Tieteen vertauskuva

Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.

Naishahmoa esittävä valkoinen veistos pyöreällä matalalla jalustalla.
Alexander Tondeur: Wissenschaft, 1800-luvun loppupuoli. Veistos oli näytteillä yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolen kolmannessa kerroksessa vuosien 2015–2021 välillä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Tieteen vertauskuva”

Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta

Komea, kiharatukkainen nuori mies seisoo Helsingin yliopiston päärakennuksen neljännen kerroksen käytävällä. Paino on toisella jalalla, hän on alasti. Hän katsoo hieman alaviistoon, ilme on vakava ja hieman surumielinen. Onko hän Antinous?

Lähikuva Antinous-veistoksen yläruumiista, taustalla näkyy yliopiston päärakennuksen koristeltua seinää sekä pilasteri.
Antinous-veistos Helsingin yliopiston päärakennuksen vestibyylin eli porrashallin käytävällä. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.
Jatka lukemista ”Antinous – veistos nuoresta mieskauneudesta”

Konservaattorin kaupunkihirvi

Kesäkuu on Suomen luonnossa hirvien vilkkaan liikehdinnän aikaa, mutta yksi hirvi pysyy alati paikoillaan Helsingin Etu-Töölössä. Tällä kertaa kuukauden esine on monelle tuttu, Luonnontieteellisen museon sisäänkäynnin kupeessa ylväänä seisova Hirvi-veistos. Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen (1886–1978) luoma realistinen, sarvipäistä uroshirveä kuvaava teos kuuluu Helsingin yliopiston taidekokoelmaan.

Värikuva museorakennuksen ulkopuolella, pyörökaari-ikkunan edustalla jalustalla seisovasta uroshirveä esittävästä pronssiveistoksesta.
Jussi Mäntysen pronssista valettu Hirvi-veistos Luonnontieteellisen museon edustalla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Marja Niemi.
Jatka lukemista ”Konservaattorin kaupunkihirvi”

Kasvot menneisyydestä

Elvytysnukke Anne lepää museon kokoelmatilassa pölyltä suojaavissa museaalisissa käärinliinoissaan. Anne esittää kaunispiirteistä nuorehkoa naista, jolla on kullanvaaleat hiukset ja sinivalkoinen verryttelypuku. Silmät ovat kiinni ja suu hieman raollaan. Nukke, sen kuljetuslaatikko sekä muuta elvytysharjoittelun tarpeistoa lahjoitettiin Yliopistomuseolle Pitkäniemen sairaalan museotoimikunnan toimesta vuonna 2012. Pitkäniemi on Suomen neljänneksi vanhin psykiatrinen sairaala, ja se on edelleen toiminnassa.

Painelu-puhalluselvytyksen opettelussa käytetty, varsin realistisen näköinen nukke Resusci Anne on norjalaisten Åsmund Lærdalin ja Björn Lindin sekä itävaltalaisen Peter Safarin kehittämä. Nuken ensiesittely oli vuonna 1961 First International Symposium on Resuscitation -kongressissa Stavangerissa, Norjassa. Kasvonpiirteensä nukke on saanut Euroopassa laajalti tunnetun kipsivaloksen, niin sanotun Seinen tuntemattoman, mukaan.

Verryttelypukuisen Anne-elvytysnuken yläruumis kuvattuna nuken pääpuolelta.
Anne-nukella on esikuvastaan poiketen suu hieman auki – elvytysharjoittelun toimivuuden vuoksi – eikä se hymyile salaperäistä hymyä, kuten kipsivaloksen nuori nainen. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anna Luhtala.

Jatka lukemista ”Kasvot menneisyydestä”