Unto Uolevi ja luova prosessi

Unto Uoleviksi nimetty pehmoeläin on saatu Tiedemuseo Liekin kokoelmiin käsityönopettajan oppiaineesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Pehmolelun lähtökohtana oli päiväkoti-ikäisen lapsen piirustus. Lelu valmistettiin professori Pirita Seitamaa-Hakkaraisen ja lehtori Henna Lahden vetämällä käsityötieteen perusteiden opintojaksolla 2012. Osa opiskelijoista osallistui projektiin, jossa tutkittiin käsityösuunnittelun prosessia pehmolelun toteuttamisen avulla. Museon kokoelmiin tallennettiin Unto Uolevin eri vaiheet: piirustus, prototyyppi, harjoitusversio ja lopullinen versio.

Vaaleansiniharmaa kankaasta ommeltu pystyssä seisova pehmolelu, jolla pötkömäinen vartalo, yläosassa korvat ja päässä musta lakki.
Valmis Unto Uolevi -lelu. Kuva Tiedemuseo Liekki / Maria Tukia.
Jatka lukemista ”Unto Uolevi ja luova prosessi”

Onni olikin nainen!

Helsingin yliopiston Piirustussalin kokoelmaan kuuluu joukko hienoja piirustuksia, joiden tekijät jäävät toisinaan hämärän peittoon. Signeeraukset ovat epäselviä tai niitä ei ole. Joskus paperiin tehdyt merkinnät saattavat johtaa harhaan.

Luetteloin tietokantaamme piirustuksia ja tein hakuja netistä selvittääkseni, keitä niiden tekijät voisivat olla. Vuorossa oli taitavasti piirretty Nuoren naisen muotokuva, jossa on sivuprofiiliin hieman alaviistosta kuvattu nutturahiuksinen nainen ruudullisessa puserossa. Paperiin alakulmaan on kirjoitettu ”Onni Bäckström”. Yläkulmaan ”F. A. April 93”. Merkintöjen perusteella pidin itsestään selvänä, että taiteilija on Onni Bäckström -niminen miesopiskelija. Työn hyväksyjän eli Piirustussalin opettajan Fredrik Ahlstedtin merkintä on yläkulmassa.

Lyijykynällä tehty muotokuva nuoresta naisesta, jolla nuttura ja ruudullinen pusero. Puolivartalokuva osittain sivuprofiilista.
Onni Bäckströmin piirustus Nuoren naisen muotokuva, 1893. Helsingin yliopiston taidekokoelma. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Pia Vuorikoski.

Jatka lukemista ”Onni olikin nainen!”

Lahjoja lääkäriopiskelijoilta

Tällä kertaa esittelemme kaksi lääketieteen opiskelijoiden valmistamaa esinettä, pannumyssyn ja seinävaatteen. Molemmat ovat peräisin Helsingin yleisen sairaalan synnytysosastolta. Synnytysosastolla annettiin lääketiedettä opiskeleville kandidaateille synnytyksiin liittyvää käytännön opetusta vuodesta 1833 alkaen. Kokonaan oma sairaala synnytyksiä, naistentautien hoitoa ja gynekologian käytännön opiskelua varten saatiin Suomeen vasta vuonna 1934 Naistenklinikan valmistuttua.

Sininen pannumyssy, jonka kyljessä on sikiön kuva.
Pannumyssy on vuodelta 1928. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Henna Sinisalo.

Jatka lukemista ”Lahjoja lääkäriopiskelijoilta”