Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa

Vanhempi herra katsoo maalauksesta vakavana, hieman vasemmalle kääntyneenä. Valkoinen, korkeakauluksinen paita pilkottaa tumman takin alta. Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki punaisessa nauhassa kaulan ympärillä ja Pyhän Vladimirin risti rintapielessä kertovat keisarin arvostuksesta. Harmaat hiukset on kammattu taakse. Kankaalle on ikuistettu professori Johan Agapetus Törngren (1772–1859). Esittelyssä Kuukauden esineenä on hänelle kuulunut instrumenttikukkaro.

Johan Agapetus Törngren muotokuvassa.
Johan Erik Lindhin maalaama muotokuva Johan Agapetus Törngrenistä, mahdollisesti vuodelta 1832. Kuva: Pia Vuorikoski / Helsingin yliopistomuseo.

Armeijan leivistä lääkärin uralle

Törngren aloitti uransa vaatimattomista lähtökohdista. Hänen vanhempansa olivat Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantti Johan Jacob Törngren ja Kiialan kartanon taloudenhoitaja Beata Kristina Malin. Törngren oli oppilaana Porvoon kymnaasissa, kun Ruotsin ja Venäjän välille puhkesi sota 1788. Törngren pääsi Kustaa III:n armeijan ylikirurgin Johannes Theophilus Nathorstin apulaiseksi ja tältä saamansa hyvän opin myötä Porvoossa toimineen sotasairaalan alilääkäriksi. Rauhan tultua ura jatkui välskärinä, mutta Törngren sai suoritettua loppuun myös sodan takia kesken jääneen ylioppilastutkinnon. Haartman-stipendi, 600 kuparitaaleria vuodessa, avasi ovet akateemisia opintoja varten Tukholmaan. Opintoja seurasi promovointi lääketieteen tohtoriksi 1802 ja kirurgian maisterin eli mestarivälskärin tutkinto seuraavana vuonna.

Kukkakuvio kiertää suorakaiteen muotoisen kukkaron reunoja.
Törngrenin instrumenttikukkaro. Kuva: Timo Huvilinna / Helsingin yliopistomuseo.

Törngrenin instrumenttikukkaro on valmistettu 1800-luvun alkuvuosina. Kukkaro on ommeltu ruskeasta silkistä ja sisävuori sametista. Olisiko koristeluna oleva herkkä kukkakuvio Törngrenin vaimon, Eva Agathan o.s. Helsingbergin kirjailema? Kukkaron mukana museon kokoelmiin on saatu vanhoja instrumentteja: kielilastain, katetri, jyväpihdit, pari koetinta, kaarevia neuloja haavojen ompeluun ja kaksi pientä lansettiveistä. Pahvipakkaukseen pakattu silkkinen ompelulanka sen sijaan lienee Törngrenin aikaa myöhempi lisäys.

Seitsemän erilaista instrumenttia, neljä neulaa ja pahvinen lankapakkaus rivissä.
Instrumenttikukkaron mukana kulkevista instrumenteista suurin osa on todennäköisesti kuulunut Törngrenille. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Suomessa Törngreniä odotti menestyksekäs lääkärin ura. Hänestä tuli 1800-luvun alkuvuosina Turun kaupunginvälskäri, Turun akatemian lääketieteen professorin avustaja ja ruumiinavauksia tehnyt anatomian prosektori. Jo 1810-luvulla urakehitys jatkui Turun kaupunginlääkäriksi, kaupunginkirurgiksi ja lääketieteen professoriksi. Lisäksi hän pyöritti hyvin menestynyttä yksityispraktiikkaa. Maaomaisuuttakin karttui. Omistamassaan Laukon kartanossa Törngren puolisoineen kestitsi muun muassa Elias Lönnrotia tämän viimeistellessä Kalevalaa.

Elias Lönnrot pitelee sylissään kirjoitusalustaa ja kirjoittaa.
Bernhard Reinholdin maalaama muotokuva Elias Lönnrotista vuodelta 1872. Lönnrot oli usein vieraana Törngrenin luona. Kuva: Timo Huvilinna / Helsingin yliopistomuseo.

Isorokon vaara

Isorokko oli vielä 1800-luvulla pelätty tauti. Noin 15–30 % sairastuneista menehtyi, ja isorokosta toipuneille jäi arpia lopuksi ikää. Tauti aiheutti myös sokeutta, kuuroutta ja munuaisvaurioita. Rokonistutus eli rokon ehkäisy keinotekoisesti aiheutetun isorokon avulla tunnettiin Intiassa jo yli 2 000 vuotta sitten. Eurooppaan menetelmä levisi 1700-luvun aikana. Näin aiheutettu isorokko oli yleensä paljon tavallista lievempi, mutta antoi silti immuniteetin tautia vastaan. Ruotsin valtakunnan ensimmäisen rokonistutuksen suoritti Turussa 1754 piirilääkäri Johan Haartman lääketieteen professorin Johan Lechen tyttärelle. Rokonistutus ei kuitenkaan ollut vaaraton menetelmä, sillä sen aiheuttama lievä rokko oli tarttuvaa. Lisäksi pari prosenttia rokonistutetuista menehtyi. Englantilaisen lääkärin Edward Jennerin keksintö, lehmärokkoon perustuva isorokkorokotus, syrjäyttikin rokonistutuksen nopeasti 1790-luvulta alkaen. Isorokko on ensimmäinen sairaus, joka on rokotuksin saatu hävitettyä maailmasta. Maailman terveysjärjestö WHO julisti taudin voitetuksi 1980.

Vahakuvan vauvan kasvot ovat kauttaaltaan märkivien suurten rakkuloiden peitossa.
Isorokon märkärakkuloita vauvan kasvoilla. Saksalainen taiteilija Anni Müllensiefen valmisti eri sairauksia esittelevän vahakuvasarjan 1918–1920 Arvo Ylpön tilauksesta. Kuva: Henna Sinisalo / Helsingin yliopistomuseo.

Yleinen rokottaja

Myös Suomessa uusi rokotus isorokkoa vastaan tuli nopeasti käyttöön. Isorokon aiheuttaman suuren kuolleisuuden vuoksi rokotus nähtiin keskeisenä keinona edistää väestönkasvua ja sen kautta maan vaurastumista. Siksi Suomen Talousseura otti rokotusten järjestämisen aluksi hoidettavakseen. Seura valitsi Törngrenin yleiseksi rokottajaksi, joka huolehti rokotteen valmistamisesta ja lähettämisestä piirilääkäreille. Vastuu rokotuksista siirtyi keisarillisella julistuksella kokonaan lääkintäviranomaisille 1825. Samana vuonna Törngren nimitettiin puheenjohtajaksi Collegium medicumiin, joka valvoi sairaaloiden hallintoa, lääkärilupia ja apteekkien toimintaa. Jäädessään eläkkeelle 1833 Törngren sai arkkiatrin arvonimen.

Törngrenin instrumenttikukkaroon kuuluvat lansettiveitset ovat parhaillaan näytteillä Helsingin observatoriolla Ajasta allakkaan -näyttelyssä kertomassa rokottamisesta. Observatorio aukeaa yleisölle jälleen 25.6., tervetuloa!

Katariina Pehkonen, museoamanuenssi

Lähteitä:

Johan Törngrenin tiedot Kansallisbiografiassa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3672

Eva Agatha Törngrenin tiedot Kansallisbiografiassa: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/502

Collegium medicumin historiaa: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/collmedi.html

Pelätty pelastaja -verkkonäyttely: https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopistomuseo/nayttelyt/pelatty-pelastaja-rokotuksen-historiaa

Tietoa isorokosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilla: https://thl.fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/isorokko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.