Tekijä: Katariina Pehkonen

Julkaistu

Pergamentille kirjoitettu

Museomme kokoelmaan kuuluu yksi erityisen ainutlaatuinen esine, kauniilla ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu asiakirja, jonka alaosassa on allekirjoituksia ja iso punainen, langalla kiinnitetty vahasinetti. Sen ensimmäiseltä riviltä erottuvat sanat Christina, Gud ja Sverige. Kyseessä on Kuninkaallisen Turun akatemian pergamentille laadittu perustamisasiakirja, joka on päivätty 26.3.1640. Tätä päivämäärää pidetään nykyisen Helsingin yliopiston vuosipäivänä ja perustamisajankohtana.

Pian Turun palon jälkeen syksyllä 1827 päätti Venäjän keisari Nikolai I siirtää akatemian Helsinkiin, josta oli tullut autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 15 vuotta aikaisemmin. Helsinkiin siirrettiin akatemian mukana hopeiseen rasiaan taiteltu perustamisasiakirja ja muita esineitä, jotka olivat säilyneet tulipalossa.

Kehystetty koukeroisella käsialalla kirjoitettu kirje, jonka alaosassa on pyöreä, punainen vahasinetti. Kirjettä ympäröi vaalea suojapahvi ja vaalea, kapea ja sileä puukehys.
Helsingin yliopiston perustamisasiakirja vuonna 2015 vaihdetuissa suojapahveissaan ja kehyksissään. Kuva: Timo Huvilinna, Tiedemuseo Liekki.
Jatka lukemista ”Pergamentille kirjoitettu”
Julkaistu

Antiikin Rooman virkamiestuoli innoittajana

Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla.

Valokuva U-muotoisesta tuolista, jonka istuinosa on mustaa nahkaa ja rakenne takorautaa.
Uusklassisen tuolin koristeaiheet tulevat muinaisesta Egyptistä: koristenupit lootuksen muodossa, pyöreä ruusuke ja leijonankäpäläjalat. Kuva: Tiedemuseo Liekki / Mikael Lindén.
Jatka lukemista ”Antiikin Rooman virkamiestuoli innoittajana”
Julkaistu

Tieteen vertauskuva

Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.

Naishahmoa esittävä valkoinen veistos pyöreällä matalalla jalustalla.
Alexander Tondeur: Wissenschaft, 1800-luvun loppupuoli. Veistos oli näytteillä yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolen kolmannessa kerroksessa vuosien 2015–2021 välillä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Tieteen vertauskuva”
Julkaistu

Suomen kieltä puolustanut pappi oli aikaansa edellä

Tämän kuukauden esineemme on professori Anders Wilhelm Ingmanin muotokuva. Sen on maalannut saksalaissyntyinen muotokuvamaalari Bernhard Reinhold. A. W. Ingman (1819 ̶ 1877) oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eksegetiikan eli Raamatun selitysopin professori vuosina 1864 ̶ 1877. Ingman oli pappi ja teologi, mutta myös intohimoinen suomalaisuusmies. Hän oli aikansa parhaita suomen kielen osaajia yliopistolla ja ensimmäinen teologian professori, joka luennoi suomen kielellä aikakaudella, jolloin virallinen opetuskieli oli ruotsi.

Kullanvärisissä kehyksissä ovaalimuotoinen miehen rintakuva hiukan oikealle kääntyneenä. Mies on päälaelta kalju, ruskea tukka ulottuu korvan yli. Hänellä on yllään valkoinen paita, musta takki ja musta solmuke.
Saksalaisen taiteilijan Bernhard Reinholdin maalaama A.W. Ingmanin muotokuva vuodelta 1878. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Suomen kieltä puolustanut pappi oli aikaansa edellä”
Julkaistu

Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa

Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta.

Puinen mustekuivain. Pyöreä nuppi kiinnittyy tasaiseen kanteen. Kannen alla on kaareva pohja, johon on kiinnitetty imupaperia

K. J. Ståhlbergin mustekuivain. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa”
Julkaistu

Tuokiokuvia Lastenlinnasta

”Rakkaus kukkiin samoin kuin rakkaus lapsiin oli Sophie Mannerheimin perusominaisuuksia”, kirjoittaa Tyyni Tuulio Mannerheimin elämäkerrassa. Täyttäessään 60 vuotta Mannerheim sai perustamaltaan Lastenlinnan sairaalalta lahjaksi valokuva-albumin. Albumin ruskeat nahkakannet kätkevät sisäänsä 26 mustavalkoista valokuvaa vanhasta Lastenlinnasta ja tuokiokuvia sen potilaista ja henkilökunnasta. Tämä albumi on tämänkertainen kuukauden esineemme.

: Ruskea valokuva-albumi, jonka kanteen on kullatuilla kirjaimilla painettu omistuskirjoitus.
Sophie Mannerheim sai albumin lahjaksi 60-vuotispäivänään. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Tuokiokuvia Lastenlinnasta”
Julkaistu

Taivaallinen tulokas – Observatorion meteoriitti

Vanhoihin esineisiin ei yleensä saa näyttelyissä koskea, mutta Helsingin observatorion meteoriitti on poikkeus. Se on huomattavasti vanhempi kuin mikään muu esine Observatoriolla, mutta näyttelyssä se on nimenomaan yleisön tunnusteltavana. Observatorion näyttelyn 10-vuotisjuhlan kunniaksi meteoriitti on kuukauden esine lokakuussa.

Metallinen, kiiltävä meteoriitti lepää sinisellä pöydällä. Kuvan oikeasta yläkulmasta tuleva käsi koskettaa meteoriittia yhdellä sormella.
Saa koskea! Kuva: Paula Kyyrö / Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Taivaallinen tulokas – Observatorion meteoriitti”
Julkaistu

Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi

Tämänkertainen kuukauden esineemme on puinen kengitysvälinelaatikko. Eläinlääkintäeversti Georg Öhman (1891–1957) sai sen lahjaksi joulukuussa 1941. Lahjoitusajankohdasta huolimatta kyseessä ei ollut joululahja, vaan syntymäpäivälahja Öhmanin täyttäessä 50 vuotta.

Kaksiosainen kuva. Ensimmäisessä kuvassa on puinen litteä laatikko. Laatikon kannessa on metallilaatta, johon on kaiverrettu lahjoittajan ja saajan nimet. Toisessa kuvassa laatikko on auki. Siinä näkyvät laatikon kanteen ja pohjaan pienillä puisilla tuilla kiinnitetyt kengitysvälineet.
Kengitysvälinelaatikko on vaaleaa, lakattua puuta. Jokaiselle välineelle on laatikossa oma, tarkoin mitoitettu paikkansa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.
Jatka lukemista ”Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi”
Julkaistu

Lääkäri ja suuriruhtinattaren pääsiäismuna

Helsingin yliopistomuseo toivottaa hyvää pääsiäistä! Huhtikuussa esiteltävä esineemme on yli sadan vuoden ikäinen punainen pääsiäismuna. Muna on kuulunut lääkäri Eero Loimarannalle, ja esineen mukana kulkeneen perimätiedon mukaan Loimaranta sai sen lahjaksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Lahjoittajan on kerrottu olleen Venäjän keisarillisen hovin suuriruhtinatar Maria. Posliinista valmistetun munan korkeus on 10 senttimetriä. Sen kuoressa on reiät päällä ja pohjassa, kenties nauhaan ripustamista varten. Sileää posliinipintaa koristavat kyrilliset kirjaimet X ja B, latinalaisille aakkosille käännettynä H ja V. Yliopistomuseolle muna on päätynyt osana entisen Lääketieteen historian museon kokoelmia.

Punainen pääsiäismuna kuvattuna valkoista taustaa vasten.
Punainen pääsiäismuna on ensimmäisen maailmansodan ajalta. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.

Jatka lukemista ”Lääkäri ja suuriruhtinattaren pääsiäismuna”

Palvelun tarjoaa WordPress