Vanhempi herra katsoo maalauksesta vakavana, hieman vasemmalle kääntyneenä. Valkoinen, korkeakauluksinen paita pilkottaa tumman takin alta. Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki punaisessa nauhassa kaulan ympärillä ja Pyhän Vladimirin risti rintapielessä kertovat keisarin arvostuksesta. Harmaat hiukset on kammattu taakse. Kankaalle on ikuistettu professori Johan Agapetus Törngren (1772–1859). Esittelyssä Kuukauden esineenä on hänelle kuulunut instrumenttikukkaro.
Armeijan leivistä lääkärin uralle
Törngren aloitti uransa vaatimattomista lähtökohdista. Hänen vanhempansa olivat Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantti Johan Jacob Törngren ja Kiialan kartanon taloudenhoitaja Beata Kristina Malin. Törngren oli oppilaana Porvoon kymnaasissa, kun Ruotsin ja Venäjän välille puhkesi sota 1788. Törngren pääsi Kustaa III:n armeijan ylikirurgin Johannes Theophilus Nathorstin apulaiseksi ja tältä saamansa hyvän opin myötä Porvoossa toimineen sotasairaalan alilääkäriksi. Rauhan tultua ura jatkui välskärinä, mutta Törngren sai suoritettua loppuun myös sodan takia kesken jääneen ylioppilastutkinnon. Haartman-stipendi, 600 kuparitaaleria vuodessa, avasi ovet akateemisia opintoja varten Tukholmaan. Opintoja seurasi promovointi lääketieteen tohtoriksi 1802 ja kirurgian maisterin eli mestarivälskärin tutkinto seuraavana vuonna.
Törngrenin instrumenttikukkaro on valmistettu 1800-luvun alkuvuosina. Kukkaro on ommeltu ruskeasta silkistä ja sisävuori sametista. Olisiko koristeluna oleva herkkä kukkakuvio Törngrenin vaimon, Eva Agathan o.s. Helsingbergin kirjailema? Kukkaron mukana museon kokoelmiin on saatu vanhoja instrumentteja: kielilastain, katetri, jyväpihdit, pari koetinta, kaarevia neuloja haavojen ompeluun ja kaksi pientä lansettiveistä. Pahvipakkaukseen pakattu silkkinen ompelulanka sen sijaan lienee Törngrenin aikaa myöhempi lisäys.
Suomessa Törngreniä odotti menestyksekäs lääkärin ura. Hänestä tuli 1800-luvun alkuvuosina Turun kaupunginvälskäri, Turun akatemian lääketieteen professorin avustaja ja ruumiinavauksia tehnyt anatomian prosektori. Jo 1810-luvulla urakehitys jatkui Turun kaupunginlääkäriksi, kaupunginkirurgiksi ja lääketieteen professoriksi. Lisäksi hän pyöritti hyvin menestynyttä yksityispraktiikkaa. Maaomaisuuttakin karttui. Omistamassaan Laukon kartanossa Törngren puolisoineen kestitsi muun muassa Elias Lönnrotia tämän viimeistellessä Kalevalaa.
Isorokon vaara
Isorokko oli vielä 1800-luvulla pelätty tauti. Noin 15–30 % sairastuneista menehtyi, ja isorokosta toipuneille jäi arpia lopuksi ikää. Tauti aiheutti myös sokeutta, kuuroutta ja munuaisvaurioita. Rokonistutus eli rokon ehkäisy keinotekoisesti aiheutetun isorokon avulla tunnettiin Intiassa jo yli 2 000 vuotta sitten. Eurooppaan menetelmä levisi 1700-luvun aikana. Näin aiheutettu isorokko oli yleensä paljon tavallista lievempi, mutta antoi silti immuniteetin tautia vastaan. Ruotsin valtakunnan ensimmäisen rokonistutuksen suoritti Turussa 1754 piirilääkäri Johan Haartman lääketieteen professorin Johan Lechen tyttärelle. Rokonistutus ei kuitenkaan ollut vaaraton menetelmä, sillä sen aiheuttama lievä rokko oli tarttuvaa. Lisäksi pari prosenttia rokonistutetuista menehtyi. Englantilaisen lääkärin Edward Jennerin keksintö, lehmärokkoon perustuva isorokkorokotus, syrjäyttikin rokonistutuksen nopeasti 1790-luvulta alkaen. Isorokko on ensimmäinen sairaus, joka on rokotuksin saatu hävitettyä maailmasta. Maailman terveysjärjestö WHO julisti taudin voitetuksi 1980.
Yleinen rokottaja
Myös Suomessa uusi rokotus isorokkoa vastaan tuli nopeasti käyttöön. Isorokon aiheuttaman suuren kuolleisuuden vuoksi rokotus nähtiin keskeisenä keinona edistää väestönkasvua ja sen kautta maan vaurastumista. Siksi Suomen Talousseura otti rokotusten järjestämisen aluksi hoidettavakseen. Seura valitsi Törngrenin yleiseksi rokottajaksi, joka huolehti rokotteen valmistamisesta ja lähettämisestä piirilääkäreille. Vastuu rokotuksista siirtyi keisarillisella julistuksella kokonaan lääkintäviranomaisille 1825. Samana vuonna Törngren nimitettiin puheenjohtajaksi Collegium medicumiin, joka valvoi sairaaloiden hallintoa, lääkärilupia ja apteekkien toimintaa. Jäädessään eläkkeelle 1833 Törngren sai arkkiatrin arvonimen.
Törngrenin instrumenttikukkaroon kuuluvat lansettiveitset ovat parhaillaan näytteillä Helsingin observatoriolla Ajasta allakkaan -näyttelyssä kertomassa rokottamisesta. Observatorio aukeaa yleisölle jälleen 25.6., tervetuloa!
Katariina Pehkonen, museoamanuenssi
Lähteitä:
Johan Törngrenin tiedot Kansallisbiografiassa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3672
Eva Agatha Törngrenin tiedot Kansallisbiografiassa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/502
Collegium medicumin historiaa: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/collmedi.html
Pelätty pelastaja -verkkonäyttely: https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopistomuseo/nayttelyt/pelatty-pelastaja-rokotuksen-historiaa
Tietoa isorokosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilla: https://thl.fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/isorokko