Kuvia Hämäläis-Osakunnan virolaissuhteista

Tällä kertaa Kuukauden esineenä on Yliopistomuseon hiljattain saama mielenkiintoinen kuvalahjoitus. Lahjoituksessa on kuvia pääosin Hämäläis-Osakunnan toiminnasta vuosina 1929 ja 1930. Lahjoituksen tekee erityisen arvokkaaksi se, että kuvien alkuperäinen omistaja, Moira Lindfors o. s. Tuomikoski e. Hormi (1908 ̶ 1979) on kirjoittanut useimpiin kuviin, missä ja milloin ne on kuvattu, useisiin myös niissä esiintyvien henkilöiden nimet.

Berliinissä asuvan kuvien lahjoittajan isoäiti, Moiraksi kutsuttu Irja Tuomikoski kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan yhteiskoulusta ja tuli opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon syksyllä 1928. Hän liittyi Hämäläis-Osakuntaan, joka oli 1920-luvun lopussa miltei 1 000 opiskelijan yhteisö. Siihen kuului vuonna 1930 jopa neljäsosa koko ylioppilaskunnan jäsenistä.

Hämäläis-Osakuntaan liittyvät kuvat löytyivät, kun menin katsomaan Vantaan kaupunginmuseolle lähetettyä isoa kuvakokonaisuutta. Tarkoituksenani oli käydä tunnistamassa kuvien henkilöitä, jotka liittyvät Vantaalla sijaitsevaan tutkimaani Katrinebergin kartanoon. Kuvia selaillessani tajusin mukana olevan harvinaisia opiskelijaelämään liittyviä kuvia.

Löysin kokonaisuudesta 31 valokuvaa, jotka omistaja lahjoitti pyynnöstäni Yliopistomuseon kokoelmaan. Kuvia oli runsaasti vuodelta 1929: Snellmanin päivän kulkueesta, osakuntien välisestä pesäpalloturnauksesta, Hämäläis-Osakunnan opiskelijoiden retkistä, Floran päivästä ja yksittäisistä osakunnan jäsenistä. Kiinnostuin erityisesti kuvasta, jossa oli tummiin ylioppilaslakkeihin pukeutuneita miesopiskelijoita ja kaksi valkolakkista naisopiskelijaa laivan edessä. Koska olin aikaisemmin tutustunut Tarton yliopistomuseoon, tunnistin tummemmat lakit virolaisiksi.

Tarttolaisen Eesti Üliöpilaste Selts -miesopiskelijajärjestön ylioppilaslakki, joka on tehty sinisestä huopakankaasta. Hattua kiertää mustavalkoinen nauha. Kuvan hatun lahjoitti Yliopistomuseolle suomalainen, Tarton yliopistossa 1930-luvulla opiskellut henkilö. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Mai Joutselainen.

Hämäläis-Osakunta virolaisten ystävyyssopimusten solmijana

Suomalaisuusaate oli voimissaan eri osakunnissa 1920- ja 1930-luvulla. Monet osakuntalaiset kuuluivat Akateemiseen Karjala-Seuraan. Virolaisten taholta esitettiin 1920-luvulla ajatus heimoklubin perustamisesta, mikä käynnisti vuosittaiset suomalais-virolaiset ylioppilaspäivät. Ne järjestettiin Helsingissä vuonna 1925, jolloin syntyi ensimmäisen kerran idea ystävyyssopimuksista opiskelijajärjestöjen kesken. Tämä aiheutti myöhemmin suoranaisen trendin solmia ystävyyssopimuksia virolaisten heimoveljien ja -siskojen kanssa.

Virolaisia opiskelijajärjestöjä oli kaikkiaan 13. Niitä kutsuttiin korporatsiooneiksi eli veljeskunniksi ja seltseiksi eli seuroiksi. Ne olivat joko mies- tai naisjärjestöjä. Korporatsioonit, suomeksi korporaatiot lyhennettiin muotoon Korp! (virolaiset käyttävät usein huutomerkkiä akateemisissa lyhenteissä). Eri osakunnat solmivat ystävyyssopimuksia tiheään tahtiin erityisesti vuonna 1930, jolloin 10 osakuntaa ystävystyi tarttolaisen järjestön kanssa. Ensimmäisenä osakuntana ystävyyssopimuksen tarttolaisen Eesti Üliöpilaste Seltsin kanssa teki Pohjois-Pohjalainen osakunta vuonna 1928.

Syksyllä 1929 Hämäläis-Osakunnan kuraattori Gunnar Suolahti toi terveiset Tartossa järjestetyiltä heimopäiviltä. Niiden mukaan tarttolainen opiskelijajärjestö Korp! Sakala haluaisi päästä ystävyyssuhteisiin Hämäläis-Osakunnan kanssa. Siihen, että yhteistyötä toivottiin juuri hämäläisten kanssa, saattoi vaikuttaa se, että Korp! Sakalan perustajajäsenellä ja paikallisesti vaikutusvaltaisella alumnilla Oskar Rütlilla oli Hämeestä kotoisin oleva puoliso Mimmi Auer. Hänen sukulaisistaan monet olivat kuuluneet Hämäläis-Osakuntaan. Lisäksi ajateltiin, että Viljandin (muinaishistorialliselta nimeltään Sakala) ja Hämeen maakunnat muistuttavat toisiaan. Hämäläis-Osakunta päätti lähettää kolme jäsentään, Aatos Tavailan, Katri Halmeen ja Lauri Puntilan, Tarttoon Korp! Sakalan 20-vuotisjuhliin 15. ̶ 17.11.1929 allekirjoittamaan järjestöjen välisen ystävyyssopimuksen. Samalle viikonlopulle olisi osunut myös osakunnan oma 60-vuotisjuhla, mutta se oli päätetty aiemmassa kokouksessa siirtää seuraavan vuoden tammikuulle.

Korp! Sakalan edustajia Tarton yliopistosta ja tunnistamattomia Hämäläis-Osakunnan naisopiskelijoita Helsingin satamassa. Vasemmalta Korp! Sakalan puheenjohtaja Jaak Roosson, sihteeri Edgar Luik ja varapuheenjohtaja Ilmar Lill, jotka allekirjoittivat Hämäläis-Osakunnan ja Korp! Sakalan välisen ystävyyssopimuksen. Virolaiset oli kutsuttu Hämäläis-Osakunnan vuosijuhlavieraiksi tammikuussa 1930. Valok. Kuvavalmistamo P. Poutiainen Oy. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Osakunta teki ystävyyssopimuksen myös tarttolaisen naisylioppilasjärjestön Korp! Filiae Patriaen kanssa. Sopimus allekirjoitettiin Hämäläis-Osakunnan 60. vuosijuhlassa Vanhalla ylioppilastalolla tammikuussa 1930. Juhlaan oli kutsuttu useita virolaisia ystävyysjärjestön jäseniä. Sopimuksen tavoitteena oli yhteistyö sekä veljeskansan maan ja kulttuurin tutuksi tekeminen puolin ja toisin. Hämäläis-Osakunta sitoutui maksamaan 5 000 markan stipendit yhdelle Korp! Sakalan ja yhdelle Korp! Filiae Patriaen jäsenelle Helsingin yliopistossa opiskelua varten vuoden 1930 aikana.

Hämäläis-Osakunnan ja virolaisen Korp! Filiae Patriaen välisen ystävyyssopimuksen allekirjoitustilaisuus Vanhalla ylioppilastalolla 26.1.1930. Pöydän takana allekirjoittamassa Paavo Kastari, Gunnar Suolahti ja Katri Halme. Valok. Kuvavalmistamo P. Poutiainen Oy. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Tärkein yhteistyömuoto oli stipendiaattien vaihto, vaikka ystävyyssopimuksissa ei ollut tästä erillistä mainintaa. Oskar Rütli lahjoitti omista varoistaan 4 000 markkaa ”heimostipendiksi” Tarton yliopistolle. Myös Hämäläis-Osakunta perusti heimostipendin. Yhteensä 13 Hämäläis-Osakunnan jäsentä opiskeli Tartossa ja 11 sakalalaista Helsingissä. Stipendiaatit otettiin myös ystävyysjärjestön jäseniksi: kaikki 11 sakalalaista liittyivät Hämäläis-osakuntaan ja 13 hämäläistä Sakalaan. Suomalaiset stipendiaatit muistelivat Sakalaa ja Tarton jaksoa lämmöllä. Yleensä he viipyivät Tartossa, ”Pohjolan Heidelbergissä”, pari kuukautta, ja rahat riittivät hyvin ylenpalttiseen korporaatioelämään.

Korp! Sakalan toimitalon suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren ja Wivi Lönn, joiden käsialaa on myös Uusi Ylioppilastalo Helsingissä. Sakalan talo valmistui Veski-kadulle Tarttoon syksyllä 1911 vuosi Uuden ylioppilastalon valmistumisen jälkeen. Juhlavat vihkiäiset pidettiin 29. ̶ 30.10.1911. Oskar Rütli osallistui aktiivisesti tontin hankintaan. Juuri hän kirjoitti arkkitehti Lindgrenille ja pyysi tätä suunnittelemaan talon.

Hämäläis-Osakunnan 60. vuosijuhla

Vuosijuhlaa edelsi illanvietto osakunnassa Uudella ylioppilastalolla 25.1.1930 sekä juhlakokous ja juhlaillallinen tanssiaisineen Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa seuraavana iltana. Juhlallisuuksien aikana nousi esiin kysymys Suur-Hämeen osakunnan perustamisesta ja siitä, miten lujittaa alumnien suhdetta osakuntaan esimerkiksi alumniyhdistyksen kautta. Tämän tyyppistä yhdistystä ei Suomessa tunnettu tuolloin, mutta virolaisilla opiskelijajärjestöillä sellaisia oli, ja niistä haluttiin ottaa esimerkkiä.

Illalliselle osallistui noin 500 henkilöä. Vieraiden joukossa olivat Viron Helsingin lähettiläs, Helsingin yliopiston rehtori Antti Tulenheimo, kansleri Hugo Suolahti, professoreita, alumneja sekä toisten osakuntien ja ystävyysjärjestöjen edustajia. Juhlassa pidettiin paljon puheita. Näistä eniten huomiota herätti maisteri Oksalan yliopistolle omistama puhe, jossa käsiteltiin ajankohtaista ja kuumaa puheenaihetta, yliopiston suomalaistamista. Myös virolaiset vieraat huomioitiin juhlassa. Osakunnan tilat oli koristeltu Sakalan ja Filiae Patriaen väreissä. Korp! Sakalan puheenjohtajan Jaak Roossonin tervehdyspuhe sai runsaat aplodit. Illallispöydällä oli Hämäläis-Osakunnan punavalkoisten lippujen vieressä myös ystäväjärjestöjen liput. Seuraavana päivänä vieraat oli kutsuttu rehtorin ja kanslerin luo ja keskustelua käytiin virolaissuomalaisella ”sekakielellä”.

Hämäläis-Osakunnan 60. vuosijuhlan osanottajia Vanhan ylioppilastalon baaritiskillä. Seurueessa on mukana myös virolaisia Korp! Sakalan edustajia. Valok. Kuvavalmistamo P. Poutiainen Oy. Kuva: Helsingin yliopistomuseo.

Ystävyyssopimusten jatkuminen

Sopimusten ansiosta elävä vuorovaikutus hämäläisylioppilaiden ja tarttolaisten välillä jatkui vuoteen 1939. Kirjallisuutta vaihdettiin, juhlissa vierailtiin ja opiskeltiin stipendiaatteina puolin ja toisin. Konstantin Pätsin autoritäärinen politiikka 1930-luvun puolivälissä tosin toi jännitteitä ystävyystoimintaan. Korporaatioiden konservatiivisuus ja oikeistolaisuus aiheuttivat myös kritiikkiä osakuntalaisten keskuudessa. Heimoklubin suomalainen edustaja Uuno Peltoniemi kuitenkin poimi kolme hyvää asiaa, joita suomalaisten tuli oppia korporaatioilta: voimakas yhteishenki, monet myönteiset puolet fuksitoiminnassa ja vireä alumnitoiminta. Peltoniemi suunnittelikin kuraattori Puntilan kanssa 1930-luvulla Hämäläis-Osakuntaan ”fuksikasvatusjärjestelmän” eli fuksien perehdytyksen ja osakuntaan sitouttamisen. Tämä levisi nopeasti koko suomalaiseen osakuntaelämään.

Vuonna 1940 opiskelijajärjestöt kiellettiin Virossa, mutta ne jatkoivat toimintaansa maanpaossa esimerkiksi Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hämäläis-Osakunnan ystävyyssopimus purettiin lopulta poliittisen painostuksen tuloksena 1970-luvulla. Vuonna 1989 Korp! Sakala aloitti uudelleen toimintansa Tartossa ja myös ystävyyssopimus Hämäläis-Osakunnan kanssa uusittiin.

Pia Vuorikoski

Näyttelypäällikkö

Vironkielisten lähteiden referointi: FL Merike Holmberg

Lähteet:

Ville Eerola: Helsingin yliopiston osakuntien ystävyyssopimukset Viroon itsenäisen Suomen aikana. Lyyra 2016.

https://www.sakala.ee/korp-sakala-ja-h%C3%A4me-osakonna-suhted (Korp! Sakala ja Häme Osakonna suhted)

https://estofilia.finland.ee/2018/01/mimmi-rutli.html (Estofilia 100)

Seppo Kuusisto: Kansallishenkeen uskoen. Hämäläis-Osakunnan historia 2. 1918 ̶ 1970. Vaasa 1978.

Lehdet:

Aamulehti 14.11.1929

Päevaleht 5.2.1930 nr.35

Ylioppilaslehti 16.11.1929

2 vastausta artikkeliin “Kuvia Hämäläis-Osakunnan virolaissuhteista”

  1. Tartossa korp. Sakalaan liittyneen Eino Arohongan veli fil.yo Ossi liittyi siihen Tukholmassa1950-luvulla samoin kuin valt. yo Esa Peltonen 1964. Viime vuosisadalla muutama muukin hämäläinen liittyi ystävyyskorporatioon Tukholmassa. Viron jälleen itsenäistyttyä jotkut Hämäläis-Osakunnan seniorit on otettu korp. Sakalan jäseniksi Tartossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.