Domus-tuoli valloitti maailman

Marraskuun kuukauden esine on suomalainen muotoiluklassikko − tuoli, joka on varmasti monille tuttu erilaisista tiloista. Domus-tuolin tarina alkoi sodan jälkeisen asuntopulan aikana, tai ehkä ajatusaihiona jo 1930-luvulla tuolin suunnittelijan Ilmari Tapiovaaran mielessä. Vanerista taivutetusta, alun perin opiskelija-asuntolan sisustukseen suunnitellusta tuolista tuli ajan kuluessa sarjatuotantona valmistettu maailmanmenestystuote. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin Tapiovaaran Domus-huonekaluja on saatu lahjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta.

Puinen tuoli, jossa kaareva selkänoja. ja lyhyet käsinojat.
Yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva Domus Academican alkuperäinen tuoli. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Maria Tukia.

Domus Academica

Perinteisesti ylioppilaiden asuntoina olivat olleet alivuokralaishuoneet, yksityisten ja yhdistysten ylioppilaskodit tai osakuntatalojen asuinhuoneet. Ajatus ylioppilasasuntolasta syntyi 1930-luvulla, jolloin etenkin muualta Suomesta tulleiden ylioppilaiden elinolosuhteet olivat muuttuneet hankaliksi. Asuntojen ja ruuan kalleus aiheutti velkaantumista ja ahtaat asuinolot esimerkiksi tuberkuloositartuntojen leviämistä.

Sodan jälkeen yleinen asuntotilanne oli entistä vaikeampi, mitä helpottamaan aloitettiin Arava-asuntotuotanto, jossa valtio takasi rakennuttajien lainoja. Parantaakseen opiskelijoiden asunto-oloja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti rakennuttaa opiskelija-asuntolan kaupungilta ostetulle tontille Leppäsuolle.

Piirros, jossa neljä kerrostaloa. Piirroksen yläpuolella lukee: Asuntola ylioppilaille.
Varainkeruun kampanjajuliste. Juliste ja kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Varainkeruu rakennuttamista varten aloitettiin kampanjalla, jota markkinoitiin näkyvästi. Lahjoituksia saatiinkin eri puolilta Suomea ja maailmaa, myös Helsingin yliopistolta.

Asuntolan rakennukset suunnitteli arkkitehti Pauli Salomaa ja sisustuksen Ilmari ja Annikki Tapiovaara. Kaksi ensimmäistä Domus Academica -rakennusta valmistui vuonna 1947, kolmas 1952, ja tauon jälkeen vielä neljäs, ns. D-talo Hietaniemenkadun puolelle 1968. Vuoden 1952 olympialaisten aikana Domus toimi asuntolana kansainvälisille urheilijavieraille.

Kahdeksan henkilöä seisoo rakennuksen edustalla rappusilla. Osalla on päällään pusero, jossa lukee ”Korea”.
Olympialaisiin osallistuneita urheilijoita Koreasta Domuksen edustalla vuonna 1952. Kuva: Bonin von Volker / Helsingin kaupunginmuseo.

Kuka oli Ilmari Tapiovaara?

Sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaara (1914−1999) on yksi suomalaisen muotoilun merkkihenkilöistä. Hänen suunnittelemiaan tuotteita löytyy julkisista tiloista, kodeista ja museoista ympäri maailmaa.

Ilmari Tapiovaaran Kaarlo-isä oli suomalaismielinen, ja hän oli vaihtanut alkuperäisen sukunimensä Karlsson Tapiovaaraksi. Perheen kaikki yksitoista lasta saivat kalevalaiset nimet. Ilmarin (perhepiirissä Imma) sisaruksista tunnetuimmat ovat nuorena sodassa kaatunut elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara ja taiteilija Tapio Tapiovaara.

Ilmari Tapiovaara opiskeli sisustusarkkitehdiksi Helsingin taideteollisuuskeskuskoulussa, jossa toimi tuolloin opettajana muun muassa yliopiston päärakennukseen huonekaluja suunnitellut Arttu Brummer. Tapiovaaran opiskelutovereita olivat Tapio Wirkkala, Lisa Johansson-Pape, Kaj Franck ja Dora Jung. He kaikki saivat vaikutteita saksalaisen Walter Gropiuksen Bauhaus-oppilaitoksen mukaan nimetystä ajattelusta. Siinä korostettiin funktionaalisuutta ja teollisuustuotannon mahdollisuuksia demokratisoida muotoilun lopputuotteiden käyttöä.

Tapiovaara työskenteli nuorena sekä Lontoossa että Pariisissa, ja jälkimmäisessä vieläpä kuuluisan arkkitehdin Le Corbusierin toimistossa. Veljensä Nyrki Tapiovaaran ansiosta hän perehtyi Lontoossa oleskellessaan myös lavastustaiteeseen eli ”elokuva-arkkitehtuuriin”, kuten hän itse sitä kutsui. Jo opiskeluaikanaan hän voitti useita muotoilukilpailuja, ja heti valmistuttuaan hänet palkattiin Suomen suurimman huonekalutehtaan Askon palvelukseen Lahteen. Siellä työskenteli myös Annikki Hyvärinen, josta tuli Ilmari Tapiovaaran puoliso vuonna 1939.

Mies istuu kirjoituspöydän takana. Hän nojaa kyynärpäillään pöytään ja pitää käsiään sormiaan ristissä. Takana on liitutaulu, edessä pöydällä piirustustarvikkeita.
Ilmari Tapiovaara työpöytänsä ääressä vuonna 1960. Kuva: UA Saarinen / Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.

Sodan jälkeen Ilmari Tapiovaara siirtyi Keravan Puuteollisuuden taiteelliseksi johtajaksi ja talousjohtajaksi. Vuonna 1951 hän uskalsi perustaa oman suunnittelutoimiston, joka menestyikin hyvin. Monet nuoret suunnittelijat, kuten Eero Aarnio, oppivat ammattiaan Tapiovaaran toimistossa. Ilmari Tapiovaara toimi 1950-luvulla myös sisustustaiteen osaston johtajana Illinois Institute of Technology -oppilaitoksessa ja työskenteli opettajan toimen ohella Mies van der Rohen arkkitehtitoimistossa.

Puoliso Annikki Tapiovaara oli tiiviisti mukana Domus Academican sisustussuunnittelussa, ja pariskunta esimerkiksi kirjoitti yhdessä Arkkitehti-lehden kohde-esittelyn rakennuksesta. Monien naisten tapaan hän on kuitenkin jäänyt jälkipolvien silmissä sivurooliin. Pariskunta etääntyi toisistaan 1950-luvulla, ja Annikki Tapiovaara menehtyi vuonna 1972. Ilmari kuvaili muistokirjoituksessa puolisoaan: ”erään tärkeän aikakauden hopeanharmaa eminenssi”.

Nainen istuu kirjoituspöydän ääressä ikkunan edessä. Etualalla vasemmalla sänky ja oikealla sohva.
Opiskelija Domuksella 1950-luvulla. Kuva: Fred Runeberg / Helsingin kaupunginmuseo.

Ilmari Tapiovaara suunnitteli sisustuksia, huonekaluja, valaisimia, aterimia, leluja ja paljon muuta. Hänen töitään ovat muun muassa Leningradin (Pietarin) konserttisali, Lauttasaaren kirkko ja Finnairin Caravelle-lentokoneen sisustaminen. Helsingin yliopiston tiloissa on hänen suunnittelemaansa sisustusta esimerkiksi yliopiston päärakennuksen uudella puolella.

Domus-tuolin matka maailmanmenestykseen

Domus Academican sisustuksen suunnittelussa lähtökohta oli haastava: pieniin kahden hengen huoneisiin piti saada kaikki tarpeellinen viihtyisyydestä tinkimättä. Sodan jälkeen monista materiaaleista oli pula, mutta kotimaista koivua sentään oli yllin kyllin saatavilla. Tilan säästämiseksi vuoteet suunniteltiin vuodesohviksi ja kirjoituspöydän laatikosto toimi myös yöpöytänä. Kirjoituspöydän tuolin sai työnnettyä osaksi pöydän alle.

Ilmari Tapiovaara oli hahmotellut kirjoituspöydän tuolin kaltaista tuolia jo kauan. Tuolin piti olla sellainen, että siinä oli hyvä istua pitempiäkin aikoja ja sen oli oltava helposti koottava ja kevyesti pinottava. Domus-tuoli onkin mukava, ja lyhyiden käsinojien ansiosta se on helppo vetää lähelle pöytää opiskelua tai ruokailua varten. Tuolin taivutetun vanerin pehmeät muodot tukevat sopivasti kehoa. Tapiovaara itse kuvaili Domus-tuolin takajalkojen kaarilinjan olevan kunnianosoitus ”neitokaisten” pohkeille. Suunnittelijaa harmitti, kuinka tuolia kuvattiin ”nailonintappajaksi” rispaantuneen etureunan osoittauduttua tuhoisaksi naisten ohuille sukille.

Puisia tuoleja korkeassa pinossa.
Domus-tuolin suosion taustalla oli muun muassa pinottavuus. Kuva: Helsingin yliopiston arkisto.

Domus-tuoli toimitettiin tehtaalta osina, ja loppukäyttäjän oli helppo koota se itse. Tapiovaara teki siis ”Ikeat”. Tuoli levisi nopeasti kasvavan julkisen sektorin rakennuksiin ja avasi Tapiovaaralle kansainvälisen uran. Domus-tuoli meni hyvin kaupaksi niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin, jossa sitä markkinoitiin nimellä ”Finnchair”. Toisen maailmansodan jälkeisen materiaalipulan helpotettua istuinta alettiin valmistaa myös kangaspäällysteisenä.

Domus-tuolia pidetään nykyään modernin huonekalusuunnittelun mestariteoksena. On erikoislaatuista, että vaatimattomasta puutuolista tuli kansainvälinen myyntimenestys 70 vuotta sitten aikana, jolloin markkinointi oli huomattavasti työläämpää kuin nykyään internetin aikakaudella.

Mies nojaa kädellään poskeensa ja pitää toisessa kädessään pienoismallia tuolista.
Suunnittelija ja tuoli. Kuva: Wikipedia (https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ilmari-Tapiovaara.jpg, ladattu 9.9.2021).

Jaana Tegelberg, kokoelmapäällikkö

Lähteet

Artek, Domus-tuoli, [Verkkosivu]. [Viitattu 7.7.2021] Saatavilla: https://www.artek.fi/fi/tuotteet/domus-tuoli.

Kalin Kai: Tapiovaara suunnitteli malleilleen nailonintappajia. Helsingin Sanomat 6.6.2014. [Verkkosivu, maksullinen]. [Viitattu 13.9.2021]. Saatavilla: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002736754.html.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Elävä muisti, Asuntopula sodan jälkeen, [Verkkosivu]. [Viitattu 7.7.2021]. Saatavilla: https://elavamuisti.fi/vuosikymmenet/asuntopula.

Klinge Matti: Ylioppilastalo. Helsingin ylipiston ylioppilaskunnan kiinteistöjen vaiheita. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. 1. painos 1970, 2. painos Gummerus, Jyväskylä 1990.

Lehmusvesi Jussi: Ilmari Tapiovaara –näyttely on ”täysosuma” ja ”retroshotti” – katso kuvakooste. Helsingin Sanomat 5.6.2014. [Verkkosivu, maksullinen].  [Viitattu 13.9.2021]. Saatavilla: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002736726.html.

Lehmusvesi Jussi: Ilmari Tapiovaara –näyttely on ”täysosuma” ja ”retroshotti” – katso kuvakooste. Helsingin Sanomat 5.6.2014. [Verkkosivu, maksullinen]. [Viitattu 13.9.2021]. Saatavilla: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002736726.html.

Maunula Leena: Ilmari Tapiovaara. Muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 1.2.1999. [Verkkosivu, maksullinen]. [Viitattu 14.9.2021]. Saatavilla: https://www.hs.fi/muistot/art-2000002626627.html.

Rinne Matti: Yksitoista Tapiovaaraa. Tuoleja, tauluja, elokuvia. Kustannusosakeyhtiö Teos. Porvoo 2008.

Svenskberg Aila (toim.): Ilmari Tapiovaara – muotoilu ja elämä. Julkaistu näyttelyn Ilmari Tapiovaara 100 vuotta 6.6. – 21.9.2014 yhteydessä. Kirjoittajat: Pekka Korvenmaa, Susanna Aaltonen, Suvi Saloniemi, Aila Svenskberg, Jonathan M. Woodman. Designmuseo. Helsinki 2014.

Wikipedia, Arava, [Verkkosivu]. [Viitattu 7.7.2021]. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arava


2 vastausta artikkeliin “Domus-tuoli valloitti maailman”

  1. Hei,

    Suomen ensimmäinen opiskelija-asuntola ei suinkaan ollut Domus Academica, vaan 1931 valmistunut ”Teekkarila”, joka sijaitsee osoitteessa Lönnrotinkatu 27 TKY:n ensimmäisen ylioppilaskuntatalon Vanhan Polin vieressä.

    t. Pedantti historiaharrastelija

    1. Kiitos tärkeästä tiedosta, joka ei valitettavasti käytetyssä lähdekirjallisuudessa tullut esiin! Korjaan tekstiä paremmin historian faktat huomioivaksi. Terveisin Jaana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.