Vanhat vallan symbolit

Yliopiston uusi lukuvuosi on jälleen alkanut! Tätä juhlistaaksemme esittelemme tällä kertaa Kuukauden esine -blogissamme yliopiston hopeiset valtikat.

Hopeiset valtikat ristissä
Hopeavaltikat on valmistettu yliopiston perustamisvuonna 1640. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Vanhat valtikat

Hopeavaltikat ovat peräisin Turun akatemian ajalta, vuodelta 1640. Turun akatemia oli kolmas Ruotsin valtakuntaan avattu yliopisto Uppsalan ja Tarton opinahjojen jälkeen. Akatemian perustamisasiakirjassa todetaan:

Olemme – – hyväksi nähneet – – vapaiden kirjallisten taitojen paremmaksi viljelemiseksi ja harjoittamiseksi, Suomen Suuriruhtinaskuntamme kunniaksi ja kaunistukseksi, mainittuun Turun kaupunkiimme asettaa ja perustaa Akatemian eli Yliopiston, jossa yleisiä Opintoja kaikissa sallituissa Tiedekunnissa, kuten Pyhää kirjaa, lakia ja oikeutta, lääkintää ja muita kirjallisia taitoja opetettakoon ja harjoitettakoon, joten me tällä avoimella kirjeellämme määräämme, perustamme ja asetamme mainitun Akatemian ja että siinä promovoitakoon Tohtoreita, Maistereita ja Baccalaureuksia, kuten muissakin hyvinjärjestetyissä Kristillisissä Akatemioissa on kiitettäväksi tavaksi tullut.

Suurella pyöreällä vahasinetillä varustettu asiakirja.
Turun akatemian perustamisasiakirja vuodelta 1640. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.

Kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti perustamisasiakirjan 26.3.1640 alaikäisen kuningattaren nimissä, ja jo kesällä päästiin viettämään juhlallisia vihkiäisiä. Tukholmalainen kultaseppä Mikael Beck valmisti hopeiset valtikat akatemian avajaisiin. Valtikoissa on sileät, pyöreät varret ja päissä hieman soikeat pallot. Palloja kiertää enkeliaiheinen koristerengas.

Akatemian juhlalliset vihkiäiset

Akatemian avajaisjuhlallisuuksiin kuului näyttäviä kulkueita, jumalanpalvelus, musiikkia ja Turun linnasta tykeillä ammuttuja kunnialaukauksia. Kulkueissa olivat läsnä kaikki kaupungin arvohenkilöt piispasta professoreihin, kenraalikuvernööristä ja akatemian kansleri kreivi Per Brahesta kaupungin raatiin ja ylioppilaisiin. Kulkueissa kannettiin upouusien valtikoiden ohella myös muita akatemian arvomerkkejä: rehtorin viittaa ja akatemian avaimia, perustamisasiakirjaa, sinettiä ja matrikkelia. Juhlallisuuksissa noudatettiin Euroopan vanhemmista yliopistoista opittuja perinteitä. Kaunis sää houkutteli kaupunkilaiset sankoin joukoin seuraamaan spektaakkelia.

Akatemian arvohenkilöt ovat matkalla Turun tuomiokirkkoon. Maalauksessa keskellä Per Brahe punaisessa viitassaan. Mukana myös sotilaita ja pappeja mustissa kaavuissa. Yleisö seuraa sivulla kulkueen etenemistä.
Johannes Gebhardin kopio Albert Edelfeltin teoksesta Turun akatemian vihkiäiskulkue. Hopeavaltikoita kannetaan kansleri Per Brahen edellä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Eero Roine.

Vallan symbolit yhä käytössä

Valtikka on symbolina ikivanha, usein maallista valtaa kuvaava tunnus. Tunnetuimmat valtikat ovat hallitsijoiden vallan merkkejä. Kruunajaisissa hallitsijan päähän lasketaan kruunu ja käsiin valtikka ja valtakunnanomena. Valtikan pallomainen pää symboloi vallan kaikkialle ulottuvaa mahtia. Myös akatemian hopeavaltikat symboloivat valtaa. Niillä korostettiin yliopiston riippumattomuutta ja omaa tuomiovaltaa. Akatemialla oli oikeus tutkia ja tuomita rikokset ja väärinkäytökset, joihin opiskelijoiden ja henkilökunnan epäiltiin syyllistyneen. Ylioppilaita valvoivat pedellit. Yliopiston oma sisäinen tuomiovalta poistettiin vasta 1800-luvun loppupuolella, kun kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate syrjäytti aikaisemmat privilegiot.

Akatemian valtikat ovat poikkeuksellisia museoesineitä. Usein museoiden kokoelmia pääsee ihailemaan vain lasin takaa. Valtaosan ajasta nämäkin valtikat viettävät suojassa omassa vitriinissään päänäyttelymme yhtenä vetonaulana. Yliopiston juhlatilaisuuksia varten vitriini kuitenkin avataan ja valtikat otetaan esille ja käyttöön. Kuten jo satoja vuosia sitten, valtikoita kannetaan yhä lukuvuosien avajaiskulkueissa sekä promootioissa. Valtikoiden kantaminen on pedellien kunniatehtävä. Helsingissä pedellien tehtävä on vanhastaan kuulunut yliopiston päärakennuksen vahtimestareille. Sinisissä viitoissaan valtikat käsissään pedellit ovat yhä arvokas näky osana yliopistomme juhlaperinteitä.

Juhla-asuisia miehiä ja naisia tohtorinhatut päässään kulkueessa. Pedellit kantavat valtikoita kulkueen edellä
Avajaiskulkue vuodelta 2004. Pedellit kantavat valtikoita rehtorin, kanslerin ja vararehtorien edellä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Ari Aalto.

 

Katariina Pehkonen, museoamanuenssi

 

Lähteitä:

Klinge, Matti: Helsingin Yliopisto 1640–1990: 1. Osa, Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640–1808. Otava, 1987.

Biedermann, Hans ja Lempiäinen, Pentti: Suuri Symbolikirja. WSOY, 1993.

Pedelli Tuomo Jumisko, keskustelu 2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.