeversti Georg Öhman (1891–1957) sai sen lahjaksi joulukuussa 1941. Lahjoitusajankohdasta huolimatta kyseessä ei ollut joululahja, vaan syntymäpäivälahja Öhmanin täyttäessä 50 vuotta.

Kaksiosainen kuva. Ensimmäisessä kuvassa on puinen litteä laatikko. Laatikon kannessa on metallilaatta, johon on kaiverrettu lahjoittajan ja saajan nimet. Toisessa kuvassa laatikko on auki. Siinä näkyvät laatikon kanteen ja pohjaan pienillä puisilla tuilla kiinnitetyt kengitysvälineet.
Kengitysvälinelaatikko on vaaleaa, lakattua puuta. Jokaiselle välineelle on laatikossa oma, tarkoin mitoitettu paikkansa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.
Jatka lukemista ”Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi”

Muisto oppineiden seremoniasta

Tänä keväänä juhlimme taas maistereita ja tohtoreita Helsingin yliopiston tiedekuntien juhlallisissa promootioissa. Yliopistossamme promootioiden historia on pitkä: ensimmäinen Turun akatemian (nykyisin Helsingin yliopisto) promootio järjestettiin jo vuonna 1643.  Promootiokevään kunniaksi kuukauden esineemme on yksi monista kokoelmiemme promootiomuistoista, filosofisen tiedekunnan promootiotaulu vuodelta 1894.

Kehystetty taulu, jossa suuri määrä henkilöiden valokuvia liimattuna kartongille.
Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen.

Promootiotauluja tehtiin 1800­­­-luvun loppupuolelta 1950-luvulle saakka. Yliopistomuseon kokoelmissa niitä on kaikkiaan 8 kappaletta, joista vanhin on vuodelta 1890 ja uusin vuodelta 1957. Promovendien kuvia on toisinaan koottu myös valokuva-albumiksi, jollainen on annettu muistolahjana yleiselle seppeleensitojattarelle.

Jatka lukemista ”Muisto oppineiden seremoniasta”

C. L. Engelin rakennuspiirustus Helsingin yliopiston päärakennuksesta

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai I antoi lokakuussa 1827 määräyksen Keisarillisen Turun akatemian siirtämisestä Suomen suuriruhtinaskunnan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin. Yliopiston siirron sinetöi Turun tuhoisa palo syyskuussa 1827. Yliopiston uudisrakennukset päätettiin sijoittaa merkittäväksi osaksi uuden pääkaupungin vasta rakentuvaa monumentaalikeskustaa. Suunnittelutyöstä vastasi saksalainen Carl Ludvig Engel.

Engel laati yliopiston päärakennuksesta neljä sarjaa piirustuksia. Yksi sarjoista kuuluu Helsingin yliopistomuseon kokoelmaan. Eteläistä julkisivua ja rakennuksen leikkausta kuvaava piirustus kertoo upean rakennuksen toteutuneista ja toteumattomista suunnitelmista.

Käsin piirretty ja laveerattu rakennuspiirustus, joka kuvaa rakennuksen julkisivua sekä näkymää rakennuksen porrasaulaan ja juhlasaliin. Piirustuksessa on tekstiä ruotsiksi ja venäjäksi.
Carl Ludvig Engelin rakennuspiirustus (1828) Helsingin yliopiston päärakennuksesta. Ylintä kerrosta kuvaavan pohjakuvan vasemmassa alanurkassa hahmottuu jatkosodan pommituksessa tuhoutunut konsistorisali. Piirustuksen on Engelin lisäksi allekirjoittanut hänen alaisensa intendentinkonttorissa, arkkitehti Anton Wilhelm Arppe. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Maya Vannin iltapuku eli Sam Vannin maalaus käsityötieteen kokoelmassa

Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on kymmenittäin juhlapukuja, joista lähes jokainen on ainutlaatuinen, mittatilauksena tehty. Kaikkien näiden uniikkien pukujen joukossa yksi iltapuku on kuitenkin vielä erityisen omalaatuinen, sillä silkkinen leninki on ollut myös kuvataiteilija Sam Vannin maalauspohja.

Kääntäjä taiteilijapiireissä

Puvun on omistanut Maya Vanni, alkujaan Maja London (1916–2010). Hän syntyi Turussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi muutti Pariisiin vuonna 1935. Hän solahti kaupungin sykkeeseen, opiskeli, juhli, keskusteli ja ystävystyi taiteilijoiden kanssa. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Vivica Bandler ja Tove Jansson.

Nuori nainen, jolla on laineikkaat hiukset ja huolellisesti muotoillut kulmakarvat. Hän on pukeutunut kaulan peittävään huiviin ja kaulukselliseen pikkutakkiin. Mustavalkoinen valokuva.
Maya Vanni Helsingin yliopiston Historiallis-kielitieteellisen osaston opintokirjan valokuvassa. Kuva: SLSA 1274, Maya Vannis arkiv, SLS arkisto.
Jatka lukemista ”Maya Vannin iltapuku eli Sam Vannin maalaus käsityötieteen kokoelmassa”

Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta

Komea, kiharatukkainen nuori mies seisoo Helsingin yliopiston päärakennuksen neljännen kerroksen käytävällä. Paino on toisella jalalla, hän on alasti. Hän katsoo hieman alaviistoon, ilme on vakava ja hieman surumielinen. Onko hän Antinous?

Lähikuva Antinous-veistoksen yläruumiista, taustalla näkyy yliopiston päärakennuksen koristeltua seinää sekä pilasteri.
Antinous-veistos Helsingin yliopiston päärakennuksen vestibyylin eli porrashallin käytävällä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.
Jatka lukemista ”Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta”

Sisar Hippolytan perintö

Mustaksi maalattuun puulevyyn kiinnitetty vahakuva, jonka ympärille on kiinnitetty neuloilla poimutettu valkoinen kangasreunus. Vahakuva esittää potilaan kasvojen alaosaa, ennen kaikkea potilaan suuta, jonka ylähuuli on turvoksissa.
Vahakuva, joka esittää kupan eli syfiliksen aiheuttamaa haavaumaa potilaan ylähuulessa. Vahakuvan on valmistanut sisar Hippolyta. Puutaustaan vahakuvan alle on kiinnitetty etiketti, jossa on painettu teksti ”Universitätsklinik für Hautkrankheiten Cöln Lindenburg” ja käsin kirjoitettu diagnoosi ”Syphilis I. Primäraffekt der Oberlippe”. Puutaustassa on taiteilijan signeeraus ”Sch. Hippolyta Aug.”. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Sanna-Mari Niemi.

Stadin ammattiopisto lahjoitti Helsingin yliopistomuseolle yhdeksän vahakuvaa vuonna 2013. Aluksi esineiden taustoista ei tiedetty mitään, mutta etikettien ja signeerausten avulla oli mahdollista päätellä, että vahakuvat oli valmistanut sisar Hippolyta ja että ne olivat peräisin Saksan Kölnistä. Näiden tiedonmurusten avulla oli mahdollista aloittaa salapoliisityö, jonka tuloksia esittelen tässä blogikirjoituksessa.

Jatka lukemista ”Sisar Hippolytan perintö”

Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa

Vanhempi herra katsoo maalauksesta vakavana, hieman vasemmalle kääntyneenä. Valkoinen, korkeakauluksinen paita pilkottaa tumman takin alta. Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki punaisessa nauhassa kaulan ympärillä ja Pyhän Vladimirin risti rintapielessä kertovat keisarin arvostuksesta. Harmaat hiukset on kammattu taakse. Kankaalle on ikuistettu professori Johan Agapetus Törngren (1772–1859). Esittelyssä Kuukauden esineenä on hänelle kuulunut instrumenttikukkaro.

Johan Agapetus Törngren muotokuvassa.
Johan Erik Lindhin maalaama muotokuva Johan Agapetus Törngrenistä, mahdollisesti vuodelta 1832. Kuva: Pia Vuorikoski / Helsingin yliopistomuseo.

Jatka lukemista ”Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa”