Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa

Kuulakärkikynä syrjäytti täytettävän mustekynän arkikäytöstä 1960-luvulla. Myös muut mustekynien käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten mustepullot, täytepatruunat ja mustekuivaimet ovat pitkälti kadonneet työpöydiltä ja toimistoista. Täytekynistä on tullut harrastajien keräilykohde. Tämän kuukauden esineemme, puinen mustekuivain, on muisto ajalta, jolloin mustekynät olivat vielä arkipäivää. Mustekuivain on peräisin presidentti ja professori Kaarlo Juho Ståhlbergin työhuoneesta.

Puinen mustekuivain. Pyöreä nuppi kiinnittyy tasaiseen kanteen. Kannen alla on kaareva pohja, johon on kiinnitetty imupaperia

K. J. Ståhlbergin mustekuivain. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Lakeja luomassa, kynällä kirjoittamassa”

Tuokiokuvia Lastenlinnasta

”Rakkaus kukkiin samoin kuin rakkaus lapsiin oli Sophie Mannerheimin perusominaisuuksia”, kirjoittaa Tyyni Tuulio Mannerheimin elämäkerrassa. Täyttäessään 60 vuotta Mannerheim sai perustamaltaan Lastenlinnan sairaalalta lahjaksi valokuva-albumin. Albumin ruskeat nahkakannet kätkevät sisäänsä 26 mustavalkoista valokuvaa vanhasta Lastenlinnasta ja tuokiokuvia sen potilaista ja henkilökunnasta. Tämä albumi on tämänkertainen kuukauden esineemme.

: Ruskea valokuva-albumi, jonka kanteen on kullatuilla kirjaimilla painettu omistuskirjoitus.
Sophie Mannerheim sai albumin lahjaksi 60-vuotispäivänään. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Tuokiokuvia Lastenlinnasta”

Taivaallinen tulokas – Observatorion meteoriitti

Vanhoihin esineisiin ei yleensä saa näyttelyissä koskea, mutta Helsingin observatorion meteoriitti on poikkeus. Se on huomattavasti vanhempi kuin mikään muu esine Observatoriolla, mutta näyttelyssä se on nimenomaan yleisön tunnusteltavana. Observatorion näyttelyn 10-vuotisjuhlan kunniaksi meteoriitti on kuukauden esine lokakuussa.

Metallinen, kiiltävä meteoriitti lepää sinisellä pöydällä. Kuvan oikeasta yläkulmasta tuleva käsi koskettaa meteoriittia yhdellä sormella.
Saa koskea! Kuva: Paula Kyyrö / Helsingin yliopistomuseo.
Jatka lukemista ”Taivaallinen tulokas – Observatorion meteoriitti”

Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi

Tämänkertainen kuukauden esineemme on puinen kengitysvälinelaatikko. Eläinlääkintäeversti Georg Öhman (1891–1957) sai sen lahjaksi joulukuussa 1941. Lahjoitusajankohdasta huolimatta kyseessä ei ollut joululahja, vaan syntymäpäivälahja Öhmanin täyttäessä 50 vuotta.

Kaksiosainen kuva. Ensimmäisessä kuvassa on puinen litteä laatikko. Laatikon kannessa on metallilaatta, johon on kaiverrettu lahjoittajan ja saajan nimet. Toisessa kuvassa laatikko on auki. Siinä näkyvät laatikon kanteen ja pohjaan pienillä puisilla tuilla kiinnitetyt kengitysvälineet.
Kengitysvälinelaatikko on vaaleaa, lakattua puuta. Jokaiselle välineelle on laatikossa oma, tarkoin mitoitettu paikkansa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.
Jatka lukemista ”Kengitysvälineitä syntymäpäivälahjaksi”

Lääkäri ja suuriruhtinattaren pääsiäismuna

Helsingin yliopistomuseo toivottaa hyvää pääsiäistä! Huhtikuussa esiteltävä esineemme on yli sadan vuoden ikäinen punainen pääsiäismuna. Muna on kuulunut lääkäri Eero Loimarannalle, ja esineen mukana kulkeneen perimätiedon mukaan Loimaranta sai sen lahjaksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Lahjoittajan on kerrottu olleen Venäjän keisarillisen hovin suuriruhtinatar Maria. Posliinista valmistetun munan korkeus on 10 senttimetriä. Sen kuoressa on reiät päällä ja pohjassa, kenties nauhaan ripustamista varten. Sileää posliinipintaa koristavat kyrilliset kirjaimet X ja B, latinalaisille aakkosille käännettynä H ja V. Yliopistomuseolle muna on päätynyt osana entisen Lääketieteen historian museon kokoelmia.

Punainen pääsiäismuna kuvattuna valkoista taustaa vasten.
Punainen pääsiäismuna on ensimmäisen maailmansodan ajalta. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Katariina Pehkonen.

Jatka lukemista ”Lääkäri ja suuriruhtinattaren pääsiäismuna”

Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa

Vanhempi herra katsoo maalauksesta vakavana, hieman vasemmalle kääntyneenä. Valkoinen, korkeakauluksinen paita pilkottaa tumman takin alta. Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki punaisessa nauhassa kaulan ympärillä ja Pyhän Vladimirin risti rintapielessä kertovat keisarin arvostuksesta. Harmaat hiukset on kammattu taakse. Kankaalle on ikuistettu professori Johan Agapetus Törngren (1772–1859). Esittelyssä Kuukauden esineenä on hänelle kuulunut instrumenttikukkaro.

Johan Agapetus Törngren muotokuvassa.
Johan Erik Lindhin maalaama muotokuva Johan Agapetus Törngrenistä, mahdollisesti vuodelta 1832. Kuva: Pia Vuorikoski / Helsingin yliopistomuseo.

Jatka lukemista ”Lääkärinvälineitä 200 vuoden takaa”

Lahjoja lääkäriopiskelijoilta

Tällä kertaa esittelemme kaksi lääketieteen opiskelijoiden valmistamaa esinettä, pannumyssyn ja seinävaatteen. Molemmat ovat peräisin Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolta. Synnytysosastolla annettiin lääketiedettä opiskeleville kandidaateille synnytyksiin liittyvää käytännön opetusta vuodesta 1833 alkaen. Kokonaan oma sairaala synnytyksiä, naistentautien hoitoa ja gynekologian käytännön opiskelua varten saatiin Suomeen vasta vuonna 1934 Naistenklinikan valmistuttua.

Sininen pannumyssy, jonka kyljessä on sikiön kuva.
Pannumyssy on vuodelta 1928. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Henna Sinisalo.

Jatka lukemista ”Lahjoja lääkäriopiskelijoilta”