Tekijä: Jaana Tegelberg

Julkaistu

Unto Uolevi ja luova prosessi

Unto Uoleviksi nimetty pehmoeläin on saatu Tiedemuseo Liekin kokoelmiin käsityönopettajan oppiaineesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Pehmolelun lähtökohtana oli päiväkoti-ikäisen lapsen piirustus. Lelu valmistettiin professori Pirita Seitamaa-Hakkaraisen ja lehtori Henna Lahden vetämällä käsityötieteen perusteiden opintojaksolla 2012. Osa opiskelijoista osallistui projektiin, jossa tutkittiin käsityösuunnittelun prosessia pehmolelun toteuttamisen avulla. Museon kokoelmiin tallennettiin Unto Uolevin eri vaiheet: piirustus, prototyyppi, harjoitusversio ja lopullinen versio.

Vaaleansiniharmaa kankaasta ommeltu pystyssä seisova pehmolelu, jolla pötkömäinen vartalo, yläosassa korvat ja päässä musta lakki.
Valmis Unto Uolevi -lelu. Kuva Tiedemuseo Liekki / Maria Tukia.
Jatka lukemista ”Unto Uolevi ja luova prosessi”
Julkaistu

Edisonin puhuva kone

Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella.

Metallinen laite, jossa sylinteri ja kampi, puualustalla. Vieressä ruskea vahasylinteri ja taustalla puinen kahvallinen laitteen kansi.
Kuva: Timo Huvilinna.
Jatka lukemista ”Edisonin puhuva kone”
Julkaistu

Mainio mittausastia metsässä

Luonnontieteilijät mittaavat tutkimuksiaan varten luonnon ilmiöitä ja keräävät luonnosta näytteitä. Välineiksi tarvitaan laitteita, mittareita ja astioita. Kesän kunniaksi valitsimme kuukauden esineeksi metsäntutkimuksessa käytetyn mittausastian, kyvetin, jonka on kehittänyt kyläseppä Juupajoelta.

Muovinen läpinäkyvä kahdesta osasta koostuva tutkimusastia rautaisessa jalustassa.
Metsäntutkimuksessa 1970-luvulla käytetty kyvetti. Kuva Sini Oksanen.
Jatka lukemista ”Mainio mittausastia metsässä”
Julkaistu

Muisto oppineiden seremoniasta

Tänä keväänä juhlimme taas maistereita ja tohtoreita Helsingin yliopiston tiedekuntien juhlallisissa promootioissa. Yliopistossamme promootioiden historia on pitkä: ensimmäinen Turun akatemian (nykyisin Helsingin yliopisto) promootio järjestettiin jo vuonna 1643.  Promootiokevään kunniaksi kuukauden esineemme on yksi monista kokoelmiemme promootiomuistoista, filosofisen tiedekunnan promootiotaulu vuodelta 1894.

Kehystetty taulu, jossa suuri määrä henkilöiden valokuvia liimattuna kartongille.
Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Anni Tuominen.

Promootiotauluja tehtiin 1800­­­-luvun loppupuolelta 1950-luvulle saakka. Yliopistomuseon kokoelmissa niitä on kaikkiaan 8 kappaletta, joista vanhin on vuodelta 1890 ja uusin vuodelta 1957. Promovendien kuvia on toisinaan koottu myös valokuva-albumiksi, jollainen on annettu muistolahjana yleiselle seppeleensitojattarelle.

Jatka lukemista ”Muisto oppineiden seremoniasta”
Julkaistu

Domus-tuoli valloitti maailman

Marraskuun kuukauden esine on suomalainen muotoiluklassikko − tuoli, joka on varmasti monille tuttu erilaisista tiloista. Domus-tuolin tarina alkoi sodan jälkeisen asuntopulan aikana, tai ehkä ajatusaihiona jo 1930-luvulla tuolin suunnittelijan Ilmari Tapiovaaran mielessä. Vanerista taivutetusta, alun perin opiskelija-asuntolan sisustukseen suunnitellusta tuolista tuli ajan kuluessa sarjatuotantona valmistettu maailmanmenestystuote. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin Tapiovaaran Domus-huonekaluja on saatu lahjoituksena Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta.

Puinen tuoli, jossa kaareva selkänoja. ja lyhyet käsinojat.
Yliopistomuseon kokoelmiin kuuluva Domus Academican alkuperäinen tuoli. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Maria Tukia.
Jatka lukemista ”Domus-tuoli valloitti maailman”
Julkaistu

Neiti Aika Observatoriolla

Helsingin Observatorion luentosaliin eli Argelander-saliin johtavan käytävän varrella on seinään kiinnitettynä hieno vanha ja edelleen toimiva tarkkuusheilurikello. Aiemmin tämä Normal Zeit -merkkinen kello oli rakennuksen sisääntuloaulassa, ja varhaisempina aikoina se toimi ikään kuin Neiti Aikana; siitä kaupunkilaiset saattoivat käydä tarkistamassa virallisen oikean kelloajan. Pian siirrellään taas kellojen viisareita, kun kesäaika alkaa. Helsingin observatoriolla kelloja riittää. Siellä on useita tarkkuuskelloja, joista vanhin on 1700-luvulta. Mitenhän ne liittyvät Observatorioon?

Pitkänomainen seinään kiinnitetty kaappikello, jossa puisessa kaappiosassa ylhäällä lasin alla pyöreä kellotaulu ja alaosassa lasiovi, josta näkyy kellon sisällä olevat heilurit.
Normal Zeit -kello Observatoriolla. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna 2013.

Jatka lukemista ”Neiti Aika Observatoriolla”

Palvelun tarjoaa WordPress